Outo kysymys. Mitä eläimet tuntevat kun parittelevat, saavat poikasia?

Useimmille lajielle synnyttäminen on suhteellisen helppoa ihmiseen verrattuna, joten se on tuskin kovinkaan kivuliasta. Mielenkiintoinen poikkeus on hyeenat, koska naarailla on ns. valepenis, jonka kautta ne synnyttävät. Käytännössä synnytyskanava on niin ahdas, että suuri osa naaraista ja myös poikasista kuolee synnytykseen.

Seksuaalisesta nautinnosta on tietysti paha sanoa, mutta voisin kuvitella että eläinten kokema seksuaalinen himo muistuttaa tunteena ihmisen kokemaa. Se ei kuitenkaan ole mikään sellainen tunne joka vaatisi mitään korkeampaa ajattelua, ja on toisaalta lajin selviytymisen kannalta myös aivan oleellinen ominaisuus.

Kasvatan koiria ja kyllä se kovasti siltä näyttää että naaraatkin seksistä nauttii. Kun niillä kiima on, niin ovat kyllä todella kiimaisia: paremman puutteessa astuvat toisiaan tai tyynyjä että saa alapäähän hankausta jne. Ja mikä tahansa uros kelpaisi loppuvaiheessa astumaan, kunhan vaan saisi. Myöskin ne nartut jotka on astutettu ovat yleensä entistä innokkaampia niiden puuhien perään kun tietävät mitä se on.

Ja joo on elimissä tunto. Synnytyksessä yleensä sattuu eniten avautumisvaihe ja supistukset, koiran pentu on kätevämmän muotoinen synnyttää kuin ihmisvauva, kun ei ole niin iso pää. Ensikertalaisen nartut kyllä yleensä kiljaisee vähän kivusta kun ensimmäinen pentu tulee emättimestä, mutta sen jälkeen tulee helposti. Eikä ole koskaan mitään repeämiä sinne tullut yhdellekään.

Kyllä se varmaan hyvätä tuntuu,koska muuten jäisi tekemättä tai sitten se on vaan joku alkukantainen tunne joka pitää täyttää niinkuin esim. jano.

Synnytys kivut kyllä taitavat olla lievemmät kuin ihmisellä,koska muuten suurin osa varmaan tappaisi kivun aiheuttajan eli jälkikasvun tai sitten äidin vaistot voittavat kivun niinkuin ihmisellä.

Onko kissoilla jotain piikkejä alapäässä?

Vierailija kirjoitti:

Onko kissoilla jotain piikkejä alapäässä?

Jostain kissakirjasta luin että kollin siittimessä on jotain piikkejä jotka ulosvetäessä aiheuttaa nartulle kipua. Ilmeisesti tuo kipu jotenkin auttaa hedelmöittymisessä. Yleensä vissiin kolli saakin nartulta ympäri korviaan kivun aiheutettuaan.

Kyllä minä uskon, että eläimet tuntevat samoja tunteita kuin ihmisetkin. Eipä paljon maito maistu, kun miettii niitä emoistaan erotettavia vasikoita.

Tuntevat varmasti suruakin jos menettävät poikasen.

Vierailija kirjoitti:

Tuntevat varmasti suruakin jos menettävät poikasen.

Poikasen menetyksen tuottama suru riippuu kyllä hyvin paljon myös eläinlajista. Eivätkä edes kaikki ihmiset kykene minkäänlaiseen kiintymyksen kokemukseen,eivät edes omien jälkeläistensä kohdalla. Naivia kuvitella jotain muuta.

Kyllä oletan, että nämä mainitut tunteet ovat nisäkkäillä lähes tismalleen samoja kuin ihmisellä. Nuo ovat niitä yksinkertaisia asioita, jotka ovat kuin luonnonvoima, saavat meidät toimimaan tietyllä tavalla.

Ja kyllä se synnytyskin sattuu ja paljon. Ainakin kun lehmä tai lammas synnyttää, ensikertalaiset ovat ihan kivusta lamaantuneita. Sama eläin, joka normaalisti ei päästä ihmistä edes 50 metrin päähän, tärisee hikisenä ja antaa auttaa. Puhumattakaan jos synnytys ei mene hyvin. Tuntuu joskus oikein pahalta sen emän puolesta kun tietää itse miltä se tuntuu, mutta poikanen on saatava ulos tai on vaarassa kuolla.

Ja mikä muu tunne kuin suunnaton pelko omien poikasten puolesta saa jonkun pikkulinnun hyökkäämään ihmisen kimppuun pesällä? Pakkohan sen on välittää. Muuten olisi helpompi vain lähteä pois. Tottakai poikaset ovat sen jatkuvuus ja iso satsaus, mutta ei lintu ole mikään mekaaninen robotti joka arvioi kylmästi tilastoja. Joku meillekin tuttu tunne on sen toiminnan takana.