Pitäisikö kansalaistaito palauttaa oppiaineeksi?
Kerrattaisiin yhteiskunnan sääntöjä, jotka on kaikille samat. Kun kaikki ei toiveista huolimatta opi kotona mitään. Myös tulevaisuuden pohtimista mutta ei koulun vaan itsen kannalta. Perusasiat, ruoanlaitto, kodinhoito, se miten saa rahat riittämään.
Voisi olla myös tunnetaitoja. Nyt esim kiukun hallintaa kerrataan vasta vankilassa, kun vahinko on jo tapahtunut.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.mielen…
Kommentit (23)
Elämme viimeisiä hetkiä. Tuollaisilla mitättömyyksillä ei ole nyt merkitystä.
Nykyajan kansalaistaidossa pitäisi opettaa pojille, että jos et ole kehumassa itseäsi somessa, et ole naisten mielestä mitään. Samoin olisi hyvä opettaa pojille, että älkää uskoko feministejä, naisia ei kiinnosta kunnolliset miehet. Mitä enemmän lähentelet naisia, bodaat salilla ja vedät hormoonia ja potkit muita ihmisiä ja pieneläimiä, ja mitä nopeammin hankit jonkun pröystäilyduunin jonka rahoilla voit ostaa Mersun jota voit esitellä somessa, sitä luultavammin saat mukavan vaimon.
Kyllä, yhteiskuntaopille olisi tarvetta.
Pitäisi. Olen harmitellut sen lopettamista.
Ainoa, minkä koulussa pitäisi olla pakollista, olisi luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen, neljä peruslaskutapaa ja prosenttilasku, kotitalouden perusteet ja se kansalaistaito, sekä hieman media- ja lähdekriittisyyttä. Viimeinen voidaan opettaa äidinkielen tai kansalaistaidon yhteydessä.
Ja mitä se kansalaistaito oli silloin aikoinaan, kun minäkin tuota oppiainetta opiskelin: Liikennesäännöt, käytöstavat, terveysoppia, toiminta vaaratilanteissa, laillisuuskasvatusta. Eli ne asiat, joilla yhteiskunnassa pärjää.
Kyllä ja ei Ei koska jonkinlainen vastuu pitäisi olla myös pääsääntöisesti oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla. Ei joaksiat arkielämän asiaa voi odottaa ja vaatia, että nuori oppii sen sitten koulussa. Ikvä tosiasia on tietysti se, että kaikki eivät saa eväitä kotoa tai kunnolla oikein mistään muualtakaan. Mutta lähtökohtana ei voi olla, että yleisesti viranomaien on se lähin omainen joka huolehtii kaikista perusasioista, joita meistä itse kunkin uskotaan ja toivotaan hallitsevan jotta voisimme elää ja toimia täys valtaisena kansalaisena
Kyllä siksi, että ihan kaikkea eivät voi ja pysty oppilaiden vanhemmat opettamaan ja ohjeistamaan, vaan kyllä heillä (oppilaiden huoltajilla) on myös perusteltu oikeus luottaa ja uskoa, että on myös asioita, joita koulu tulee opettamaan ja ohjeistamaan ilman, että heidän täytyy itse kyetä opettamaan ja neuvomaan, ainakaan samassa laajuudessa.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, yhteiskuntaopille olisi tarvetta.
Kansalaistaito oli vähän erilainen oppiaine. Sisälsi osia yhteikuntaopista, mutta sitten myös esim. terveysopista. Ja käytöstapoja ei nykyään opeteta missään.
Vierailija kirjoitti:
Myös tulevaisuuden pohtimista mutta ei koulun vaan itsen kannalta. Perusasiat, ruoanlaitto, kodinhoito, se miten saa rahat riittämään.
Nämä oli meillä 70-luvulla kotitalouden puolella.
Mietin kyllä, kuinka paljon vaikka nuo raha-asiat jaksoivat jotain 13-vuotiasta vielä kiinnostaa. Ainoa pakollinen vuosi kotitaloutta oli sen ikäisenä.
Kansalaistaidossa opeteltiin mm. palo- ja kemikaaliturvallisuusasioita, liikennesääntöjä, hengenpelastamista, ensiapua...
Olisi todella tarpeen nykypennuillekin.
Kansalaistaitoa opiskeltiin jo ala-asteesta alkaen, olisko ollut 4. luokasta lähtien.
Kyllä. Ja tt-tuki pitää muuttaa ruoka- ym. kupongeiksi.
Koska toi poistui koulusta? Hämärä mielikuva, että 80-luvulla oisin kansalaistaitoa opiskellut? Kansis oli "lempinimi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös tulevaisuuden pohtimista mutta ei koulun vaan itsen kannalta. Perusasiat, ruoanlaitto, kodinhoito, se miten saa rahat riittämään.
Nämä oli meillä 70-luvulla kotitalouden puolella.
Mietin kyllä, kuinka paljon vaikka nuo raha-asiat jaksoivat jotain 13-vuotiasta vielä kiinnostaa. Ainoa pakollinen i7vuosi kotitaloutta oli sen ikäisenä.
