Mitä sait mukaasi, kun muutit pois lapsuudenkodistasi?

muutaman vanhan pyyhkeen. Poikaystävällä, jonka kanssa muutin, oli kaikki tarvittavat kodintarvikkeet. Silloin tuli toimeen vähällä. Vanhempani olivat keränneet minulle rahaa tililleni vuosia, joten taloudellisesti ei ollut ongelmia.

Lähtiessä otin mukaan suurimman osan omista kamoistani. Myöhemmin saatiin vanhemmilta heidän vanha auto lahjaksi. Auto oli tietysti iso juttu, mutta muuten en ole saanut taloudellista tukea, paitsi tietysti lapsille ostetettuja lahjoja yms.

Vaatteeni, hammasharjan, hiusharjan, yhdet lakanat, pyyhkeen, reppuni ja isomman laukun, johon pakkasin. Tätä ennen sain kehoituksen etsiä itselleni paikka maailmasta. Lamavuosi 1990. Myöhemmin hain polkupyöränikin.

Matkalaukun. Ja menolipun ulkomaille vuonna 2002. (Olisin tosin enemmankin apua saanut mutta en muuta tarvinnut)

Vaatteeni, pari pyyhettä ja muutamia astioita. Siinäpä se. Parikymmentä vuotta sitten.

Ovat tukeneet ja olen saanut ennakkoperintönä itselle kodin.

Kaikki omat tavarani, jotka halusin ottaa, eli sängyn, kirjahyllyn, työpöydän, telkkarin, joka minulla oli ollut huoneessani ym. Vaatteet jne tietysti. Sain mukaan myös vanhan keittiönpöydän, jonka isäni maalasi uusiksi, vanhoja hyllyjä olkkariin ja isovanhemmiltani vanhan sohvan ja sohvapöydä, sekä joitain pyyhkeitä ja astioita. Jotain verhojakin taisin saada ja mattoja, tarpeettomia siis nämäkin. Vuonna 2006. Meidän perheessä huolehditaan aikuisistakin lapsista. Opiskelujeni ajan sain vanhemmiltani samaa kuukausirahaa kuin kotona asuessanikin ja isäni maksoi puhelinlaskuni.

Astioita, pyyhkeitä, lakanoita, imurin ja silitysraudan omien tavaroiden lisäksi. Muutin valmiiksi kalustettuun opiskelija-asuntoon, joten huonekaluja en tarvinnut. Sain kuukausirahaa, vanhemmat ostivat koulukirjat ja -tarvikkeet sekä avustivat lisäksi isommissa vaatehankinnoissa. Vuosi oli 1996, muutin 16 v. pois kotoa kun pääsin haluamaani lukioon kaupunkiin.

Kyllä mä sain aika lailla kaikkea. Mulle oli kerätty lakanoita, pyyhkeitä ja astioita. Sain kotoa ottaa huonekaluja, siis tyyliin sängyn jne. Ostettiin sitten vielä puuttuviakin, esim kattiloita. Sain telkkarin ja mikron. Ei tarvinnut tyhjin käsin lähteä.

Henkilökohtaiset vaatteet ja omaisuuden (lue: kirjahyllyn kirjat ilman hyllyä, omaostamani sterkat, omaostamani kameran jne.). En huonekaluja tai mitään muutakaan, en rahaakaan.

Mikähän se vuosi oli? Olisko ollut 1996.

Sängyn, patjan, maton ja laatikoston/piirongin. Omat vaatteeni ym. henkilökohtaiset tavarani tietenkin otin myös mukaan. Vuosi oli 1978. Sain opiskeluaikana tukea vanhemmiltani yleensä non 1 000 markkaa vuodessa, mikä oli suunnilleen yhden kuukauden budjettini. Ensimmäistä asuntoa hankkiessani sain käsirahan.

Oman sänkyni, vaatteeni, levyni, kirjani, mankkani ja aiemmin lahjaksi saadut maton, pyyhkeet ja lakanat...lisäksi siskoni lahjoitti varastohyllynsä ja pari kattilaa ja astiaa. En saanut vanhemmilta tukea, vaan maksoin itse esim. Lukiokirjat. Vuosi 2006

Tätä piti miettiä pitkään kahdesta syystä. Siitä on jo niin paljon aikaa (1970-luvulla) ja mukaani sain kovin vähän. Lähdin ensin koulun asuntolaan, jossa piti olla omat petivaatteet, eli joku viltti, lakanat ja sellaista pientä omien vaatteiden lisäksi.

Siinäpä se kaikki taisi ollakin.

Omille lapsilleni olen pyrkinyt järjestämään enemmän annettavaa, eli periaatteessa pystyvät kalustamaan vaikka koko huushollin kotoaan ottamillaan (omilla) tavaroilla.

Pussilakanoita, pyyhkeitä yms., jotka olin saanut lähinnä itse lahjaksi mm. kummilta. Äiti valitti kun vein kotoa lakanat ja sitten kun kävin siellä oli pula, olisi pitänyt jättää omat lakanat sinne omaan ja muiden käyttöön. Omat vaatteet ja lahjaksi saatuja astioita, astioista äiti ei valittanut mutta jätin osan kotiinkin. 1983. 

Olisin saanut kaiken, mitä tarvitsin, joko uutena tai vanhana. Enimmäkseen äiti osti uutta, pussilakanaa, pyyhkeitä, peittoa, kattilaa, keittiövälinettä. Mut mä muutin solukämpän valmiiksi kalustettuun huoneeseen, joten aika vähän oli mitään isompaa, mitä olisin tarvinnut tai edes saanut sinne mahtumaan. Mua kyllä tuettiin myöhemminkin rahallisesti ja tavarossakin ja esim tietokoneen isä osti mulle ekan opintovuoden lopulla, kun oli sitä mieltä, että semmoista varmasti tarvitaan. Olin sit vuosikurssini ainoa, jolla oli tietokone. Vuosi oli 1991.

Vuotta aikaisemmin kotoaan muuttuanut mieheni sai kotoaan huonekalut ja vastaavatkin, seskä paljon enemmän kaikkea tiblehööriä mutta hänpä muuttikin tyhjään asuntoon.

Oma poikani on nyt muuttamassa. Mieheni ja minä kalustamme ja annamme ihan liikaakin tavaraa, koska se on meille joku nukkekotileikki, mutta siitä on seurauksena se, että poika itse ei juuri kiinnostu esim sisustamisesta, eikä mieti, mitä haluaisi tai tarvitsisi tai mistä edes tykkäisi. 

Muutin 2007 ja sain valmiiksi ostettuja astioita, lakanoita vanhan tuplaleveän sängyn peittoineen jne. Vanhoja ja uusia huonekaluja tv:n digiboksin vaatteet jne ja itse ostetut stereot . Avustivat rahallisesti myös asunnon hankinnassa.

Henk.koht. tavarat jotka pakkasin silloisen työnantajan pakuun ja muutin toiselle paikkakunnalle. Ei vanhempia juurikaan hirvittänyt, koska olen ollut omillaan toimeentuleva jo pienestä asti. Äiti kävi muuttosiivouksessa auttamassa ja aina välillä viikonloppuisin saattoivat kauppareissulla porukat tuoda jotain evästystä. Opiskelun ohessa olin töissä, joten taloudellinen tuki ei ollut välttämätöntä.

Vein mennessäni patjani ja henkilökohtaiset tavarani (lähinnä itse ostettuja). Rahaa olin keränny itse vuoden töitä tekemällä, jotta oli ylipäätään mahdollista muuttaa. Vanhempani eivät avustaneet muuttoani paskan vertaa. Olin 19,5 v ja kotiolot ei hyvät (ei omaa huonetta, ostin ruuan ja kaikki itse, tein kotityöt ja sain vain haukkuja). Myöhemmin olen saanut katuvilta? vanhemmilta apua.

Kun omat lapseni muuttavat joskus omilleen, saavat kaiken tarvittavan. Ei toki heti parasta ja kalleinta vaan ihan käytettynä ja esim. Ikeasta :). Jos siis huolivat :). Saavat myös rahallista tukea ja ennenkaikkea henkistä tukea.

Otin mukaani omat kamat. Vanhemmat osti mulle sohvan ja telkkarin ja taisin mä jonkun kattilan saada ja vähän astioita.

Kaiken. Tai no, en nyt sentään pesukoneita, mutta naulakosta tehosekoittimeen, astiat, pyyhkeet verhot, tietokoneen, sängyn sohvan tv:n, kirjahyllyt, lamput.

Äiti ostoi vielä kaikkea kulutusjuttuja vaikka kuinka paljon, wc-paperia, leivinpaperia, siivousaineita yms.

Maksoi autokoulun, osti auton ja maksoi ekat pari vuotta vielä auton- ja kotivakuutuksen.