Mistä alkaisi elämäntapamuutoksen?

Kiitos vastanneille :)

Täytyy tuota perhetyöntekijää selvittää, meillä päin saisi sellaisen kuulemma ihan neuvolastakin eikä joutuisi lastesuojelun asiakkaaksi. Älkää ymmärtäkö väärin, en mitenkään paheksu ls-asiakkaita mutta kyllähän se kynnystä nostaa aika paljon.

En tiedä sitten, olisiko tuommoinen tukiperhe hyvä meille. Toki olisin hirveän onnellinen vapaasta viikonlopusta joskus. Kävisin hurjan mielelläni uimassa ja jumpassa, jos voisin. Toisaalta tässä pitää nyt varoa, ettei ala käyttää lapsia minään tekosyynä omalle saamattomuudelle. Kuitenkin JOTAIN voi tehdä, vaikka lapset olisi kotonakin.

Nyt en jaksa enempää ajatella, kuume on noussut taas. Toivottavasti kunnon yöunet korjaavat olotilaa, huomenna olisi älyttömän raskas päivä tiedossa.

Söin iltapalaksi appelsiinin ja yritin nauttia siitä oikein uudella tavalla :)

Ap

Usein väsyminen johtuu telkkarin tollottamisesta tai tietokoneella roikkumista ja alkoholin tissuttelusta. Kuinka paljon nukut yössä? Aloita siitä että huolehdit rittävästä unesta, lisää vaikka mahdollisuutta nukkumiseen puolituntia kerrallaan, jos kahden viikon päästä väsyttää niin taas puoli tuntia lisää aikaa nukkumiseen. Rajoita alkoholia jos sitä menee tarpeettoman paljon, lopeta tupakointi, yritä korjata syömistä vähän kerralla. Telkkarin ja netin sijaan kävelylle tai salille.

Miettisin ensin että mistä se stressi tulee? Tuleeko se pelkästään noista huonoista liikunta ja ruoka tottumuksista? Mikä eniten stressaa? Mille voit tehdä jotain? Onko liian kuormittavia ihmisiä elämässä? Mistä saat tällä hetkellä iloa? Miksi on univaikeuksia?  

Onko huonolaatuisen ruuan syynä "nopeasti jotain" vai turha napostelu? Osta vain terveellisiä juttuja kaappiin ja ota laukkuun mukaan esim. porkkana tikkuja tai omena niin sinulla on nopea ja terveellinen välipala saatavilla. Jos napostelet paljon tee valmiiksi kasviksia, salaattia, pahkinöitä jne tarjolle. 

Tee kerralla useampi annos terveellistä ruokaa esim. pakkaseen.

Minä tein kertarepäisyn. Yritin kyllä aikani niitä pieniä muutoksia, mutta kovan työstressin alaisena en jaksanutkaan sitten niitä, ja luisuin vanhaan. Lopulta päätin että nyt loppuu kerrasta. Oma valintani oli VHH eli vähähiilihydraattinen dieetti, ja aloitin tosiaan ihan kerrasta, päätin vaan eräänä viikonloppuna että maanantaista alkaen pois leivät, makeat, limsat, perunat jne. 

Työstressiä minulla on vieläkin, mutta sitä jaksaa paljon paremmin kun ei enää ole jatkuvassa sokeritokkurassa ja painokin laskee masentavan nousemisen sijaan.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 10:11"]

Miettisin ensin että mistä se stressi tulee?

[/quote]

Kolmen lapsen kanssa kokonaan yksin, aika raskaassa vuorotyössä, yhdellä lapsista terveysongelmia, rahat välillä tosi tiukilla ja vähät vapaat kuluu kaikkien velvollisuuksien hoitoon (esim. 2  päivänä viikossa täytyy tuon sairaan lapsen kanssa käydä eräässä hoidossa -ei mikään hengenvaarallinen tauti kuitenkaan mutta vapaat menee käytännössä siihen),  nämä ovat varmaan sellaisia joille en oikein mitään voi. Päivätyötä varmaan joku ehdottaa, mutta sellaisia ei alallani oikein ole ja vaikka olisikin niin palkka olisi niin huono että sitten oltaisiin jo sossun luukulla.

