Lue keskustelun säännöt.
PIKA - Etikettikysymys, teitittelystä
03.03.2014 |
Äh, kirjoitan sähköpostia kohta eläköityvälle, hyvin arvovaltaiselle professorille. Olen itse aloitteleva tohtoriopiskelija. Tuntuu hirveältä kirjoittaa sinä-muodossa, mutta olen varmaankin sinutellut häntä tavatessamme (tai vähintäänkin vältellyt puhumista sinä-muodossa).
En millään kehtaisi sinutella, mutta onko teitittely jotenkin yliampuvaa? Olen siis aika vähän hänen kanssaan henkilökohtaisesti puhunut, mutta toisaalta tutkimusryhmämme on aika pieni ja kaikki tuntevat kaikki. Olen myös itseni hänelle esitellyt henkilökohtaisesti. Mutta en kyllä kuollaksenikaan muista olenko häntä puhutellut sinä-muodossa koskaan.
Tekisi mieli teititellä (pyydän siis tapaamista), mutta onko noloa mennä tapaamiseen ja suullisesti jatkaa teitittelyä, tilanne voisi olla kiusallinen. ÄH! Hankalaa!
Kommentit (15)
Huomasin, että olen aiemmin lähettänyt hänelle sähköpostin jossa tervehdin häntä etunimellä (pahus). Onko siis teitittely tässä vaiheessa aivan turhaa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 23:35"]
Teitittely on aina varmempi tapa, se ei tavallaan ole koskaan väärinkään.
Itse koen muokkaamisena ammatin puitteissa sinuttelun selkeästi jo vanhemman henkilön kohdalla, varsinkin jos on myös hyvin arvostettu ihminen kyseessä.
[/quote]
koen moukkamaisena piti kirjoittaa... Auto-correct oli taas eri mieltä.
-2
joo, on se turhaa, jos olet ihan etunimeä jo käyttänyt.
Kuulostaa kyllä oudolta, ainakin jos olet suomeksi kirjoittanut. Laitoitko, että Moikka Mirjami!
Teitittele vaan, se on kohteliaampaa ja hän kyllä varmasti korjaa, jos kokee sen ikävänä :)
No joo, teitittely ei ole koskaan yliampuvaa, mutta sinuttelusta ei saisi mennä takaisin teitittelyyn ellei toienen tee jotain tosi törkeää, jonka takia haluat panna välit poikki. Saman tutkimusryhmän jäsenet yleensä ovat sinutteluväleis, joten jos olette istuneet samoissa seminaarissa tai kokouksissa, sinuttele vaan.
Tai sit vältät tässä meilissäkin sen varsinaisen suoran puhttelun: "Hei, olen tutkimusryhmän X tutkijakoulutettava Y, voisinko saada audienssin tutkimusongelmani tiimoilta esimerkiksi ensi viikolla?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oot jo etunimellä kutsunut niin sitten turhaa teitittely enää :D
T. 6
Tunnen monta proffaa, jotka irvistää teitittelylle, vaikkapa nuoremman kollegan taholta. Jos siis et Klingelle kirjoita, silloin toki teitittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on todella outo tilanne, koska tosiaan tutkimusryhmämme on hyvin pieni ja tiivis ja keskustelemme siellä paljon keskenämme - joten kaikki tuntuvat hyvin tutuilta. Lisäksi tämä henkilö on hyvin nuorekas ja helposti lähestyttävä ja pyysi minua lähettämään hänelle erään tiedoston. Lähetin sen ja viestiin (kyllä, en kirjoittaisi niin nyt) "Hei Mirami! jne."Ehkä nyt tein tästä liian hankalan kysymyksen itselleni kun rupean tarkemmin ajattelemaan, kyllä me ihan sinut-väleissä olemme... Mutta toisaalta välillä muistaa mitä hän on tehnyt ja kuinka iäkäs henkilö on kyseessä niin tekisi mieli teititellä. Opinpa tästäkin taas jotain, teitittelen vanhempia kunnes sinunkaupat on tehty. Toisaalta en millään jaksa uskoa, että tuolla yliopistolla pyörivät kaverit kovin herkästi ketään professoreita teitittelee...
