Vastasynnyttäneen äidin menemisen tarve?

muualla kuin pakolliset neuvolakäynnit pikapikaa), sitten synnytyksen jälkeen älyttömät pakkaset viikkotolkulla (ja lapsi ei siis syö pullosta, joten äiti ei voi mennä mihinkään). Kyllä siinä oli pää räjähtää, vaikkei " omat menot" niin tärkeät olleet, mutta jos edes kaupassa olis päässyt käymään! Mielestäni törkeää vihjailla, ettei olisi saanut lasta hankkia, jos olisi edes joskus halunnut pois pienestä kerrostalokämpästään ja mennä vaikka ruokamarkettiin! Jonkun minimaalisen pienen lenkin tein, mutta oli se ahdistavaa, kun ajatteli, että nyt se vauva herää ja on nälkäinen ja ruuat on kävelyllä.

Mutta pakkaset hellittivät, vauvan jatkuva syöminen väheni, elämä hymyili taas ja kodin ulkopuolelle kuljettiin niin yhdessä kuin joskus jopa erikseenkin. Mutta nyt tiedän, miksi kotiaresti on ihan oikeasti rangaistus...

Vierailija:

Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät. Vauva on vastasyntynyt vain kerran ja se aika on korvaamatonta! En väheksy isää hoitajana, meilläkin mies hoitaa lasta todella paljon. Silti MIKÄÄN ei olis saanu minua pysymään poissa vastasyntyneen vauvani luota! Ihan hyvin olen saanu pääni tuuletettua myöhemminkin.

mummolle hoitoon kun menin luennolle... kai sitä jokainen tyylillään... Toiset tarvitsevat enennän omaa aikaa kuin toiset... ja jos on kyse parikymmppisestä äidistä en yhtään ihmettele että haluaa omaa aikaa, käydä ostoksilla ym.

Kyllä sen äidin tarkoitus on olla sen vauvan luona. Suhteesta kuuluisikin tulla sumbioottinen, isää väheksymattä.. Eli kuten joku jo sanoikin, niin ehtiihän sitä myöhemminkin..

Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät.



Saattaa kuule tuntua siltä, että räjähtää ja silloin on parempi käydä kodin ulkopuolella tuulettumassa. Eikä siihen liity omien menojen tärkeys.

kun oman lapseni isää ei ole koskaan lastaan edes syliin ottanut - täytyy sanoa, että tunnen kateutta jokaisesta isästä, joka on kypsä oman lapsensa hoitamiseen. Joka kykenee ottamaan täyden vastuun pikkuisesta jättäytymättä kakkoshoitajaksi ja äidin pikku apuriksi.

Oikeastaan se kiintymyssuhde vauvaan muodostui vasta kun vauva oli kuukauden ikäinen tai vähän enemmän.

Vierailija:

muualla kuin pakolliset neuvolakäynnit pikapikaa), sitten synnytyksen jälkeen älyttömät pakkaset viikkotolkulla (ja lapsi ei siis syö pullosta, joten äiti ei voi mennä mihinkään). Kyllä siinä oli pää räjähtää, vaikkei " omat menot" niin tärkeät olleet, mutta jos edes kaupassa olis päässyt käymään! Mielestäni törkeää vihjailla, ettei olisi saanut lasta hankkia, jos olisi edes joskus halunnut pois pienestä kerrostalokämpästään ja mennä vaikka ruokamarkettiin! Jonkun minimaalisen pienen lenkin tein, mutta oli se ahdistavaa, kun ajatteli, että nyt se vauva herää ja on nälkäinen ja ruuat on kävelyllä.

Mutta pakkaset hellittivät, vauvan jatkuva syöminen väheni, elämä hymyili taas ja kodin ulkopuolelle kuljettiin niin yhdessä kuin joskus jopa erikseenkin. Mutta nyt tiedän, miksi kotiaresti on ihan oikeasti rangaistus...

Vierailija:

Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät. Vauva on vastasyntynyt vain kerran ja se aika on korvaamatonta! En väheksy isää hoitajana, meilläkin mies hoitaa lasta todella paljon. Silti MIKÄÄN ei olis saanu minua pysymään poissa vastasyntyneen vauvani luota! Ihan hyvin olen saanu pääni tuuletettua myöhemminkin.

On aivan luonnollista, että vastasyntyneen kanssa ollaan kotosalla, imetetään ja toivutaan synnytyksestä.



Minä tiedän erään tapauksen, joka oli viikko synnytyksen jälkeen baarissa tulehtuneen sektiohaavan kera. Normaalia? Ehkäpä ei aivan.

Mutta tämä oli aivan ääripään esimerkki.

Toivottavasti et joudu joskus makaamaan kuukausikaupalla aloillasi.

Muutenkin suollat aika typerää tekstiä. Huomaa, että et ole mitään vastoinkäymisiä kokenut, kun valitat noin pienistä ja dramatisoit.

Vierailija:

muualla kuin pakolliset neuvolakäynnit pikapikaa), sitten synnytyksen jälkeen älyttömät pakkaset viikkotolkulla (ja lapsi ei siis syö pullosta, joten äiti ei voi mennä mihinkään). Kyllä siinä oli pää räjähtää, vaikkei " omat menot" niin tärkeät olleet, mutta jos edes kaupassa olis päässyt käymään! Mielestäni törkeää vihjailla, ettei olisi saanut lasta hankkia, jos olisi edes joskus halunnut pois pienestä kerrostalokämpästään ja mennä vaikka ruokamarkettiin! Jonkun minimaalisen pienen lenkin tein, mutta oli se ahdistavaa, kun ajatteli, että nyt se vauva herää ja on nälkäinen ja ruuat on kävelyllä.