Iltaisin en saa unta, kun stressaan kaikkia velvollisuuksia joihin hukun mutta niitä kertyy vain koko ajan enemmän rästiin. Tälle varmasti voisin tehdä jotain, kun saisin tartuttua toimeen. Sitten stressaa tämä, että en saa asioita muutettua. Eli juuri tuo ruokailu ja liikunta kun tiedostan toimivani väärin, sekä iloiset asiat ovat jääneet ihan olemattomiin. Näillekin on jotain tehtävissä, tiedän sen.

Huono ruoka on varmasti monesta johtuvaa. Tottakai kiire on yksi syy, ja väsymys, miksei jaksa panostaa. Toisaalta olen käyttänyt ruokaa rentoutumiseenkin ja ajanvietteenä, kun ei iltaisin lasten nukkuessa mihinkään pääse eikä oikein mitään voi tehdä. Se on ollut sellaista "omaa aikaa", mutta sille nyt on toki heti keksittävä jokin korvike. Aika paljon syönkin kasviksia, mutta vaa'an lukemista päätellen jotain muutakin on eksynyt suuhun turhan usein. Söisin mielelläni vielä paljon enemmän kasviksia ja marjoja, mutta tämä on osittain myös rahakysymys. Vaikka miten tekisi vadelmia mieli, niin hyvin harvoin raaskin sellaisia ostaa. Tottakai epäterveellisetkin ruuat maksavat, voisin ehkä laskea kuinka usein voisin herkutella vaikka niillä vadelmilla jos jättäisin jotain muuta syömättä.

Varmasti ulkoliikunta toisi energiaa, mutta tuntuu ettei vain kerta kaikkiaan ehdi eikä jaksa työpäivän ja kotitöiden jälkeen, kun lasten nukkumaanmenoaikakin painaa päälle. Asennemuutoksella varmasti keinoja keksisin tähänkin, edes vähäsen.

Ap

Ihme valitusta Apltä. Tiedät itsekkin että mikä on vialla, joten mikset lähde asioihin vaikuttamaan/korjaamaan yksi kerrallaan. Oletko oikeesti noin saamaton?!? "Voi voi kun olen niin lihava ja syön huonosti enkä liiku" No täällä valittaminenko siihen auttaa?? Mene ulos! Tee terveellistä ruokaa! Lenkkeile! Tee jotain!

aivan älytöntä jos ei aikuinen (?) ihminen osaa asioitaan korjata vaikka tietää missä vika on.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 10:14"]

Minä tein kertarepäisyn. Yritin kyllä aikani niitä pieniä muutoksia, mutta kovan työstressin alaisena en jaksanutkaan sitten niitä, ja luisuin vanhaan. Lopulta päätin että nyt loppuu kerrasta. Oma valintani oli VHH eli vähähiilihydraattinen dieetti, ja aloitin tosiaan ihan kerrasta, päätin vaan eräänä viikonloppuna että maanantaista alkaen pois leivät, makeat, limsat, perunat jne. 

Työstressiä minulla on vieläkin, mutta sitä jaksaa paljon paremmin kun ei enää ole jatkuvassa sokeritokkurassa ja painokin laskee masentavan nousemisen sijaan.

[/quote]

On varmasti aivan totta, että hiilarit väsyttää. Itse olen niille kovasti perso, enkä osaa pysyä kohtuudessa kun tuntuu että elämässä ei oikein muuta iloa ole (tiedän, aika vääristynyt kuva). Jostain täytyisi haalia sisua ja voimia repäisyyn, onnittelut sinulle kun olet noin hienosti onnistunut :)

Ap

Tsemppiä ap, olen vastaavanlaisessa tilanteessa ja mietin itsekin, kuinka jaksaisin ja voisin muuttaa asioita parempaan. Meilläkin on asiota, joita en voi muuttaa, mutta varmasti paljon, mihin voisin vaikuttaa positiivisemmin, mutta kun en jaksa, väsyttää... Nukkuminen ei tätä kyllä edes auta, eli lievää masennusta varmaan on :(

Kadehdin ihmisiä, jotka jaksavat ja voivat tehdä paljon hyvinvointinsa eteen ja nauttivat siitä!

