G: Milloin seurustelun alkamisesta tapasit ekan kerran kumppanisi ystäviä/sukua?

Aikaa tästä on  kauan, koska nyt ollaan jo isovanhempia......Melko pian tutustuimme vanhempiimme puolin ja toisin. Olisiko ollut toinen viikonloppu tapaamisestamme, kun silloinen poikaystäväni  lähti viikonlopuksi minun kotiini ja pian sen jälkeen minä kävin hänen kotonaan.

Toistemme kavereihin tutustuimme myös nopeasti, aina tilaisuuden tullen.

Jos on normaalit välit vanhempiin, on mielestäni mukavaa viedä seurustelukumppani  tutustumaan heihin. Näin tietenkin vain, jos seurustelu on ns. vakavaa!  Puoli vuotta tuntuu melko pitkältä ajalta.

Anoppini tapasin jo heti seuraavana päivänä, mieheni (silloin en osannut vielä ajatella että siitä tulisi jotain) esitteli minut hänelle. Isänsä ja äitipuolensa tapasin ehkä 2-3 vkon jälkeen ja erittäin hyvä vastaanotto kaikilta. Mieheni on ollut aika villi nuorena ja olivat tyytyväisiä kun löysi rauhallisen "kiltin" tytön joka sai hulivilin rauhoittumaan.

Mun vanhemmille esittelin 1,5 kk:n jälkeen, aiemmin ei ollut hyvää tilaisuutta. Oltaisko oltu joku 3 vkoa yhdessä kun miehen veli sanoi mulle että olette menossa veljen kanssa häihin. Olin että ai jaa, ja mietin onko joku hänen ystävänsä menossa naimisiin. Sitten miehen veli korjasi että eikun veli sanoi menevänsä sun kans naimisiin... No, kihloihin mentiin 1,5 v tapaamisesta ja naimisiin ehdittiin 5 vuoden päästä. Nyt yhdessäoltu 22 v :).

Ystäviä jo ensimmäisinä viikkoina. Sukulaisia en ole tavannut, eivät asu Suomessa. 3 vuotta yhdessä.

Tapasin ensin miehen isän (siis ennen kuin miestä itseään) ja  äidin tapasin myös niin, että ei vielä miehen kanssa serusteltu. Siskonsa ja veljensä näin varmaan vuoden kuluttua jossain sukujuhlissa.

Taidetaan tosiaan ajatella tästä samalla tavalla, varsinkin kun nyt luin kommenttisi 42. Minulla vaan ei ole antaa oikein mitään neuvoja, kun ei ole kokemusta. Oletko koskaan saanut sanottua suoraan, että sinulle perheen tapaaminen ei ole mikään maata mullistava asia, vaan ikään kuin kuuluu normaaliin elämiseen? Se ei tietysti suoraan johda siihen, että mies alkaa ajatella samalla tavoin, mutta ehkä hän saa pienen älynväläyksen sinun toiveistasi.

-41-

Haluan uskoa, etten ole tavannut miehen vanhempia näistä syistä:

1. Miehen vanhemmat eivät asu samalla paikkakunnalla kuin me, vaikkeivät ihan hirveän kaukana kuitenkaan. Minulle ei siis mitenkään normaalisti ole asiaa miehen vanhempien asuinpaikalle, joten minun esittelemiseni vanhemmille pitäisi olla erikseen sovittu juttu. Tästä ehkä seuraa se, että tuolla esittelyllä on enemmän painoarvoa kuin jos vanhemmat asuisivat aivan lähellä ja minunkin olisi ohimennen miehen mukana siellä helppo pistäytyä.

2. Miehellä on aika rauhallinen seurusteluhistoria. Joku suhde on ollut ennen minua, muttei mitään kovin pitkäkestoista. Minä olen siis miehelle iso juttu, ja todennäköisesti miehen vanhemmatkin pitävät miehen seurustelua jonkinlaisena "tapauksena". Ehkä tämän takia mies ajattelee vanhempien tapaamisen olevan tosi iso askel, johon haluaa valmistautua ja kerätä rohkeutta - ei siksi, etteikö haluaisi minua esitellä, vaan siksi, että asia on hänelle tärkeä.

