Miksi jotkut jää sairaslomalle jo alle 20 raskausviikolla?

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:57"]

Kateellinen en ole kenellekkään ja jos vauvan/äidin terveys on vähääkään vaakalaudalla, niin toivon että sitä saikkua saa jokainen tarvitseva. Ja uskon että ei ole missään määrin mukavaa olla esim. pakkolevossa koko raskautta.

Minä oon vaan niin väsynyt koko ajan, että nukun kaiken muun työn ulkopuolisen ajan ja muu perhe siitä kärsii. Itse  jaksan töissä kun muun ajan melkein nukun, mutta siinä tää elämä tuntuu tällä hetkellä olevan.

Mietin vaan että pelkkä jatkuva väsymys ei taida olla syy olla pois töistä. Pitää varmaan jutella tästä väsymyksestä ensi kerralla neuvolassa. Kaikkea hyvää kaikille saikuttajillekkin toivottaen -ap.

[/quote]

Onko hemoglobiini kunnossa, jos oot kovin väsynyt?

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:09"]

Ja saikuttavat sitten äitiyslomaan saakka?

Millä syillä saa noin pitkään olla saikulla?

[/quote]

Potkut pitäisi antaa jos noin aikaisin jää sairaslomalle

Villi veikkaus: heillä on sellaisia raskausvaivoja, jotka vaikeuttavat työntekoa. Susta se on toki "saikuttamista". Sairaslomaahan ei saa millään omalla ilmoituksella, vaan lääkäri määrää sen.

Jatkuvat supistukset. Näin mulla kahdessa raskaudessa.

Älä huoli, et ole jäänyt vähemmälle eivätkä muuta saaneet liikaa hyvää.  Siitä saikulla olon iloista sain palkinnoksi lapset, joilla ei ole kaikki hyvin.

esim. keskenmeno riski kun kohdunsuu heikko, en keksi miksi olisit kateellinen siitä että kuukausikaupalla saa maata sängyssä pää alempana vartaloa

Mulla häntäluu joka oireili raskausaikana. Joskus nuorena rynässyt niin kipeytyy nyt vähän väliä. En pystynyt istumaan pitkiä aikoja, muuten teki niin kipeää nousta ja monesti en omin avuin päässytkään ylös. Seisominen teki myös kipeää kun kipu säteili sitten alaselkään ja vatsaan. Myös ennenaikaisia supistuksia tuli sitten siinä samalla. Työ oli rankkaa, jossa joutui nostelemaan painavaa ja melkein juoksemaan a paikasta beehen. Olisin kyllä ennemmin töissä ollut, koska pidän työnteosta ja kotona oli ihan hemmetin tylsää, mutta en halunnut riskeerata.

Supistukset. Alhaiset verenpaineet/ korkeat verenpaineet -> tajunnan tason hämärtyminen, jopa pyörtyily. Mahdollisesti perussairaus, joka pahenee raskauden aikana, tai jota ei tehokkaasti voi lääkitä raskaudesta johtuen -> työkyvyn heikkeneminen. 

Täällä yksi, joka ollut rv13 saakka sairaslomalla, töihin ei mitään asiaa, en edes pääsisi sinne saakka, vaan tulisi matkalta jo lanssikyyti (tajunnan menetys). Paras pysyä kotona ja ottaa iisisti. No, tuleva lapsi on varmasti viimeisemme, kun kroppa ei kestä, niin se ei kestä.

No esim. työkaverillani supisteli kipeästi kokoajan. Laitettiin kotonakin vuodelepoon.

Meillä työ on ruumiillista ja parityöskentelyä.

Eikö olekin jännää ap että me ihmiset ollaan NIIN erilaisia raskauksissakin. Toiset lihoo 20 kiloa, toiset vain 10, toisilla närästää, toisilla ei. Toisilla on liitoskipuja, toisilla ei. Toiset jaksaa käydä pitkilläkin lenkeillä vielä ennen synnytystä, toiset ei.

Ihmettelen aina hieman tällaisten  kysymysten tekijöitä..

Ystäväni vauvalle piti antaa kohdun sisäisiä verensiirtoja ja toimenpiteiden keskenmenoriskin ja henkisen tilanteen takia jäi sairauslomalle varhain.

Kaverini on nuohooja, eipä ole kauhean fiksua hyppiä katoilla matalilla verenpaineilla.

Kyllä niitä turhasta saikuttajiaki on, tosin tuskin ym. ryhmissä. Mutta tiedän monia, jotka "päättäneet" jo raskauden alussaa, että loppuun asti ei olla töissä.

