Lue keskustelun säännöt.
Akatemiatutkija: "INFLUENSSA VOI KOITUA KOHTALOKKAAKSI KENELLE TAHANSA MEISTÄ."
Tauti joka tappaa
15.11.2020 |
"Influenssa voi edelleen koitua kohtalokkaaksi kenelle tahansa meistä, jos sen saa huonoon aikaan eikä elimistö osaa reagoida siihen tarpeeksi nopeasti ja oikein."
https://yle.fi/uutiset/3-11632755
Tauti jota minä todella otan vakavasti (sairastin A-viruksen 2005).
Kommentit (16)
eikös akatemiatutkijat ole melko vanhoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, ei ole kevyt tauti. Itsellä oli 2019 loppuvuodesta joko influenssa tai korona.
Vierailija kirjoitti:
eikös akatemiatutkijat ole melko vanhoja?
Ja siksi viisaita
Vierailija kirjoitti:
Jep, ei ole kevyt tauti. Itsellä oli 2019 loppuvuodesta joko influenssa tai korona.
Nostan hattua sulle, että olet selvinnyt. Lapsuudenkaverini oli kuollut influenssaan melko nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SAISIKO OTSIKON ISOMMILLA KIRJAIMILLA, SINUA EI OLE VIELÄ HUOMATTU AP
Lapsistani nuorempi sairasti A-viruksen puolitoistavuotiaana. Viikko meni sairaalassa. Kunto heikkeni todella hetkessä, vauhdilla meni siihen kuntoon ettei syönyt eikä juonut mitään, vaikka edellisenä päivänä oli ollut vain vähän nuhaa. Edes kuumetta ei vielä ollut kun vein lääkäriin, mutta sairaalassa se nousi sitten lähelle 40. Onneksi lääkäri oli ajan tasalla ja näki silmistä, sekä kun kuunteli että on vain sylissä ja nukkuu, eikä syö ekä juo, ettei kaikki ole hyvin ja käski suoraan päivystykseen. Vieläkin olen kiitollinen sille nuorelle naislääkärille. Joku toinen lääkäri olisi voinut lähettää kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perhe sairasti pari vuotta sitten rajun influenssan. Mulla nousi kuume hetkessä 40.8 C, vaikka yleensä mulla heittää alilämmölle. Olin horkassa ja lihakset kipeinä vielä seuraavana päivänäkin siitä tärinästä. Kylki kipeä. Keuhkokuume. Lapsi meni tajuttomaksi ja kouristeli. Soitin ambulanssin. Lapsi oli 39 asteen kuumeessa melkein pari viikkoa. Yritin kahdella särkylääkkeellä pitää kuumetta alhaalla, ettei ala uudestaan kouristelemaan. Lapsen keuhkokuvissa varjostumaa, mutta koska oli viruksen aiheuttama ei mitään tehty. Käytettiin lapsi 2 kertaa sairaalassa ja kerran Helsingin Mehiläisessä. Onneksi selvittiin kaikki. Mutta ei viruksen aiheuttamalle keuhkokuumeelle näköjään mitään pystytä tekemään tai mitenkään auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsistani nuorempi sairasti A-viruksen puolitoistavuotiaana. Viikko meni sairaalassa. Kunto heikkeni todella hetkessä, vauhdilla meni siihen kuntoon ettei syönyt eikä juonut mitään, vaikka edellisenä päivänä oli ollut vain vähän nuhaa. Edes kuumetta ei vielä ollut kun vein lääkäriin, mutta sairaalassa se nousi sitten lähelle 40. Onneksi lääkäri oli ajan tasalla ja näki silmistä, sekä kun kuunteli että on vain sylissä ja nukkuu, eikä syö ekä juo, ettei kaikki ole hyvin ja käski suoraan päivystykseen. Vieläkin olen kiitollinen sille nuorelle naislääkärille. Joku toinen lääkäri olisi voinut lähettää kotiin.
Lääkärit kyllä tunnistaa influenssan hyvin; harvassa muussa taudissa on niin rajut oireet. Tulehdusarvot pitää tarkastaa, mutta itse influenssaan ei ole tehokasta lääkettä, kun tauti on iskenyt.
Ikäihmisellä oireet eivät ole aina selkeitä ja vointi voi äkillisesti romahtaa.
Hoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi sain rokotteen. Ihan viimeisiä mitä oli jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perhe sairasti pari vuotta sitten rajun influenssan. Mulla nousi kuume hetkessä 40.8 C, vaikka yleensä mulla heittää alilämmölle. Olin horkassa ja lihakset kipeinä vielä seuraavana päivänäkin siitä tärinästä. Kylki kipeä. Keuhkokuume. Lapsi meni tajuttomaksi ja kouristeli. Soitin ambulanssin. Lapsi oli 39 asteen kuumeessa melkein pari viikkoa. Yritin kahdella särkylääkkeellä pitää kuumetta alhaalla, ettei ala uudestaan kouristelemaan. Lapsen keuhkokuvissa varjostumaa, mutta koska oli viruksen aiheuttama ei mitään tehty. Käytettiin lapsi 2 kertaa sairaalassa ja kerran Helsingin Mehiläisessä. Onneksi selvittiin kaikki. Mutta ei viruksen aiheuttamalle keuhkokuumeelle näköjään mitään pystytä tekemään tai mitenkään auttamaan.
Kylmiä kääreitäkö ei enää saa käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsistani nuorempi sairasti A-viruksen puolitoistavuotiaana. Viikko meni sairaalassa. Kunto heikkeni todella hetkessä, vauhdilla meni siihen kuntoon ettei syönyt eikä juonut mitään, vaikka edellisenä päivänä oli ollut vain vähän nuhaa. Edes kuumetta ei vielä ollut kun vein lääkäriin, mutta sairaalassa se nousi sitten lähelle 40. Onneksi lääkäri oli ajan tasalla ja näki silmistä, sekä kun kuunteli että on vain sylissä ja nukkuu, eikä syö ekä juo, ettei kaikki ole hyvin ja käski suoraan päivystykseen. Vieläkin olen kiitollinen sille nuorelle naislääkärille. Joku toinen lääkäri olisi voinut lähettää kotiin.