Hassuahan mun on täällä näitä keskellä yötä miettiä ja muiden kokemuksia kysellä, kun voisin kysyä mieheltä itseltään. Koko juttu on minulle vain hiukan erikoinen. Miehen suhtautuminen asiaan on niin erilainen kuin minun (minä olisin valmis esittelemään miehen vanhemmilleni hetimmiten ja tapaamaan myös miehen vanhemmat ilman sen kummempaa draamaa ja hengenhaukkomista), etten tiedä, miten päin lähtisin tästä miehen kanssa juttelemaan. Luulen, ettei hän tiedä, miten erikoista minusta on, etten ole hänen vanhempiaan tavannut eikä hän minun.

Kiitos kaikille tarinoista. Kivoja!

Ap

Älä ap hermoile ja vatvo! Jos kerran teillä menee muuten hyvin ja välit vanhempiin ovat kunnossa, olen varma siitä, ettei miehellä lopulta ole mitään sitä vastaan, että piakkoin tapaat hänen vanhempansa, kun vain selität asiaa hänelle samoin kuin olet täällä selittänyt. Meillä meni niin, että mietin jonkun kuukauden, että jaa, enpäs olekaan tavannut miehen vanhempia, sanoin miehelle, että olisipa kiva tavata, ja sitten tapasin. Puhu sille miehelle. Kyllä se ymmärtää, kun haluat vain valaista omaa ajatteluasi ja sulle tärkeitä asioita tarpeeksi.

Ei oletu alkujaan samasta kaveriporukasta, mutta piirit olivat niin lähellä toisiaan, että aika luontevasti tapasin miehen kavereita ja hän minun heti seurustelun alettua. Yliopistossa siis opiskeltiin samassa tiedekunnassa molemmat. Vanhemmat tapasin vasta puolen vuoden kuluttua, mutta olisin varmaan tavannut vähän aikaisemmin, elleivät he olisi asuneet niin kaukana opiskelupaikkakunnaltamme.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 23:33"]

Älä ap hermoile ja vatvo! Jos kerran teillä menee muuten hyvin ja välit vanhempiin ovat kunnossa, olen varma siitä, ettei miehellä lopulta ole mitään sitä vastaan, että piakkoin tapaat hänen vanhempansa, kun vain selität asiaa hänelle samoin kuin olet täällä selittänyt. Meillä meni niin, että mietin jonkun kuukauden, että jaa, enpäs olekaan tavannut miehen vanhempia, sanoin miehelle, että olisipa kiva tavata, ja sitten tapasin. Puhu sille miehelle. Kyllä se ymmärtää, kun haluat vain valaista omaa ajatteluasi ja sulle tärkeitä asioita tarpeeksi.

[/quote]

Kiitti! Näinhän se varmaankin on. Mietin liikaa kaikkea tulevaisuuteen liittyvää, vaikka tämä perheihentapaamisasia muutenkin varmasti järjestyy kohtuullisen pian ihan vain tässä hetkessä ja päivä kerrallaan elämällä. Eikä kai tosiaan kannata analysoida toista etäältä, vaan puhua, vaikka puheenaihe olisikin itselle vähän hassu.

Ap

Mieheni ei ole vielä tavannut yhtään ystävääni, vaikka yhdessä olemme olleet 8-9kk.

vanhempani hän tapasi ekan kerran puolen vuoden jälkeen ohimennen.

mies on ollut hieman aktiivisempi ja halunnut tutustuttaa Omia ystäviään ja sukulaisiaan.

Olemme tuntenee jo pikkulapsina, eli suvut olivat tuttuja.

Seurustelevana parina... Olisiko mennyt puoli päivää.

2 vkon kuluttua tapasin vanhemmat ja siitä 2 viikon päästä mun lapset oli jo "mummolassa" mukana. Kaverit tapasin 2kk myöhemmin.

Näin 18v sitten.