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 10:36"]

Oletko oikeesti noin saamaton?!?

aivan älytöntä jos ei aikuinen (?) ihminen osaa asioitaan korjata vaikka tietää missä vika on.

[/quote]

Olen. Ja se on aivan älytöntä. Mutta tarvitsen nyt jonkun kipinän jolla päästä alkuun. En minä ole ennen ollut tällainen, olen selvinnyt hirveistä kriiseistä voittajana ja porskuttanut menemään. Mutta nyt vaan jokin on toisin.

Ap

Ap

Aloita hyötyliikunnalla. Hyödynnä raitista ilmaa. Pääkin tuulettuu.

Hanki kotiin jotain sellaista mikä piristää, esim kukkia. Tulppaanikimppu maksaa muutaman euron ja säilyy hoidettuna viikon. Jätä sillä rahalla muutama herkku ostamatta.

Kirjoita ruokavaliosuunnitelma ylös. Siitä on vaikeampi lipsua ja saat energiaa aina kun huomaat päivän päätteeksi onnistuneesi.

Aseta pieniä tavoitteita itsesi hemmottelemiseksi. Jalkakylpy yhdellä viikolla, vartalokuorinta toisella (käytetyt kahvinporot ovat muuten paras kuorinta-aine ikinä!).

Mieti mistä voisit luopua rahaa säästääksesi, jotta selviäisit helpommalla työllä. Minun elämäni muuttui 100% paremmaksi kun jätin stressaavan vuorotyön ravintola-alalla. Henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin elintaso.

Aseta itsellesi pieniä tavoitteita, jotta saat onnistumisen kokemuksia.

Pääsisitkö töiden jälkeen kävelylle? Lasten kanssa vaikka? Vaikka kuinka väsyttää niin pakottaisit itsesi ulos joka päivä. Liikunnasta lähtisin, koska vaikka söisit terveellisemmin mutta pysyisit vain kotona ei se välttämättä asioita paranna pitkäaikaisesti. Ja kun liikkuu niin tekee mieli jotain ravitsevampaa ruokaa. Ja kyllä kannattaa laskea paljon rahaa menee epäterveelliseen ruokaa, kyllä esim pakastekasviksia saa halvalla, mitä voi napostella karkkien sijaan.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 10:45"]

Aloita hyötyliikunnalla. Hyödynnä raitista ilmaa. Pääkin tuulettuu.

Hanki kotiin jotain sellaista mikä piristää, esim kukkia. Tulppaanikimppu maksaa muutaman euron ja säilyy hoidettuna viikon. Jätä sillä rahalla muutama herkku ostamatta.

Kirjoita ruokavaliosuunnitelma ylös. Siitä on vaikeampi lipsua ja saat energiaa aina kun huomaat päivän päätteeksi onnistuneesi.

Aseta pieniä tavoitteita itsesi hemmottelemiseksi. Jalkakylpy yhdellä viikolla, vartalokuorinta toisella (käytetyt kahvinporot ovat muuten paras kuorinta-aine ikinä!).

Mieti mistä voisit luopua rahaa säästääksesi, jotta selviäisit helpommalla työllä. Minun elämäni muuttui 100% paremmaksi kun jätin stressaavan vuorotyön ravintola-alalla. Henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin elintaso.

Aseta itsellesi pieniä tavoitteita, jotta saat onnistumisen kokemuksia.

