Minkänimisiä mielikuvituskavereita lapsellasi tai sinulla itselläsi on/oli?

Ei ole nimeä. Ensin oli vaaleahiuksinen, nyt tumma.

Mä olen kuvitellut mun seinänaapurit Lahtiset. Joka viikko metelöivät, kahdesti olen soittanut ovikelloa eikä kukaan ole tullut avaamaan, lappuun ei ole kuulunut vastausta eikä heitä koskaan näe rappiksessa tai pihalla. Elämöinti senkun vaan kuuluu.

Pojalla on leikkikaveri, Matsi. Aluksi kuulin, että se oli Natsi, mutta onneksi kuulin väärin. Olisi ollut kamalaa pakottaa lasta vaihtamaan mielikuvituskaverin nimi sopivammaksi.

Tarja Halonen. Muilla ei varmaan ollut nimiä. :) Tämä siis joskus 2000- luvun alkupuolella.

Minulla ei ollut näkymättömiä mielikuvituskavereita, mutta kaikki pehmolelut olivat hyvinkin eläväisiä. Vieläkin on unikaverina nalle, jonka silmissä näen elonpilkkeen. Ja ikää siis 42 v. sekä minulla että nallella.

Veljelläni oli kaksi mielikuvituskaveria muutaman vuoden ikäisenä: Hommi ja Limppu.Nimet syntyivät kaikesta päätellen niin, että poika kuuli outoja sanoja, joita hän ei tunnistanut, vaan luuli niiden olevan ihmisten nimiä.

Mielenkiintoista asiassa oli se, että äiti ei sevästkään hyväksynyt noita näkymättömiä kavereita, vaan vaivautui, jos niistä tuli puhetta ja pyrki vaihtamaan nopeasti puheenaihetta. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia?