Lue keskustelun säännöt.
Perintöasioista oikeasti tietävät: Kuka perii setäni?
04.03.2014 |
Mulla on lapseton, iäkäs setä. Sedällä on jonkin verran omaisuutta, mm. metsää ja lapsuuden kotitila, jonka sai "syytingillä".
Setä oli parikymmentä vuotta naimisissa filippiiniläisen naisen kanssa. Nainen kuoli viime vuonna. Naiselta jäi aikuisia lapsia edellisestä avioliitosta.
Kuka siis perii sedän, kun hänestä aika jättää? Minä en peri, sitä en odottele, mutta periikö esim. isäni? Voitteko linkata esim. johonkin lakitekstiin sanojenne tueksi tms.
Kommentit (29)
7 ja 11 lisää vielä...
Tietysti, jos setäsi on testamentannut koko oman omaisuutensa jollekulle, koko omaisuus menee testamentinsaajalle, olipa tämä sukua tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:16"]
Entä jos sedän sisarukset eivät ole enää elossa? Periikö siinä tapauksessa ap sisaruksineen sedän omaisuuden? En siis ole ap, mutta asia alkoi kiinnostaa.
[/quote]
kyllä sisarusten lapset vielä perivät ja olisikohan vielä heidänkin lapset, mutta sen pidemmälle ei enää.
[/quote]
Perintöoikeus siirtyy vielä kolmanteen polveen, tämän tiedän omasta kokemuksestani.
Kun lapseton isotätini kuoli, hänen sisaruksensa eivät enää olleet elossa. Perintö meni siis sisarusten lapsille: minun isälleni ja hänen serkuilleen. Mutta isänikään ei tuolloin ollut enää elossa, joten hänen osuutensa perinnöstä saimme siskoni ja minä.
Sedästä ei koskaan tiedä. Voi olla tehnyt testamentin tai vaikka adoptoinut ne vaimonsa lapset. Setä on kuitenkin vahvasti elossa vielä ja hyvä niin. Oikein mukava vanha mies.
Mutta kun mulla on tylsää ja huvittaa pohtia näitä mahdollisuuksia, niin sotketaan soppaa lisää: Näistä 11 sisaruksesta (joista siis setäni on yksi ja isäni toinen) kaksi on sisaruspuolia. Eli isoisäni oli aikoinaan ensin naimisissa yhden naisen kanssa, sai kaksi lasta ja erosi. Meni sitten mummoni kanssa naimisiin ja saivat 9 lasta (setä ja isä ovat tätä sarjaa).
Eli sitten joskus kun sedän perintöasiat tulevat ajankohtaisiksi, jaetaanko perintö ensin puoliksi (isän ja äidin osuus) ja sitten puolet lapsille, eli sisaruspuolille kymmenesosa isän puolikkaasta? Ja yhteisen äidin lapsille kymmenesosa isän puolikkaasta + kahdeksasosa äidin puolikkaasta?
ÄH, huonosti selitetty.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:40"]
jaetaanko perintö ensin puoliksi (isän ja äidin osuus) ja sitten puolet lapsille, eli sisaruspuolille kymmenes...
[/quote]
Oli tarkoitus sanoa "sitten nämä puolikkaat erikseen lapsille".
Tuohonkin löytyy vastaus tuolta linkkamastani perintökaaresta...
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:11"]
:) No ei se isäkään puolia peri, sisaruksia on 11! Osa näistäkin on jo kuollut.
En usko sedän adoptoineen vaimonsa lapsia, he olivat jo aikuisia, kun liitto solmittiin. Onkohan mahdollista/todennäköistä, että tämän kuolleen tätini perintö on jätetty jakamatta? Kysehän siis on tilasta, jolla setäni edelleen asuu. Mutta kai ne lapset äidiltään perivät, mikäli sedällä ja vaimollaan ei ollut avioehtoa?
[/quote]
kuolleiden sisarusten osuus siirtyy heidän lapsilleen.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:40"]
Sedästä ei koskaan tiedä. Voi olla tehnyt testamentin tai vaikka adoptoinut ne vaimonsa lapset. Setä on kuitenkin vahvasti elossa vielä ja hyvä niin. Oikein mukava vanha mies.