[/quote]

Tuota hyötyliikuntaa pitäisi tulla paljon enemmän. Vaikka työni on hyvin fyysistä, niin eihän se riitä. Keinojen keksiminen tuntuu vaikealta, mutta nyt keksin että voisin kyllä yhden kohdan päivästä löytää jolloin saisin yhteensä noin 30 minuuttia kävelyä jos vain päiväkodille sopii että lasten hoitoaika hieman pitenee. Ja tietysti kun lapset kasvavat niin liikkuminen helpottuu, kun he voivat vaikka pyöräillä pidempiä matkoja.

Nuo jalkakylvyt ja kuorinnat ovat varmasti juuri sellaisia kivoja asioita joista saa voimaa :) Merkitsin kalenteriin ensi tiistaille jalkakylvyn, kun keskiviikkona on vapaa niin juhlistan sitä.

Rahaa ei oikein enää mistään voi säästää. Auto on iso rahasyöppö, mutta välttämätön että voin käydä töissä. Ärsyttävä noidankehä. Millaiseen työhön sinä sitten vaihdoit, tippuiko tulot paljon ja miten pärjäät taloudellisesti? Meillä jää tällä hetkellä lasten kanssa suunnilleen saman verran kuin toimeentulotuella elämiseen, eli tästä ei ole varaa enää tulojen laskea.

Juuri niitä pieniä tavoitteita lähdin tällä ketjulla metsästämään, että saisi jostain sen kipinän ja innon jota tarvitsen asioiden muuttamiseen. Kiitos vinkeistäsi :)

Ap

10: olet oikeassa. Ulkoilua olisi pakko saada enemmän. Pitäisi vaan päästä eroon siitä ajatuksesta, että mitä kaikkia hommia kotona olisi pakko ehtiä. Luultavasti nekin hommat tulisi tehtyä paljon tehokkaammin kun olisi saanut raitista ilmaa....

Ja kun nyt joku kuitenkin miettii että miten minulla on sitten aikaa notkua netissä, niin olen kuumeessa kotona ja ajattelin hyödyntää sairaspäivän nyt tällä tavoin.

Ap

Mun vinkit on enemmänkin tuohon ruokailu- ja liikuntatapojen muutokseen. Jos kertarykäisy tuntuu tilanteessasi liian rajulta, tee itsellesi suunnitelma miten muutat ruokailu- ja liikuntatottumuksiasi pikkuhiljaa. Tee yksi muutos viikossa. Näin kuukaudessa olet saanut jo neljä asiaa muutettua ja ainakin ensimmäisinä aloitetuista on tullut jo tapoja. Listaan tähän muutosesimerkkejä satunnaisessa järjestyksessä, päätä itse missä järjestyksessä alat muutoksia tehdä:

- ruokarytmi kuntoon, viisi ateriaa päivässä 3-4 tunnin välein (toki vuorotyön kanssa tämä hankalaa mutta ei mahdotonta)

- ala kiinnittää huomiota, että jokainen ateria sisältää näitä kaikkia: kasvikset/marjat/hedelmät, hyvät hiilarit, proteiinit, hyvät rasvat. Näistä on tietoa netti pullollaan.

- kunnon aamupala, joka sisältää hyviä hiilareita, proteiinia ja hedelmiä/marjoja/kasviksia ja hyviä rasvoja (esim. puuro+marjat+raejuusto/rahka+rypsiöljy/margariini tai ruisleipä+kananmuna+tomaatti+levite)

- kunnon iltapala iltanapostelun tilalle (esim. luonnonjogurtti tai rahka+marjoja ja lisäksi ruisleipä esim. kananmunasiivuilla, kalkkunaleikkeleellä ja tomaatti/kurkkusiivuilla ja teetä)

- sama juttu lounas, päivällinen, välipala kuntoon yksi viikossa periaatteella

- älä kiellä herkkuja itseltäsi kokonaan, mieti mikä on sinulle paras tapa: yksi pieni herkku päivässä (esim. keksi, pieni pala jäätelöä tms. ei mitään viineri päivässä) vai esim. yksi herkkuhetki kerran viikossa (haluatko syödä esim. lauantaisin ravintolapäivällisen tai ehkäpä lasten kanssa illalla karkkeja kun katsotte tv:tä > huom. ei koko päivän herkuttelua vaan tosiaan se yhdellä aterialla poikkeus)

