Lue keskustelun säännöt.
Suomen julkinen velka vs muut Pohjoismaat
10.11.2020 |
https://mobile.twitter.com/SchaumanHeidi/status/1324258013918748677
Aika pysäyttävä kuva. Vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien Suomen velkaantuminen on ollut ihan omalla tasollaan. Sipilän hallitus oli epäsuosittu, mutta se sai velkaantumisen kasvun taittumaan. Marinin hallitus on vetämässä kaiken pöntöstä alas ja kiihdyttää velkaantumisen ennennäkemättömiin summiin. Tätä ei voi enää koronalla selittää kun katsoo eroa muihin Pohjoismaihin, jotka elävät saman asian kanssa.
Kommentit (42)
Tulin vain kirjoittamaan, että surullista miten jotkut julkkisjuoruketjut saavuttavat paljon enemmän mielenkiintoa ja kommentteja täällä kuin tällaiset talouteen liittyvät keskustelut. Suomella on nyt näköisensä hallitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?
Kaikkien kulujen jälkeen voi ehkä saada 4% reaalituoton vuokra-asunnolle, mutta ei todellakaan vähäriskisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?
Kaikkien kulujen jälkeen voi ehkä saada 4% reaalituoton vuokra-asunnolle, mutta ei todellakaan vähäriskisesti.
Eläkeyhtiöt sijoittavat yleensä liike-, tuotanto- ja toimistotiloihin, joissa tuotto yleensä parempi kuin asuntosijoittamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?
Kaikkien kulujen jälkeen voi ehkä saada 4% reaalituoton vuokra-asunnolle, mutta ei todellakaan vähäriskisesti.
Eläkeyhtiöt sijoittavat yleensä liike-, tuotanto- ja toimistotiloihin, joissa tuotto yleensä parempi kuin asuntosijoittamisessa.
Siis vain tyhmä raha on sijoittanut asuntoihin? Tämä tuli selväksi. Merkillisen paljon sitä tyhmää rahaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?
Kaikkien kulujen jälkeen voi ehkä saada 4% reaalituoton vuokra-asunnolle, mutta ei todellakaan vähäriskisesti.
Eläkeyhtiöt sijoittavat yleensä liike-, tuotanto- ja toimistotiloihin, joissa tuotto yleensä parempi kuin asuntosijoittamisessa.
Siis vain tyhmä raha on sijoittanut asuntoihin? Tämä tuli selväksi. Merkillisen paljon sitä tyhmää rahaa on.
Ei asuntosijoittaminen tyhmää ole. Harvalla yksityisellä vaan on laittaa kymmeniä miljoonia johonkin toimitilaan kiinni. Näihin pääsee käsiksi toki kiinteistörahastojen tms. avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?
Kaikkien kulujen jälkeen voi ehkä saada 4% reaalituoton vuokra-asunnolle, mutta ei todellakaan vähäriskisesti.
Eläkeyhtiöt sijoittavat yleensä liike-, tuotanto- ja toimistotiloihin, joissa tuotto yleensä parempi kuin asuntosijoittamisessa.
Siis vain tyhmä raha on sijoittanut asuntoihin? Tämä tuli selväksi. Merkillisen paljon sitä tyhmää rahaa on.
Ei asuntosijoittaminen tyhmää ole. Harvalla yksityisellä vaan on laittaa kymmeniä miljoonia johonkin toimitilaan kiinni. Näihin pääsee käsiksi toki kiinteistörahastojen tms. avulla.
Kojamo? Yksittäinen kivijalkaliiketila?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Se mikään vaje ole. Täysin keinotekoinen ja laskennallinen tilanne, että järjestelmä lakkaisi olemasta ja laskennalliset vastuut lankeaisivat maksuun heti. Tuo 600 miljardia kerätään eläkemaksuina seuraavien reilu 20 vuoden aikana ja jaetaan tietysti eläkkeinä ulos. Toki uusia vastuita syntyy koko ajan. Näin tuo järjestelmä pyörii ja toimii. Tuo rahastoitu reilu 200 miljardia on ihan riittävä pääoma tahkoamaan niitä tuottoja. Tokihan se mieluusti voisi olla suurempi, mutta ainakaan minä en pidätä hengitystä asian vuoksi. Luotan täysin siihen, että saan oman eläkkeeni täysimääräisesti 13 vuoden kuluttua, kun eläkeikä koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimmat velkaannuttajat kautta aikain: SDP ja kokoomus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Se mikään vaje ole. Täysin keinotekoinen ja laskennallinen tilanne, että järjestelmä lakkaisi olemasta ja laskennalliset vastuut lankeaisivat maksuun heti. Tuo 600 miljardia kerätään eläkemaksuina seuraavien reilu 20 vuoden aikana ja jaetaan tietysti eläkkeinä ulos. Toki uusia vastuita syntyy koko ajan. Näin tuo järjestelmä pyörii ja toimii. Tuo rahastoitu reilu 200 miljardia on ihan riittävä pääoma tahkoamaan niitä tuottoja. Tokihan se mieluusti voisi olla suurempi, mutta ainakaan minä en pidätä hengitystä asian vuoksi. Luotan täysin siihen, että saan oman eläkkeeni täysimääräisesti 13 vuoden kuluttua, kun eläkeikä koittaa.
