Tyhmin kysymys ikinä: Miten ihminen Suomessa saa ensimmäiset henkkarinsa, jos niitä ekojakin varten pitää poliisille todistaa henkilöllisyys?

Syntymätodistus.

Mä oon aikoinaan ekaa passiani hakiessa tosiaan todistanu poliisille henkilöllisyyteni niin, että poliisit kyselivät multa ihan kaiken mitä heillä on rekisterissä minusta, kuten perheenjäsenten syntymäajat, mitä omistan, rikosrekisterini jne.

Sinulle tehdään muutama tunnistuskysymys, jolla henkilöllisyys saadaan varmistettua. Helppoa kuin heinänteko.

Olin pari vuotta sitten tuossa tilanteessa. Poliisilaitoksella piti todistaa siis henkilöllisyys ilman omassa olevaa passia. Kysyttiin lukuisia kysymyksiä liittyen vanhempiin ja isovanhempiin. Syntymäaikoihin ja paikkoihin. Lisäksi omasta asumishistoriasta osoitteet jne. Oli mielenkiintoista oikeastaan. Olen varma, että vaikka olisi oikeastikin kyseinen henkilö, ei niitä kaikkia kysymyksiä kyllä jokainen osaa vastata. Esim äidin äitisi tyttönimi ja syntymäkunta.

Ensimmäinen henkilökortti tai passi otetaan tyypillisesti vanhempien toimesta. Ja: henkilöntunnistus on se termi, millä varmennetaan henkilöllisyys aikuisella, jos niin vanhaksi on ilman korttia luistellut.

Poliisiasemalla tehdään tunnistus. Käytännössä virkailija kysyy sinun ja sukulaistesi tietoja niin pitkään, että tulee vakuuttuneeksi, että olet se joka väität olevasi.

Mitä jos ei tiedä tai muista esimerkiksi omien isovanhempien koko nimeä tai syntymäaikaa? Tai jos on muuttanut monta kertaa eikä muista tarkkaan osoitteita?

Pitää käydä henkilökohtaisesti poliisiasemalla, jossa sinut tunnistetaan poliisin rekisteristä löytyvien tietojen perusteella. Poliisiasemalla joudut vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Itse en taas ymmärrä, miksi se ei tule jokaiselle automaattisest, kuten Kela-kortti. Kuva vain päivitettäisiin tietyin väliajoin, kuten passissa.

Olin 18-vuotias kun hommasin ensimmäiset henkkarit, eikä minulta mitään tarkistuskysymyksiä kysytty. Ehkä pienen paikkakunnan poliisiasemalla tunnistettiin minut jotenkin tai luotettiin siihen, että olin se henkilö joka kerroin olevani.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ei tiedä tai muista esimerkiksi omien isovanhempien koko nimeä tai syntymäaikaa? Tai jos on muuttanut monta kertaa eikä muista tarkkaan osoitteita?

Ei tarvitse osata vastata kaikkiin kysymyksiin oikein. Riittää, että osaa vastata tarpeeksi moneen. Tyttäreni ei muistanut minun ja mieheni syntymäaikoja, mutta sai silti passin. Hänellä tosin oli myös voimassa oleva passi, mutta virkailijan mielestä sen valokuvasta ei enää tunnistanut häntä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ei tiedä tai muista esimerkiksi omien isovanhempien koko nimeä tai syntymäaikaa? Tai jos on muuttanut monta kertaa eikä muista tarkkaan osoitteita?

Huoh. Selvität ne nimet ja syntymäajat jostain. Minulta ei ainakaan isovanhemmista kysytty mitään. Ja kun kirjautuu maistraatin sivuille, niin siellä näkyy vanhat osoitteet. Ei ole niin vaikeaa.

Kun 18-vuotiaana hain henkilökortin, niin isä tuli mukaan todistamaan että minä olen minä.

Poliisin ohjeet antavat ymmärtää että ilman voimassaolevaa passia tai henkilökorttia ei olisi mahdollista saada passia tai henkilökorttia. Mutta kyllä sen saa käymällä poliisiasemalla tekemässä hakemuksen (aikaakaan ei ole pakko varata, itse selvisin Pasilassa puolen tunnin jonottamisella ilman ajanvarausta) ja sen voi myös noutaa sieltä. Tunnistus tapahtuu kuten edellisissä kommenteissa on kuvattu.

Vein vauvan poliisiasemalle tunnistettavaksi ensimmäistä passia hakiessa.

Ensimmäinen henkilöllisyystodistukseni oli ajokortti. Vein sinne kuvat ja sain kortin. Mitään ei kysytty.

Mikä tunnnistusväline se passi silloin olisi jos se tulisi kaikille kotiin, ilman mitään etukäteistunnistusta. Omituinen ajatuskin, eihän passin oikeellisuuteen voisi silloin luottaa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Syntymätodistus.

..onko joillakuilla ihan oikeasti joku syntymätodistus....itse en ole omaani ikinä nähnyt, enkä tiedä ketään muutakaan vähänkään vanhempaa ihmistä jolla sellainen olisi....kyllä nuo tuppaa häviämään vanhemmilta aikaa myöten, kun papereita poistetaan roskiin.

Vanhemmat todistaa alaikäsen henkilöllisyyden. Siksi hommasin kehitysvammaiselle lapselleni henkkarit ajoissa, sillä hän ei olisi pystynyt vastaamaan mihinkään kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ei tiedä tai muista esimerkiksi omien isovanhempien koko nimeä tai syntymäaikaa? Tai jos on muuttanut monta kertaa eikä muista tarkkaan osoitteita?

Ei niihin kaikkiin tarvitsekaan osata täydellisesti vastata. Minulta kun kyseltiin vanhempien syntymäaikoja vastasin jotakin "Tammikuussa kuuskytluvulla?".

Itse en tahdo muistaa edes edellisen viikon tapahtumia ja alta kulmain ihmeissään tunnistuksessa katsottiin, kun en muistanut tarkkoja osoitetietoja talosta jossa olin asunut 8 vuotiaana, 30 vuotta sitten. Tyyliin 16 d 8.. Elämän aikana olen kuitenkin asunut kymmenissä eri osoitteissa ja en tosiaan jokaisen kerrostalon rappuja sun muita voi muistaa millään, hyvä että nykyisen.