Sehän riippuu kotioloista, kyllä kiinnostaa jos on pakko. Rikkinäisestä kodissa joutui jo nuorena ottamaan vastuuta. Jotkut oppi eloonjäämistaitoja partiossa.
Jotkut varastaa kun ei saa perustukea riittämään. Jotkut pärjää hyvin, paitsi luonnevialliset ei suunnittele vaan loisii mielummin.
Ennen kaikilla oli töitä ja rahan arvo ymmärrettiin. Rahat pitää nykyäänkin saada riittämään, vaikka töitä on vähemmän.
Lokkeiluun liittyen, sellainen kuin omanarvontunto. Että kunnioittaa itseään ja muita niinkin että maksaa omat menonsa.
Nuo kansalaistaidon ja yhteiskuntaopin oppisisällöt on kyllä hyvin vahvasti esillä nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelen parhaillaan luokanopettajaksi ja nykyisin edellytetään, että kansalaistaitoja ja yhteiskunnallisia asioita nostetaan esille useamman eri oppiaineen puitteissa. Itse ainakin koen ne tärkeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan kansalaistaidossa pitäisi opettaa pojille, että jos et ole kehumassa itseäsi somessa, et ole naisten mielestä mitään. Samoin olisi hyvä opettaa pojille, että älkää uskoko feministejä, naisia ei kiinnosta kunnolliset miehet. Mitä enemmän lähentelet naisia, bodaat salilla ja vedät hormoonia ja potkit muita ihmisiä ja pieneläimiä, ja mitä nopeammin hankit jonkun pröystäilyduunin jonka rahoilla voit ostaa Mersun jota voit esitellä somessa, sitä luultavammin saat mukavan vaimon.
Somessa poseeraminen vaikuttaa joskus hölmöltä, että pitäisi muka miellyttää muita, mennä massan mukana.
Tuon kaiken vastalääkkeenä on hyvä itsetunto. Voit olla juuri sellainen kuin olet, ei tarvi miellyttää ketään. Voi arvostaa itseä ja muita, ilman kilpailua.
Jos ajattelee kavereita ja kumppaneita, tietty moniulotteisuus on eduksi. Siis hyvä yleissivistys, käytännön tietoja ja taitoja. Jo se että osaat perusasiat, ruoan laiton ja kotityöt, on valuuttaa parisuhteen arjessa.
Hyvät vuorovaikutustaidot ei ole sillä joka puhuu eniten, vaan sillä joka kuuntelee.
Vierailija kirjoitti:
Nuo kansalaistaidon ja yhteiskuntaopin oppisisällöt on kyllä hyvin vahvasti esillä nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelen parhaillaan luokanopettajaksi ja nykyisin edellytetään, että kansalaistaitoja ja yhteiskunnallisia asioita nostetaan esille useamman eri oppiaineen puitteissa. Itse ainakin koen ne tärkeiksi.
Mites esim tuo aggression hallinta, johon laitoin linkin. Tuntuu että "no kun tuo aloitti tai kun joku asia oli jotenkin" että ei nähdä omaa osuutta. Reagoidaan turhaa tai vääriin asioihin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, yhteiskuntaopille olisi tarvetta.
Tähän vastaa yhteiskuntaopin opettaja, joka ei ole opettanut tuntiakaan omaa ainettaan.
On sitä, mutta opettajat historianopettajia. Siinä opetetaan yhteiskunnan toimintaa, kuten päätöksentekoa ym. mutta ei yksilön taitoja yhteiskunnassa, saati sitten omassa elämässään.
Enemmän pitäisi opettaa niitä taitoja, joita nyt opitaan vasta vankilassa, velkaneuvojan tai sosiaalityöntekijän luona. Ihan sama, mitä oikeuksia on presidentillä ja miten tuonti ja vienti vaikuttavat kansantalouteen, kun pitäisi oppia omaa elämää varten, mitä velvollisuuksia jollakin viranomaisella on oman asian käsittelyssä ja miten saa omat raha-asiat hallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuo kansalaistaidon ja yhteiskuntaopin oppisisällöt on kyllä hyvin vahvasti esillä nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelen parhaillaan luokanopettajaksi ja nykyisin edellytetään, että kansalaistaitoja ja yhteiskunnallisia asioita nostetaan esille useamman eri oppiaineen puitteissa. Itse ainakin koen ne tärkeiksi.
Yhteiskunnallisia, joo. Siinähän se ongelma onkin!
Pitäisi opettaa esimerkiksi otsikolla "yksilönä yhteiskunnassa", eli omat oikeudet ja velvollisuudet, ja toiseksi YKSILÖN taitoja oman elämän hallinnassa. Onhan siellä kotitaloutta, mutta onko esimerkiksi laskelmia siitä, mihin toimeentulotuen perusosan pitää riittää? Sitä ei opeteta missään, miten sanotaan tiukasti "ei" silloin, kun siihen on aihetta
Jaa mikä?