[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 23:43"]
Tunnen monta proffaa, jotka irvistää teitittelylle, vaikkapa nuoremman kollegan taholta. Jos siis et Klingelle kirjoita, silloin toki teitittelet.
[/quote]
Niin vai sinuttelen? :) Luulen että hän ymmärtäisi teitittelyni, mutta saattaisi vähän kohottaa sille kulmiaan...
ap (joka kirjoitti myös edellisen viestin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyesti. Tässä tapauksessa on suositeltavaa ja korrektia teititellä.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 23:46"]
Lyhyesti. Tässä tapauksessa on suositeltavaa ja korrektia teititellä.
[/quote]
Mutta kun olen lähettänyt jo sen sähköpostin jossa olen tervehtinyt häntä etunimellä! Varmaan kiireessä laittanut, apua! Eli varmaan sinuttelen nyt jatkossakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 23:43"]Tämä on todella outo tilanne, koska tosiaan tutkimusryhmämme on hyvin pieni ja tiivis ja keskustelemme siellä paljon keskenämme - joten kaikki tuntuvat hyvin tutuilta. Lisäksi tämä henkilö on hyvin nuorekas ja helposti lähestyttävä ja pyysi minua lähettämään hänelle erään tiedoston. Lähetin sen ja viestiin (kyllä, en kirjoittaisi niin nyt) "Hei Mirami! jne."Ehkä nyt tein tästä liian hankalan kysymyksen itselleni kun rupean tarkemmin ajattelemaan, kyllä me ihan sinut-väleissä olemme... Mutta toisaalta välillä muistaa mitä hän on tehnyt ja kuinka iäkäs henkilö on kyseessä niin tekisi mieli teititellä. Opinpa tästäkin taas jotain, teitittelen vanhempia kunnes sinunkaupat on tehty. Toisaalta en millään jaksa uskoa, että tuolla yliopistolla pyörivät kaverit kovin herkästi ketään professoreita teitittelee...
[/quote]
Tän viestin perusteella voit ihan heleposti sinutella :)
Jos olet sinutellut jotakuta, et voi ruveta yhtäkkiä teitittelemään häntä.
Käytä hyväksesi suomen kielen keinoja, joilla voit välttää liian tuttavallisen puhe-/kirjoitustyylin. Esimerkiksi rakenna lauseet niin, että välttelet sinä-pronominin käyttöä tyyliin: "Mitä mieltä olet kirjoittamastani raportista?" Erityisen tarkka pitää olla valitessa alku- ja lopputervehdystä. Kuten joku jo mainitsikin "Moi Mirjami" -tyyppiset aloitukset ovat kovin tuttavallisia. Kierrän ongelman aika usein aloittamalla esim. sähköpostiviestin tervehdyssanalla "hei!" silloin, kun "Hyvä Mirjami" -tyyppinen aloituskin tuntuu liian henkilökohtaiselta.
Kannattaa myös myötäillä toisen osapuolen, tutkijakollegasi, kirjoitustyyliä. Muodollisiin viesteihin vastataan muodollisesti ja jos viestit muuttuvat tyyliltään hieman rennommiksi, voit sinäkin höllentää hieman kontrolliasi. Kohtelias pitää kuitenkin aina olla, kuten tiedätkin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa Suomeen, jossa ei ole minkäänlaisia käytöstapoja minkään asian suhteen. Sen kun on oma juntti itsensä ja tuijottaa Putousta tuulihousuissa niin elämä rullaa.
Teitittely on aina varmempi tapa, se ei tavallaan ole koskaan väärinkään.
Itse koen muokkaamisena ammatin puitteissa sinuttelun selkeästi jo vanhemman henkilön kohdalla, varsinkin jos on myös hyvin arvostettu ihminen kyseessä.