Mutta pakkaset hellittivät, vauvan jatkuva syöminen väheni, elämä hymyili taas ja kodin ulkopuolelle kuljettiin niin yhdessä kuin joskus jopa erikseenkin. Mutta nyt tiedän, miksi kotiaresti on ihan oikeasti rangaistus...

Vierailija:

Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät. Vauva on vastasyntynyt vain kerran ja se aika on korvaamatonta! En väheksy isää hoitajana, meilläkin mies hoitaa lasta todella paljon. Silti MIKÄÄN ei olis saanu minua pysymään poissa vastasyntyneen vauvani luota! Ihan hyvin olen saanu pääni tuuletettua myöhemminkin.

tässä ketjussa otettiinkin makaamisen sijaan kantaa siihen, oliko paha asia, että tuore äiti kävi kävelyllä. Ja kerroin, että itse olisin halunnut käydä jossain, mutten voinut. Ilmeisesti olin väärässä tuntemusteni kanssa, olisi pitänyt olla ihan tyytyväinen viikkotolkulla (n. 5 vkoa yhteensä) kotona kökkimiseen. Koska en kuitenkaan ollut mitenkään sairas tms., eikö sitten ole luonnollista, että olisin kaivannut menemistä johonkin. Esim. kesävauva jos olisi ollut kyseessä, ilman muuta olisin vaunutellut hänen kanssaan ja saanut raitista ilmaa, tavannut ihmisiä, käynyt kaupoilla jne.

Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että ap:n kuvailema tapaus ei ole mitenkään kamala, siis että äiti käy joskus jossain. On ihan hyvä havaita, että maailma pyörii edelleen jne., vaikka itse onkin saanut elämään uuden keskipisteen, sen vauvan. Minä ainakin aloin kotiin jumituttuani ajattelemaan ihan liikaa itseäni, vauvaani ja stressaantumaan ihan. Maailmani oli vain vauva, ei se voi olla terveellistä sekään.

Vierailija:

Toivottavasti et joudu joskus makaamaan kuukausikaupalla aloillasi.

Muutenkin suollat aika typerää tekstiä. Huomaa, että et ole mitään vastoinkäymisiä kokenut, kun valitat noin pienistä ja dramatisoit.

Vierailija:

muualla kuin pakolliset neuvolakäynnit pikapikaa), sitten synnytyksen jälkeen älyttömät pakkaset viikkotolkulla (ja lapsi ei siis syö pullosta, joten äiti ei voi mennä mihinkään). Kyllä siinä oli pää räjähtää, vaikkei " omat menot" niin tärkeät olleet, mutta jos edes kaupassa olis päässyt käymään! Mielestäni törkeää vihjailla, ettei olisi saanut lasta hankkia, jos olisi edes joskus halunnut pois pienestä kerrostalokämpästään ja mennä vaikka ruokamarkettiin! Jonkun minimaalisen pienen lenkin tein, mutta oli se ahdistavaa, kun ajatteli, että nyt se vauva herää ja on nälkäinen ja ruuat on kävelyllä.

Mutta pakkaset hellittivät, vauvan jatkuva syöminen väheni, elämä hymyili taas ja kodin ulkopuolelle kuljettiin niin yhdessä kuin joskus jopa erikseenkin. Mutta nyt tiedän, miksi kotiaresti on ihan oikeasti rangaistus...

Vierailija:

Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät. Vauva on vastasyntynyt vain kerran ja se aika on korvaamatonta! En väheksy isää hoitajana, meilläkin mies hoitaa lasta todella paljon. Silti MIKÄÄN ei olis saanu minua pysymään poissa vastasyntyneen vauvani luota! Ihan hyvin olen saanu pääni tuuletettua myöhemminkin.

maailmani on vain vauva, kääk!!!!!!!!!!!!!!!!

normaalia. Miksei vastasyntyneen äiti saisi niin kokea?

Vierailija:

Ei ole normaalia jos reilu viikko sitten synnyttänyt äiti ei malta pysyä vauvansa luona. Omiin menoihin pitäis ehtiä sitten kun vauva on vähän isompi. Kenenkään pää ei räjähdä jos viettää vastasyntyneen kanssa kotona muutaman viikon. Ehkä olis pitäny miettiä haluaako lapsen vai ei jos omat menot on tuossa vaiheessa niin tärkeät. Vauva on vastasyntynyt vain kerran ja se aika on korvaamatonta! En väheksy isää hoitajana, meilläkin mies hoitaa lasta todella paljon. Silti MIKÄÄN ei olis saanu minua pysymään poissa vastasyntyneen vauvani luota! Ihan hyvin olen saanu pääni tuuletettua myöhemminkin.

... normaali-immeisillä yleensä. Ehkä olisi hyvä saada ap:n ystävä ymmärtämään asia. Ap voisi vaikka vinkata asiasta ystävänsä neuvolatädille, joka sitten ottaa asian hienotunteisesti esille seuraavan käynnin yhteydessä. Lapsi tarvitsee nyt ÄITIÄ. Ja saadakseen oikeanlaisen suhteen luotua vauvaan, tulisi äidin antaa lapsen tarvitsemaa läheisyyttä hänelle. Ei ole normaalia käytöstä vastasynnyttäneeltä. Voipi tuoda tullessaan lapsen kehitykselle ongelmia. Henkisellä tasolla. Sääliksi käy pikkuista.