Mutta kun mulla on tylsää ja huvittaa pohtia näitä mahdollisuuksia, niin sotketaan soppaa lisää: Näistä 11 sisaruksesta (joista siis setäni on yksi ja isäni toinen) kaksi on sisaruspuolia. Eli isoisäni oli aikoinaan ensin naimisissa yhden naisen kanssa, sai kaksi lasta ja erosi. Meni sitten mummoni kanssa naimisiin ja saivat 9 lasta (setä ja isä ovat tätä sarjaa).
Eli sitten joskus kun sedän perintöasiat tulevat ajankohtaisiksi, jaetaanko perintö ensin puoliksi (isän ja äidin osuus) ja sitten puolet lapsille, eli sisaruspuolille kymmenesosa isän puolikkaasta? Ja yhteisen äidin lapsille kymmenesosa isän puolikkaasta + kahdeksasosa äidin puolikkaasta?
[/quote]
Häh? Ei tietenkään. Kaikki sedän lapset ovat ribtaperillisiä ja perivät isänsä tässä tilanteessa kokonaan.
Ex-vaimo tai nykyinenkään ei peri yhtään mitään. Vaimo voi saada max. puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (HUOM! yhteenlasketusta) tasinkona, mutta tässä tapauksessahan puolisot ovat eronneet, ei sillä ex-vaimolla ole - ikävä sanoa - mitään merkitystä tässä asiassa. Mutta rintaperilliset ovat tietenkin samanarvoisia ellei testamentilla ole toisin määeärry ja siltitkin edellen oikeutettuja lakiosaansa.
Eli sedän omaisuus jaetaan 11 rintaperillisen kesken riippumatta siitä kuka kenenkin avioliitosta on ja jos ensisijainen perijä ön kuollut sitten hänen perillistensä kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 12:16"]
Entä jos sedän sisarukset eivät ole enää elossa? Periikö siinä tapauksessa ap sisaruksineen sedän omaisuuden? En siis ole ap, mutta asia alkoi kiinnostaa.
[/quote]
kyllä sisarusten lapset vielä perivät ja olisikohan vielä heidänkin lapset, mutta sen pidemmälle ei enää.
[/quote]
rintaperillisillä toisessa perintöluokassa on ikuinen sijaisperijyys, ts. sisarusten lasten lapset ja heidän lapsensa perivät niin pitkälle kun sattuu olemaan hengissä, tämä ei katkea. jos sisaruksia eikä heidän lapsiaan ole, perintö menee isovanhemmille, ja heidän ollessa kuolleita sedille ja tädeille, mutta serkut eivät enää peri. jos ei ole setiä tai tätejä hengissä, perintö menee valtiolle. näin.
Jos setäsi vaimon xx:n kuoltua ei ole tehty pesän jakoa, sedän kannattaa selvittää pesän varallisuus xx:n kuolinhetkellä ja osakkaiden kannattaa tehdä virallinen jako kahtia, jolloin kuolinpesä xx lakkaa verotoimiston silmissä olemasta. Ilman jakoa hommasta tulee sotkuista.
Suomessa puoliso ei ilman testamenttia varsinaisesti peri puolisoaan, vaikka liitto olisi lapsetonkin. Tasinko-oikeus on olemassa vähävaraisemman hyväksi, jos avioehtoa ei ole. Puolisoista varakkaamman (oletetaan että setäsi oli se varakkaampi) ei tarvitse antaa kuolinpesään mitään tasinkoa, joten sitä kautta kuolleen naisen lapset eivät peri setääsi. He perivät äitinsä, jos äidillä ei ollut testamentilla muuta tahtoa perinnön suhteen.
Lapsettoman ihmisen, jolla ei ole testamenttia (oletetaan että ei ole?), perivät ensisijaisesti hänen vanhempansa. Jos vanhemmat ovat kuolleet, tilalle astuvat muut rintaperilliset eli sisarukset, eli myös isäsi.
Perintökaari löytyy googlettamalla Finlexistä.