- onko mahdollista lähteä lasten kanssa esim. uimahalliin, liikuntapuistoon tai keilaamaan? Ottakaa tavaksi mennä kerran kuussa jonkun hauskan, kaikille mieluisan urheiluharrastuksen pariin, jossa kaikki saavat huomaamatta liikuntaa ja iloista mieltä

- onko sinulla ystäviä, joilla samanikäisiä lapsia? Vaikka arki väsyttää, sovi silloin tällöin ystävien kanssa tapaamisia uimahalliin, lähipuistoon, metsäretkelle jossa kaikki voivat liikkua, tavata toisiaan jne. Jos aika ja rahkeet ei riitä muuhun, kutsu ystävä lapsineen teille kylään. Lapset leikkivät ja aikuiset voivat jutella.

- riippuu lasten iästä, mutta ota tavaksi kerran viikossa tehdä joku ilmainen liikuntajuttu lasten kanssa; kävelylenkki (jos lapset pieniä joko rattaissa tai pyörällä vieressä), pallon heittäminen/potkiminen/joku pallopeli pihassa/lähellä olevalla kentällä, iltajumppa tai vaikka tanssi lasten kanssa kotosalla, jokainen voi vuorollaan päättää mitä tehdään.

- jos on mahdollista saada lastenhoitoapua, yritä järjestää itsellesi kerran viikossa omaa aikaa liikunnan parissa. Lähde yksin kävelylle, uimaan, jumppaan, pyöräilemään, mistä nyt sitten tykkäätkin! Jo puoli tuntia, tunti tekee ihmeitä mielelle, kun saat hetkeksi unohtaa velvollisuudet!

Paljon tsemppiä sinulle! Tilanne ei varmasti ole helppo, mutta pienin pysyvin muutoksin eteenpäin!

Kuvailit juuri monen lihavan tilanteen. Laihduttamaan käskijät eivät yleensä tajua, miten kokonaisvaltaisen uupunut ihminen voi olla, eikä silloin vahvimmankaan voimavarat välttämättä riitä itseään "niskasta kiinni ottamiseen".

Itsellä toipuminen lähti siitä, että hain (ja onneksi sain) apua masennukseen. Sitten peliin hitaasti yksi asia kerrallaan elämää terveellisemmäksi, esim joka aterian kylkeen vähän vihreää tai sokerijugurtin vaihto maustamattomaan + marjoihin. Ihan pieniä askelia, ja uusia asioita vasta kun edellisistä muutoksista on tullut osa normaalia elämää. Ota tavoitteeksi liikkua vähän enemmän kuin ennen, jos et liiku yhtään niin jo 10min päivässä on huima parannus! Mieti onko esim työmatkassasi jokin pätkä, jonka voisit liikkua kävellen?

Tunnet itse elämäsi parhaiten, ja tiedät, mistä voisit lähteä tekemään pikkumuutoksia. Tsemppiä!

Minuakin iltaisin valvottaa stressaavat ajatukset. Säilytän sängyn vieressä vihkoa, johon kirjoitan nämä ajatukset ylös sekä kommentin siitä, voiko asialle tehdä jotain ja mitä. Esim. tapauksessasi stressaava kolmivuorotyö tai lapsen sairaus ovat asioita, joille et ehkä tällä hetkellä voi mitään ja silloin ainakin itseäni helpottaa pelkästään se, että päätän lopettaa asian vatvomisen, koska en voi kuitenkaan asiaa paremmaksi muuttaa. Toisaalta stressaaminen niistä asioista, joille jotain on mahdollista tehdä, on turhaa, kun olet jo kirjoittanut vihkoon suunnitelmasi tehdä (ehkä jo seuraavana päivänä!) ko. jutuille jotakin.