No esim. mullaoli hengenvaarallisen korkea verenpaine (raskaus 1) ja istukka reunalta irronnut plus kohdunkaula pehmentynyt ja auennut plus jatkuvia supistuksia (raskaus 2). Kummassakaan raskaudessa en saanut liikkua ollenkaan, vessassa sentään sain suurimman osan ajasta itse käydä. Oli tosi "kadehdittavaa", not...

Minulla meni lapsivedet rv 26+. Totaalinen sairaalalepo siitä tuli päälle. Yli kuukauden olin sairaalassa ennen kuin sektoitiin vauva pois kohdusta. Olipa tosi kiva tosiaan olla 400km päässä kotoa neljän seinän sisällä. Eka raskaus.

Jos joku olisi sanonut minulle, että toistuvat kivuttomatkaan supistukset esim. koiraa ulkoiluttaessa ei ole kauhean hyvä juttu, oltais ehkä päästy pidemmälle..

En nyt muista mitä oli milläkin viikoilla, mutta mun raskausajan saikkulista, sikäli mikäli se nyt edes sulle kuuluu:

Erittäin voimakas raskauspahointointi, jota jatkui käytännössä koko raskausajan, loppua kohti onneksi lieveni. Välillä olin sairaalassa letkuissa, koska ördäsin kaiken mitä sain vaivoin nieltyä. Mut hei, töihinhän mun olis pitänyt mennä oksentelemaan vaikka petipotilaana ja letku käsivarressa.

Hengenahdistus,  astma. Se astma ei valitettavasti poistu raskausaikanakaan. Olin jälleen kerran jos toisenkin sairaalassa, kun ei henki kulkenut. Mut hei, töihinhän mun olis pitänyt mennä, vaikka en voinut hengittää.

Iskias. Välilevyt. Selkä niin paskana, että jo pelkkä oleminen ja eläminen on yhtä painajaista, tuskaa ja helvettiä. Jokainen liikuntaa käsittelevä ajatuskin saa kivun viillot kulkemaan koko kehon läpi. Kun ei voi mitään tehdä, ei olla eikä elääkään, niin totta toki pitäisi olla töissä nostelemassa raskaita taakkoja.

Sitten päästääkin jo loppukuukausiin. Nuo yllä mainitsemani vaivat ovat edelleen päällä. Lääkärin tarkastuksessa havaitaan, että kohdunkaula on lyhentynyt ja kohdunsuu pehmennyt (tjsp en enää muista kun on vuosia jo tuosta helvetistä vierähtänyt), lääkäri määräsi kaikki ponnistelut kielletyiksi. Tässä kohtaa viimeistään oli uskottava, että ei työkykyinen.

Ja jotta kombo olisi täydellinen niin viimeisen viikon ennen synnytystä makoilin taas kiltisti sairaalassa raskausmyrkytyksen oireiden kanssa.

Ai niin ja vielä ne supistelut tuohon kaupan päälle.

Mut hei, raskaus ei ole sairaus. Töihin vaan laiskamadot!!!

Mun saikuttelut alkoivat siis jo heti positiivisesta raskaustestistä ja non stop saikku alkoi jostain rv.15? en muista.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:26"]

Kyllä niitä turhasta saikuttajiaki on, tosin tuskin ym. ryhmissä. Mutta tiedän monia, jotka "päättäneet" jo raskauden alussaa, että loppuun asti ei olla töissä.

[/quote]

Tässä ketjussa on jo lueteltu niitä oikeita syitä, joiden perusteella moni joutuu jäämään sairaslomalle reilusti ennen äitiysloman alkamista.

Sitten pieni marginaali raskaana olevista on niitä, jotka selittää lääkärille silmät kirkkaana väsymyksestä, iskiasvaivoista, liitoskivuista ja selkäsäryistä, joita ehkä saattaa oikeastikin olla, mutta jotka eivät todellisuudessa vaatisi viikkokausien sairaslomaa. Jotkut lääkärit näitä saikkuja sitten kirjoittavat, koska eivät uskalla olla kirjoittamatta, ja niinpä näillä mammoilla on aikaa kotona tilailla netistä vauvakamaa, pestä pikkupyykkiä etukäteen ja koota pinnasänkyä kaikessa rauhassa. 

13: Sulla on ollut kyllä poikkeuksellisen tuskainen raskaus. Ymmärrän hyvin, ettet noiden oireiden kanssa ollut työkykyinen. 

