Mitä asiaa et voi tai voisi kertoa äidillesi?
Luin eilen lehdestä aikuisesta naisesta, joka tupakoi salaa äidiltään. Onko teillä muilla salaisuuksia ja millaisia ne ovat? Oma äitini on jo kuollut, mutta varjelin häntä jonkin verran omilta murheiltani, ettei murehtisi liikaa. Seksistä emme myöskään puhuneet - enkä halua tietää nuoren aikuisen tyttäreni seksielämästä, mutta muuten puhumme lähes kaikesta. Tai voihan hänellä olla salaisuuksiakin.
Kommentit (17)
Sitä että olen tehnyt abortin nuorempana
En kerro riidoista puolison kanssa silloin harvoin kuin riitelemme, mutta muuten taidan kertoa kaiken.
No joo noi seksiasiat on sellaisia.
Tupakoin aika ajoin, en kovinkaan saannollisesti, sanotaan etta epasaannollisen saannollisesti ja edelleen 27-vuotiaana en voisi kertoa tuota aidilleni. Kun kayn kotona niin olen sitten tupakoimatta sen ajan tai kayn salaa tupakalla lenkilla. Naurettavaa, tiedan.
En myoskaan voi kertoa sita, etta tein 17-vuotiaana abortin. Se en tosi kipee asia viela kymmenen vuodenkin jalkeen minulle ja siita tietaa ainoastaan mina ja silloinen paras ystava.
En myoskaan kerro minun ja mieheni valisista riidoista aidilleni.
Että olin tosi ihastunut lukiossa ystävääni, joka oli myös tyttö. Piti itkeä salaa kun oli ongelmia meidän ystävyydessä, koska en halunnut kertoa äidille mikä oli vikana.
Nykyään olen kyllä ihan miehen kanssa suhteessa :)
Äitini kanssa olen sen verran etäinen, että puhun hänelle samoja asioita, joita voisin kenelle tahansa hyvänpäivän tutullekin kertoa. Sinänsä vähän kummallista koska välimme ovat hyvät ja nähdäänkin aika usein. Mutta uskoisin tuon juontuvan lapsuudestani jolloin äidillä oli aika stressaava työ ja myöhemmin masentuikin sen johdosta. Minä esikoisena jouduin sitten huolehtimaan monista arkisista asioista ja nuoremmista sisaruksista. Tuosta ajasta vaan juontuu se kokemus, että äitiä ei minun tekemiseni paljon kiinnostaneet, joten ei tunnu nytkään kovin luontevalta mistään syvällisemmistä jutuista puhua hänelle.
Sitä, että pössyttelen silloin tällöin - kannabista siis. Keskustelin hänen kanssaan siitä Ylen kannabisillasta ja hän oli kyllä sitä mieltä, että kannabiksen laillistaminen voisi olla ihan ok, vaikkei itse huumeisiin olekaan koskaan koskenut. Vaikka hänen suhtautumisensa oli tuohon asiaan hyvä, en siltikään viitsinyt kertoa hänelle että olen pössytellyt, sillä hän on ollut työnsä puolesta päihdeongelmaisten kanssa tekemisissä ja veikkaan että hän saattaisi ylireagoida pössyttelyyni.
Lisäksi se, että minulla todettiin klamydia, on asia josta en hänelle halua kertoa.
Muuten olemme kyllä läheisiä ja voimme jutella melkeimpä mistä vaan. :)
Että miehelläni on taustalla huumerikos ja velkaa ulosotossa. Kaikki tuo on takanapäin eikä varsinaisesti vaikuta elämääni, mutta en jaksa uskoa, että äiti ymmärtäisi. Huolestuisi vaan turhaan.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 10:33"]
Opin jo teininä että äidille on ihan turha kertoa mitä oikeasti asioista ajattelee ja omia haaveita/toiveita. Äidillä oli kuitenkin se ainoa ja oikea milelipide ihan joka asiaan, viis siitä kenen elämästä oli puhe.
Joten äidille juttelin aikuisenakin niitä näitä päivittäisiä kuulumisia ja kuuntelin hänen juttunsa toisella korvalla. Isän kanssa sitten pohdittiin uravalintaa ja yleistä elämänmenoa ihan toisella tapaa.
[/quote]
No tämähän kuvaa täsmälleen, sanasta sanaan, minun äitisuhdettani. Miksi todellakaan edes vaivautua kertomaan asioistaan, kun hän tietää kuitenkin aina kaiken paremmin. Etäisyys on ollut suhteessamme aina, ja pysyy.
12 jatkaa.. eli siis velka ei varsinaisesti ole takanapäin, mies maksaa sitä vielä pitkään. Mutta sitä ei tule lisää eikä mies enää käytä eikä kasvata huumeita eikä läträä viinan kanssa.
Puhun äitini kanssa kaikesta mahdollisesta paitsi seksijutuista. Olen myös jättänyt kertomatta, että poltin 6 kk aikuisiällä.
Äidilleni en kertoisi jos mieheni pettäisi minua. Keksisin muun syyn erolle. Vaikeaa olisi tosin löytää tarpeeksi hyvä ja uskottava syy, sillä äiti asuu nykyään lähellä ja on melkein päivittäin meidän kanssa tekemisissä (ts. käy hellimässä meidän vauvaa).
Sitä että veljeni käytti minua hyväkseen kun olin lapsi. Onneksi veljeni on maannut kuolleena jo jonkin aikaa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 11:58"]Sitä, että pössyttelen silloin tällöin - kannabista siis. Keskustelin hänen kanssaan siitä Ylen kannabisillasta ja hän oli kyllä sitä mieltä, että kannabiksen laillistaminen voisi olla ihan ok, vaikkei itse huumeisiin olekaan koskaan koskenut. /quote]
Tästä tuli mieleen (mitenkään kirjoittajan äitiä tuntematta tai syyttämättä), että myös vanhemmille on asioita joista eivät lapsilleen puhu tai eivät myönnä. Kannabis, nuoruuden töppäilyt, pettämiset jne.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:07"]Sitä että veljeni käytti minua hyväkseen kun olin lapsi. Onneksi veljeni on maannut kuolleena jo jonkin aikaa.
[/quote]
hirveetä :(
Opin jo teininä että äidille on ihan turha kertoa mitä oikeasti asioista ajattelee ja omia haaveita/toiveita. Äidillä oli kuitenkin se ainoa ja oikea milelipide ihan joka asiaan, viis siitä kenen elämästä oli puhe.
Joten äidille juttelin aikuisenakin niitä näitä päivittäisiä kuulumisia ja kuuntelin hänen juttunsa toisella korvalla. Isän kanssa sitten pohdittiin uravalintaa ja yleistä elämänmenoa ihan toisella tapaa.