Mies tapasi mun parhaat ystävät oikeastaan heti, kahden viikon jälkeen. Mun vanhemmat hän tapasi noin puolen vuoden jälkeen, ja samoihin aikoihin tapasin hänen sukulaisiaan. Vanhempansa tapasin itse asiassa vasta noin kuukausi tämän jälkeen.

Miehen ystäviä tapasin ensimmäisen kerran kun oltiin oltu jo reilusti yli vuosi yhdessä. Ei vain ollut tullut tilaisuutta aiemmin, miehen paras ystävä asui pitkään ulkomailla ja muutenkaan hän ei tapaa ystäviään kovin usein. Pitävät kyllä yhteyttä Facebookissa, ircissä jne., mutta eivät vaan harrasta tapaamisia jostain syystä, ja sitten kun näkevät niin se on useimmiten jossain vanhan kaveriporukan illanistujaisissa tai poikien saunailloissa, joihin naiset eivät ole joka kerta tervetulleita. 

Aluksi vähän kummastelin kun meni noin pitkään esim. vanhempien tapaamiseen, kun miehen vanhemmat kuitenkin asuu viereisessä kaupungissa, mutta näin jälkeenpäin ajatellen ihmiset on erilaisia ja mies vaan halusi edetä omaan tahtiinsa. Kaveripiirit on myös erilaisia, miehen kaverit on ihan mukavia mutta kaikilla on ehkä omat juttunsa eivätkä ole niin sosiaalisia että olisivat koko ajan näkemässä kasvotusten. 

Ollaan toistemme teinirakkaudet. Asuimme siis vielä kotona, kun juttumme alkoi. Jos halusimme toistemme kanssa olla vapaa-ajalla, oli yksinkertaisinta tavata porukat, että voitiin hengata toistemme kodeissa vapaasti. Ei siinä montaa viikkoa mennyt, ennen kuin olin niin hyvää pataa silloisen poikaystäväni ja nykyisen aviomieheni perheen kanssa kuin ujo 17-vuotias nyt voi olla. :)

noin puolitoista-pari kuukautta siinä meni. Nähtiin miehen kanssa harvakseltaan seurustelun aluksi ja ne sukulaisetkin asuivat kaukana.

Ennen kuin edes seurustelimme.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 20:39"]

noin puolitoista-pari kuukautta siinä meni. Nähtiin miehen kanssa harvakseltaan seurustelun aluksi ja ne sukulaisetkin asuivat kaukana.

[/quote]

Täällä tuntuu se maksimissaan kuusi kuukautta olevan normi vastaajien keskuudessa. Ja teilläkin tosi nopea etenemistahti, jos vielä harvakseltaan tapasitte seurustelun alussa ja sukulaiset kaukana! Siis jo parin kuukauden harvahkojen tapaamisten jälkeen mies oli sinut jo valmis esittelemään ja viemään oikein erikseen kauemmas sukulaisten luo. Olen vähän kateellinen. Tätä keskustelua lukiessani vasta tajuan, kuinka paljon tämä esittely-/tapaamisasia minua rassaa ja kuinka malttamaton olen, vaikka haluan yrittää ymmärtää mieheni hidasta lähestymistapaa. Huoh.

Ap

Miehen pikkusiskon tunsin ennen kuin miestäni, miehen kavereita treffasin varmaan ekana iltana jo. Ei mennyt montaa viikkoa kun tapasin vanhemmat, isosisaruksia tapasin sitten myöhemmin, en muista kauanko meni, sillä osa isosisaruksista asui kauempana (miehellä 5 siskoa ja veli).

Seurustella alettiin kun olin 17, mies 19 ja kumpikin asui vielä kotona (mies oli kirjoittanut ylioppilaaksi vasta ja menosssa armeijaan).

Viikon kuluttua tapasin vanhemmat. Laajaa kaveripiiriä miehellä ei ole koskaan ollut työkavereita lukuun ottamatta.

Olin kylässä nykyisellä miehelläni,kun sillä tuli kaveri kylään. Laitoin kahvit tulemaan ja kaveri kysyi kauanko ollaan seurusteltu. Sanottiin,että eilen oli ekat treffit. Hämmästeli kun minä siellä hääräilin,niinkuin kauemminkin olisin ollut talossa.