Lääkärit kyllä tunnistaa influenssan hyvin; harvassa muussa taudissa on niin rajut oireet. Tulehdusarvot pitää tarkastaa, mutta itse influenssaan ei ole tehokasta lääkettä, kun tauti on iskenyt.
Ikäihmisellä oireet eivät ole aina selkeitä ja vointi voi äkillisesti romahtaa.
Hoitaja
Niillähän on niin kummallisia estolääkityksiä, ettei mikään ihme, jos "romahtaa". Ja ruoka on todella surkeaa, jos ei enää tiedä mitä se sisältää. Vierestä olen nähnyt ja kannattaa tehdä itse ne ruoat pakkaseen, mitä sitten joku muu lämmittää mikrossa, jos ei itse pysty. Lääkkeistähän ei kukaan pysty valittamaan. Myrkkyjäämiä on niissäkin, jos on soijaöljyä/puuvillasellua niissä. Tai PEG vie kaikki nesteet mahaan, olloin muu elimistö kuivuu - kai sen tiedät jo ennestään, mut ehkä ei kaikki? E1521 ja makrogoli ovat samaa ainetta - ulostuslääkkeenä käytetty, vaikka sehän on lentokoneen siipien jäätymisenestoainetta.
https://www.chemservice.com/news/2014/08/what-is-aldicarb/
Vierailija kirjoitti:
eikös akatemiatutkijat ole melko vanhoja?
Akatemiatutkija on rajusti kilpailtu rahoitusmuoto, jota voi hakea 4-9 vuotta väittelyn jälkeen. Jos onnistut saamaan sen, rahoitus kestää 5 vuotta. (Rahoitusprosentti on noin 10, eli karkeasti kymmenesosa hakijoista saa rahoituksen. Tämä taas tarkoittaa, että kaikille tieteenaloille ei kaikkina vuosina riitä yhtäön rahoitusta, saadaksesi tämän rahan sun täytyy olla omalla tieteenalallasi ihan kärkeä).
Akatemiatutkija on siis uran keskivaiheen parhaimmiston positio, nimike ja rahoitusmuoto. Akatemiatutkijat ovat siis usein siinå 40-45 ikäisiä, muutaman vuoden joustovaralla molempiin suuntiin. Vanhempainvapaiden viivyttäessä väittelyä naiset ovat usein tässä vaiheessa vanhempia kuin miehet.
Sitä aikaisemman uravaiheen vastaava eliittirahoitus on Suomen Akatemian tutkijatohtori (tätä voi hakea 4 vuotta väittelyn jölkeen), ja myöhemmin tulee akatemiaprofessori, , jolloin pitää olla vakiintuneen uravaiheen proffa ja edelleen alansa selvää kansainvölistä parhaimmistoa. Akateemikot on sitten vielä erikseen - se on arvonimi joka jaetaan kunkin tieteenalan yhdelle vanhimmista ja omana aikanaan (ei välttämättä enää) merkityksellisimmistä tutkijoista/professoreista loppuiäksi. Ne ovat niitä vanhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoititko todella edellisen tänne? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsistani nuorempi sairasti A-viruksen puolitoistavuotiaana. Viikko meni sairaalassa. Kunto heikkeni todella hetkessä, vauhdilla meni siihen kuntoon ettei syönyt eikä juonut mitään, vaikka edellisenä päivänä oli ollut vain vähän nuhaa. Edes kuumetta ei vielä ollut kun vein lääkäriin, mutta sairaalassa se nousi sitten lähelle 40. Onneksi lääkäri oli ajan tasalla ja näki silmistä, sekä kun kuunteli että on vain sylissä ja nukkuu, eikä syö ekä juo, ettei kaikki ole hyvin ja käski suoraan päivystykseen. Vieläkin olen kiitollinen sille nuorelle naislääkärille. Joku toinen lääkäri olisi voinut lähettää kotiin.
Lääkärit kyllä tunnistaa influenssan hyvin; harvassa muussa taudissa on niin rajut oireet. Tulehdusarvot pitää tarkastaa, mutta itse influenssaan ei ole tehokasta lääkettä, kun tauti on iskenyt.
Ikäihmisellä oireet eivät ole aina selkeitä ja vointi voi äkillisesti romahtaa.
Hoitaja
Niillähän on niin kummallisia estolääkityksiä, ettei mikään ihme, jos "romahtaa". Ja ruoka on todella surkeaa, jos ei enää tiedä mitä se sisältää. Vierestä olen nähnyt ja kannattaa tehdä itse ne ruoat pakkaseen, mitä sitten joku muu lämmittää mikrossa, jos ei itse pysty. Lääkkeistähän ei kukaan pysty valittamaan. Myrkkyjäämiä on niissäkin, jos on soijaöljyä/puuvillasellua niissä. Tai PEG vie kaikki nesteet mahaan, olloin muu elimistö kuivuu - kai sen tiedät jo ennestään, mut ehkä ei kaikki? E1521 ja makrogoli ovat samaa ainetta - ulostuslääkkeenä käytetty, vaikka sehän on lentokoneen siipien jäätymisenestoainetta.
https://www.chemservice.com/news/2014/08/what-is-aldicarb/
Luitko ollenkaan?
Huomenna voi myös saada sydärin, aivohalvauksen tai jäädä auton alle. Elämä on ihmisen vaarallisinta aikaa.