Yläkerran neljävuotias tyttö saa tunnin mittaisia raivareita lähes päivittäin

Normaalia. Meillä tytöllä oli tuollaista mutta poika on lempeämpi.

Vähän temperamentista kiinni.3

Meidän (pienessä) rapussa asuu kaksi lapsiperhettä. Toisessa perheessä lapset rääkyvät ja huutavat rapussa, kotona, pihalla. Vanhempi heistä kiroilee. Toisessa taas lapset ovat hyväntuulisia, tervehtivät, eivät riehu tai huuda juuri koskaan. Molemmat perheet työssäkäyviä kantiksia. 

Ja joo, asumme toisen näistä naapurissa. :/

Ylikuormittuneita, stressaantuneita nyky-tehokasvatus-pakkoharrastus-

-kakruja itkee ahdistunutta huutoitkua harva se päivä jossain.

Kun ei saa olla rauhassa lapsi.

Mun viisivuotias on tuollainen, ellei pahempi. Säälittää naapurit. Tietävätpä ainakin kun lapset ovat kotona. Lapsi huutaa lisäksi ns kauhukohtausitkua joskus yöllä unilta herätessä. Koitan tehdä kaikkeni mutta eihän lapsi hiljene pyytämällä. Koitan joskus pitää lasta sylissä ja joskus ei auta kuin odottaa ja olla ns paikalla mutta hoitaa muut lapset ja ne normaalit jutut. Joskus menee itselläkin hermo ja tulee ärähdettyä kun oikein väsynyt.

Siksi kerron että lasu ei välttis auta vaan voi kuormittaa lisää. Lapset huutaa siis uhmaa, kiukkua, väsymystä, joskus ihan ilman syytä. Opetellaan tunteiden sanoitusta ja hallintaa. Riippuu hyvin paljon tempperamentistä.

Tässä jällen yksi hyvä syy olla hankkimatta lapsia. 

Osanottoni. Meidän talossa on kirkunut 2 vuotta 2 saman perheen lasta. Ikävä kyllä lapset saavat kirkua ja huutaa vapaasti ilman häätöuhkaa. Ainoa keino on varmaan muuttaa itse:(

Älä välitä, mun yläkerran naapuri popittaa taas niin et seinät ja lattiat raikaa

Tämä on niin totta. Monilla lapsilla on aivan kamalat kotiolot eikä kukaan auta, eikä lapset oikein osaa auttaa itse itseään.  En tarkoita että naapureiden tai sukulaisten asioita tarvitsisi sen kummemmin vahdata, mut jos oikeasti tulee sellainen epäilys että kaikki ei ole ok, silloin kannattaa tehdä viranomaisille ilmoitus, parempi safe than sorry. 

Itse poden huonoa omaatuntoa vuosien takaisten tapahtumien johdosta, oli selvää että tuolloin ala-asteella olleen sukulaistytön elämä oli menossa hunningolle perheen päihdeongelmien vuoksi, itse olin silloin myös aika nuori enkä kehdannut puuttua "perheen sisäisiin" asioihin. Vasta yläastella hän joutui/pääsi sijoituskotiin, mutta tuho oli jo tapahtunut, myöhemmin joutui psykiatriselle melkein vuodeksi. Nyt 25-vuotiaana hän on sekakäyttäjä, ei ole ikinä ollut töissä ja takana lukuisia itsemurha yrityksiä. Usein tulee mieleen kun näen kyseisen henkilön kuvia facebookissa posket lommolla ja käsivarret piikitettynä, että se yksi puhelinsoitto 2000-luvulla olisi voinut muttaa kaiken. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä se sinulle kuuluu?

Kun se ihan kirjaimellisesti KUULUU ap:n jokaiseen arkipäivään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häätöä tulille. Ei kenenkään tarvitse kestää tuollaista.

Lasten kiukuttelut kuuluvat ihan normaalin elämisen ääniin, joista ei voi häätää.

Onko tunnin mittaiset suoraa kurkkua kiljumis -raivarit sinusta normaalia? Johan tuollaisista kärsii se lapsikin, jos ei millään saada rauhoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä se sinulle kuuluu?

Se kyllä kuuluu hyvin alakertaan. Meillä samanlainen raivotar (5v ) yläkerrassa ja kova huuto ja mekkala kuuluu. Meille kuuluu selvästi, kun lapsi huutaa "en haluu" ja protestoi monella tavalla, polkee jalkaa kiljuu jne.