Kiitos viesteistä 13 ja 14 :)

Lapset ovat vielä pieniä enkä saa heitä koskaan hoitoon, joten sen pohjalta pitää mennä. Metsäretkillä ja leikkipuistoissa on lähinnä käyty, mutta suoraan sanottuna alkaa kyllästyttää...iltajumpat ja tanssit olivat mukava idea :)

Yritän puhua päiväkodilla, jos hoitoajan pidennys onnistuisi sen verran että saan kävellä osan työmatkaa. Lapset ovat kyllä jo muutenkin tosi paljon päiväkodissa, että vähän pahalta tuntuu mutta ehkä he saisivat vastapainoksi paljon iloisemman äidin?

Nyt velvollisuudet kutsuvat, pitää ruokkia lapset ja hoitaa kotihommia...ehkä saisin kaikki kohta päiväunille ja saisin vähän nukkua itsekin tätä tautia pois. Palaan illemmalla :)

Ap

Soita neuvolaan sun terveydenhoitajalla ja sano, että olet nyt niin väsynyt, että tarvitsette perhetyöntekijää käymään pari kertaa viikossa. Älä jää yksin, vaan uskalla nyt soittaa sille terkkarille. Se ois ensimmäinen askel muutokseen.

Nyt kun olen lukenut sun antamia lisätietoja, olen myös sitä mieltä että puhu esim. neuvolassa tilanteestasi avoimesti ja sano ettei tahdo jaksaa arkea yksin. Voisit saada apua perhetyöntekijältä tai vaikka tukiperheen, joka olisi lasten kanssa esim. yhden viikonlopun kuussa vai miten se systeemi menee. Kyllä ihan jokainen vanhempi tarvitsee ja ansaitsee aikaa ihan itselleen, olkoon vaikka tunti viikossa, mutta hetken että voi liikkua, käydä kaupassa yksin tai vaikka nukkua!

Uskon myös, että päiväkodissa ymmärretään tuo puoli tuntia myöhempi hakeminen. Vanhemmilla on erilaisia tilanteita, eikä lasten elämää puoli tuntia myöhempi haku varmasti liikuta niin suuresti. Tokihan on parempi, että lapset olisivat mielummin äidin kanssa kuin päiväkodissa, mutta jos tuon puolen tunnin kävelyn ansiosta olet jaksavampi ja iloisempi äiti loppuillan, on se varmasti kokeilemisen arvoinen juttu!

Ja vaikken tässä nyt suurten liikuntamäärien ja urheiluhulluuden puolesta puhu, niin olen aivan samaa mieltä Stubbin kanssa, hänhän sanoo että tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisää virtaa tms. Itse liikun tosiaankin vähintääkin tunnin päivässä (lapset ovat isompia ja elämäntilanne eri kuin ap:lla) ja voin todellakin sanoa, että olen paljon parempi äiti, vaimo ja ystävä kuin silloin, kun en liikkunut juuri yhtään ja omistauduin vain perheelle. Saan myös kotona paljon enemmän aikaan. Mitä nopeammin teen kotityöt, sitä nopeammin ehdin salille ja sieltä kotiin ;) Tai vaikka en olisi liikkumaan lähdössäkään (käyn usein myös aamulla muiden nukkuessa liikkumassa) touhuan paljon enemmän, ennen vain makasin sohvalla illat. Tästä nyt ei ole mitään apua ap:lle, koska hänelle tällaiset liikuntamäärät ja tavat ei ole mahdollisia, mutta ihan vinkkinä vain, että jos siihen päivään saisi mahdutettua vähänkin liikettä, siitä voisi olla apua myös jaksamiselle.

Olisiko sinun mahdollista hankkia kotiin kuntopyörää tai muuta sellaista? Voisit liikkua esim. lasten katsoessa Pikkukakkosta, tai nukkuessa.

Toki nyt ihan ensin sinun pitää saada apua tuohon arjen pyöritykseen!

t. 13

Olispa se kiva päästä koko pyörää muuttamaan. Nauti kybällä nyt kun siihen olet ryhtymässä. Itte on jo kaikki niin ääriviivoihin vetänyt ettei mitään pysty muuttamaan paitsi löysäämään ja siihen ei taas viitti.