Kertoisitteko missä iässä

Meidän lapsi on käynyt vuoden ikäisenä " kehityskartoituksessa" käynti neurologille, psykologille, fysio-ja toimintaterapeutin luona (+eeg)

Lapsi kylläkin ollut tutkittavana ja hoidettavana jo pienestä pitäen...mutta uskoisin, että teillä tulee kysymykseen ensiksi neurologi, sitten mahdollisesti psykologi....?

ja sitten seurata jotain vuorovaikutustaitoja - matkiiko, leikkiikö, tapaileeko sanoja, kuinka hallitsee vartaloaan.

Hei!

Meillä lasta alettiin tutkimaan muistaakseni n. 7 kk iässä kun itse vaadimme tutkimuksia. Ensimmäinen käynti oli lasten neurologin luona jossa oli myös fysioterapeutti. Tällä käynnillä lasta havainnoitiin, tarkistettiin refleksit, heijasteet yms. Otettiin myös paljon veri- ja virtsakokeita; aineenvaihduntatautien yms. pois sulkemiseksi, myös lähetteet EEG:hen ja aivojen magneettikuvaan saatiin tuolloin. Myöhemmin tehtiin vielä perinnöllisyystutkimuksia. Meillä ei mistään tutkimuksista löytynyt mitään syytä lapsen poikkeavaan kehitykseen ja nyt dg on epäily lievästä kehitysvammasta. Tällä hetkellä neurologin kontrollit on puolen vuoden välein, fysioterapia mennyt jo reilun kaksi vuotta, nyt myös puheterapeutin arvio käynnissä.

tyttö ei puhunut sanaakaan ja kontaktissakin oli jotain erikoista.

Meillä kohta 1 v 9 kk:n ikäinen taapero, joka ei myöskään puhu sanaakaan. Ymmärtää kyllä puhetta hyvin, mutta ei yritä matkia mitään äänteitä. Ei sano mitään selviä sanoja, ja harvemmin esim kirjasta näytää esineitä pyydettäessä, vaikka varsin hyvin tietää kysyttyjä sanoja. Jos kysyy missä on esim kirjassa puu niin näyttää ikkunasta ulos missä näkyy puita, mutta ei näytä kirjasta mitään..Omaa puhetta (siansaksaa ) kyllä tulee jonkin verran, mutta se että ei edes yritä matkia puhetta hieman huolestuttaa :( Puhuiko teidän pienokainen " omaa kieltänsä" paljon / yrittikö matkia puhetta??

Meidän nyt 5 v.tyttö ei matkinut sanoja pienenä, ei jokellellutkaan vauvana. Joskus sattui sanomaan esim " talo" , kun meidän talon kuvaa näytettiin, mutta siansaksaa tulee enimmäkseen. Tuntuu että sanat eivät vakiinnu käyttöön, vaikka ne saisi puserrettua kerran suusta oikein päin ulos. Tytöllä on autistisia piirteitä ja kehitysviivästymää n. 2 vuotta, siksi on vaikeaa tietää miten paljon ymmärtää puhetta, mieluisia kommentteja kovinkin hyvin mutta ikäviä ei :)



Päiväkodilla käy puheterapeutti kerran viikossa, hänen kanssaan työskennellään struktuurin mukaan, harjoitellaan nimeämistä, ääniä, värejä yms. Puhe on tullut viimeisen puolen vuoden aikana selkeämmäksi, muutkin kuin kotiväki saa jo selvää ja tyttö tullut rohkeammaksi käyttämään puhetta halutessaan jotain, aiemmin vain veti sormesta haluamansa esineen luo.

Kävimme puheterapeutilla ja hänen mielestään ei ainakaan vielä mitään huolestuttavaa..Lapsi ymmärtää hyvin puhetta. Noudattaa kehotuksia kuten vie roskat roskikseen / hae puhelin jne. Tykkää, kun hänelle luetaan kirjoja, jaksaa istua sylissä ja kuunnella, kun hänelle kerrotaan mitä kirjoissa näkyy ei kuitenkaan lueta varsinaista satua. Mutta jos haluaa jotain niin vetää aikuista sormesta ja vie tavaran luo. Tätä " sormesta vetämistähän" taisi olla teilläkin? Puheterapeutin mielestä sekin on ihan hyvä tapa kommunikoida,koska silloinhan lapsella on asiaa ja jos ei kielelliset taidot riitä niin sitten vedetään sormesta. Se, että lapsella ei olisi " asiaa" olisi kuulema huolestuttavampaa. Palaamme asiaan puolen vuoden kuluttua ja jos puhetta ei silloin tule niin alamme opetella viittomia / puheterapiaa. Siihen, että lapsi ei edes yritä matkia puhetta hän ei ottanut kantaa. Se puolestaan itseäni huolestuttaa, kun tuntuu että kaikki toiset tuon ikäiset oikein imevät puhetta ja toistavat kaiken kuulemansa.

meidän Pimpulalla ei riitä mielenkiinto kuin niihin kirjoihin joista on hänelle hyötyä kommunikoinnissa, hän käyttää kuvia apuna, itse tarina tai kuvien tapahtumat eivät kiinnosta, mutta autistiset piirteet selittävät ainakin osan mielenkiinnon puuttesta. Puhe on paljolti opittuja fraaseja ja kaikupuhetta. Joskus lause sopii tilanteeseen kuin nakutettu, toisinaan se on vain sanottu edellisen kerran tapahtuman yhteydessä kun jotain toivottua on tapahtunut. Siksi onkin mietinnässä paljonko puhetta oikeasti ymmärtää. Julmettu muisti hänellä ainakin on noin tasoituksena, koska saattaa muistaa vuodenkin takaisia lauseita kun tilanne toistuu.



Sanojen toisto esimerkin mukaankin on saatu houkuteltua esiin törkeällä ja sinnikkäällä lahjonnalla. On totta, että kädestä raahaaminen on ihan toimiva tapa osoittaa mitä tahtoo(kunhan vanhempien sorminivelet kestävät) ja kun asiat muuttuvat monimutkaisemmiksi on puhe otettava avuksi varsinkin vieraampien ihmisten kanssa.



Onhan teillä reilusti aikaa odotella miten puhevalmiudet kehittyvät, onhan olemassa lapsia jotka vain seuraavat aikansa " tarkkailuasemissa" ja avaavat jonain kauniina päivänä suunsa eikä puhe lakkaa sitten ainakaan pieneen hetkeen. Itsehän voi tehdä paljon juuri lukemalla, nimeämällä asioita ja esineitä selkeästi artukuloiden, pelaamalla ääntelyyn houkuttelevia pelejä yms kivaa.



Meillä tyttö oli törmännyt päiväkotikaveriinsa ja kun tädit olivat kysyneet mitä pitää sanoa kun kaataa kaverin, tyttö oli läppäissyt kädet poskilleen ja huudahtanut " Oh, my God!" :)

Meillä tyttö oli törmännyt päiväkotikaveriinsa ja kun tädit olivat kysyneet mitä pitää sanoa kun kaataa kaverin, tyttö oli läppäissyt kädet poskilleen ja huudahtanut " Oh, my God!" :)



Ihana! Tytöllähän on selvää tilannekomiikaan tajua =)