Toisilla pahoinvointi jatkuu läpi raskauden niin, että kotona ei pysty edes normaaliin olemiseen, saati töihin. Mahatauti 9 kk ja olo sen mukainen. Sitä ei kannata kenenkään kadehtia. Sitten minullakin mukaan tuli vielä raskausdiabetes ja insuliinihoito, vaikka vähempää ei voisi syödä ja jokaisen sisällä pysyneen suupalan jälkeen pisti aina nukuttamaan niin, että uni tuli vaikka missä. Ja sitten vielä ennenaikaisesti auennut kohdunsuu. Synnyttämään mennessä paino reilusti alempi kuin raskautuessa, anemia vielä heikotti ja pisti tykyttelemään ja aiheutti heikotusta ja hengenahdistusta ja kaikki muutkin ravinteet kadonneet kehosta.

Toisilla sitten selkävaivaa tai muuta. Tai kuumetautia ja tulehduksia kaikissa hengitysrööreissä, ja se jatkuu viikkoja, jopa kuukausia. Ei kannata kadehtia, vaan olla onnellinen, jos omat raskaudet menevät niin, että pysyy työkykyisenä. Itse en henkilökohtaisesti tunne ketään, joka "saikuttelisi" ns. turhan takia tai olisi päättänyt jäädä pois aiemmin. PIkemminkin töissä ollaan liiankin sitkeästi ja ehditään mennä huonoon kuntoon.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:26"]

Kyllä niitä turhasta saikuttajiaki on, tosin tuskin ym. ryhmissä. Mutta tiedän monia, jotka "päättäneet" jo raskauden alussaa, että loppuun asti ei olla töissä.

[/quote]

Tässä ketjussa on jo lueteltu niitä oikeita syitä, joiden perusteella moni joutuu jäämään sairaslomalle reilusti ennen äitiysloman alkamista.

Sitten pieni marginaali raskaana olevista on niitä, jotka selittää lääkärille silmät kirkkaana väsymyksestä, iskiasvaivoista, liitoskivuista ja selkäsäryistä, joita ehkä saattaa oikeastikin olla, mutta jotka eivät todellisuudessa vaatisi viikkokausien sairaslomaa. Jotkut lääkärit näitä saikkuja sitten kirjoittavat, koska eivät uskalla olla kirjoittamatta, ja niinpä näillä mammoilla on aikaa kotona tilailla netistä vauvakamaa, pestä pikkupyykkiä etukäteen ja koota pinnasänkyä kaikessa rauhassa. 

[/quote]

Nimenomaan, näin juuri sanoinkin. Mutta outoa huomata, että moni tässäkin ketjussa veti herneet nenäänsä, miksi?

Kateellinen en ole kenellekkään ja jos vauvan/äidin terveys on vähääkään vaakalaudalla, niin toivon että sitä saikkua saa jokainen tarvitseva. Ja uskon että ei ole missään määrin mukavaa olla esim. pakkolevossa koko raskautta.

Minä oon vaan niin väsynyt koko ajan, että nukun kaiken muun työn ulkopuolisen ajan ja muu perhe siitä kärsii. Itse  jaksan töissä kun muun ajan melkein nukun, mutta siinä tää elämä tuntuu tällä hetkellä olevan.

Mietin vaan että pelkkä jatkuva väsymys ei taida olla syy olla pois töistä. Pitää varmaan jutella tästä väsymyksestä ensi kerralla neuvolassa. Kaikkea hyvää kaikille saikuttajillekkin toivottaen -ap.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:54"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 11:26"]

Kyllä niitä turhasta saikuttajiaki on, tosin tuskin ym. ryhmissä. Mutta tiedän monia, jotka "päättäneet" jo raskauden alussaa, että loppuun asti ei olla töissä.

[/quote]

Tässä ketjussa on jo lueteltu niitä oikeita syitä, joiden perusteella moni joutuu jäämään sairaslomalle reilusti ennen äitiysloman alkamista.

Sitten pieni marginaali raskaana olevista on niitä, jotka selittää lääkärille silmät kirkkaana väsymyksestä, iskiasvaivoista, liitoskivuista ja selkäsäryistä, joita ehkä saattaa oikeastikin olla, mutta jotka eivät todellisuudessa vaatisi viikkokausien sairaslomaa. Jotkut lääkärit näitä saikkuja sitten kirjoittavat, koska eivät uskalla olla kirjoittamatta, ja niinpä näillä mammoilla on aikaa kotona tilailla netistä vauvakamaa, pestä pikkupyykkiä etukäteen ja koota pinnasänkyä kaikessa rauhassa. 

[/quote]

Nimenomaan, näin juuri sanoinkin. Mutta outoa huomata, että moni tässäkin ketjussa veti herneet nenäänsä, miksi?

[/quote]

No siksi koska he lukevat vain otsikon ja hyökkäävät puolustautumaan, että kyllä mulla ainakin oli niin helvetillinen raskaus, et oli pakko olla saikulla lähes koko ajan. Kun ei osata keskustella, niin hyökätään ja puolustaudutaan kuin elukat.