No sitten se vaivainen valtionvelka, naurettavat 100+ mrd, ei myöskään ole mikään ongelma! Sehän kerätään tulevaisuudessa veroina, ihan siinä missä se 460 mrd työeläkesysteemin nettomaksuvelvoite (= jo muodostuneiden bruttona laskettujen maksuvelvoitteiden nykyarvon ja sen 200 mrd puskurin erotus), joka pitäisi jollain saada katetuksi muutaman vuosikymmenen sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, miksi aina julkisesta velasta puhuttaessa keskitytään vain ja ainoastaan valtion velkaan ja sen suhteeseen bkt. Muilla julkisilla yhteisöillä, kuten kunnat, kuntaliitot, tulevat hyvinvointialueet (lue maakunnat), sh-piirit, kunnalliset yhtiöt ja yritykset ym. on huomattava määrä velkaa. Sama ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Vertailu tulisi tehdä kokonaisvelan määrästä. Toisaalta Norjan voisi pudottaa pois kokonaan, kun niillä on öljyrahastoissa sellainen varallisuus, jolla pyörittää valtiota yli 50 vuotta ilman kruununkaan verotuloja.
Hys, joku voisi ihan oikeasti huolestua, jos ymmärtäisi, että todellisuudessa sitä julkista velkaa onkin reilusti yli 30.000 euroa per naama. Eli nelihrenkisen perheen julkinen velkataakka on lähemmäs 150.000 euroa. On siinä tulevilla sukupolvilla maksamista.
Eihän toi ole yhtään mitään. Mulla on opintolainaakin melkeen yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Se mikään vaje ole. Täysin keinotekoinen ja laskennallinen tilanne, että järjestelmä lakkaisi olemasta ja laskennalliset vastuut lankeaisivat maksuun heti. Tuo 600 miljardia kerätään eläkemaksuina seuraavien reilu 20 vuoden aikana ja jaetaan tietysti eläkkeinä ulos. Toki uusia vastuita syntyy koko ajan. Näin tuo järjestelmä pyörii ja toimii. Tuo rahastoitu reilu 200 miljardia on ihan riittävä pääoma tahkoamaan niitä tuottoja. Tokihan se mieluusti voisi olla suurempi, mutta ainakaan minä en pidätä hengitystä asian vuoksi. Luotan täysin siihen, että saan oman eläkkeeni täysimääräisesti 13 vuoden kuluttua, kun eläkeikä koittaa.
No sitten se vaivainen valtionvelka, naurettavat 100+ mrd, ei myöskään ole mikään ongelma! Sehän kerätään tulevaisuudessa veroina, ihan siinä missä se 460 mrd työeläkesysteemin nettomaksuvelvoite (= jo muodostuneiden bruttona laskettujen maksuvelvoitteiden nykyarvon ja sen 200 mrd puskurin erotus), joka pitäisi jollain saada katetuksi muutaman vuosikymmenen sisällä.
Olenko missään kohtaa esittänyt, että tuo valtion velka olisi joku ongelma. Korjasin vain käsityksesi siitä, että tuo kestävyysvaje eläkejärjestelmässä olisi joku ongelma. Ainoa todellinen riski koko eläkejärjestelmässä on alhainen syntyvyys ja sitä myötä pienenevät ikäluokat, jos niitä ei saada täydennettyä työperäisellä maahanmuutolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Se mikään vaje ole. Täysin keinotekoinen ja laskennallinen tilanne, että järjestelmä lakkaisi olemasta ja laskennalliset vastuut lankeaisivat maksuun heti. Tuo 600 miljardia kerätään eläkemaksuina seuraavien reilu 20 vuoden aikana ja jaetaan tietysti eläkkeinä ulos. Toki uusia vastuita syntyy koko ajan. Näin tuo järjestelmä pyörii ja toimii. Tuo rahastoitu reilu 200 miljardia on ihan riittävä pääoma tahkoamaan niitä tuottoja. Tokihan se mieluusti voisi olla suurempi, mutta ainakaan minä en pidätä hengitystä asian vuoksi. Luotan täysin siihen, että saan oman eläkkeeni täysimääräisesti 13 vuoden kuluttua, kun eläkeikä koittaa.
No sitten se vaivainen valtionvelka, naurettavat 100+ mrd, ei myöskään ole mikään ongelma! Sehän kerätään tulevaisuudessa veroina, ihan siinä missä se 460 mrd työeläkesysteemin nettomaksuvelvoite (= jo muodostuneiden bruttona laskettujen maksuvelvoitteiden nykyarvon ja sen 200 mrd puskurin erotus), joka pitäisi jollain saada katetuksi muutaman vuosikymmenen sisällä.
Olenko missään kohtaa esittänyt, että tuo valtion velka olisi joku ongelma. Korjasin vain käsityksesi siitä, että tuo kestävyysvaje eläkejärjestelmässä olisi joku ongelma. Ainoa todellinen riski koko eläkejärjestelmässä on alhainen syntyvyys ja sitä myötä pienenevät ikäluokat, jos niitä ei saada täydennettyä työperäisellä maahanmuutolla.
Tää on joku Ohis fanittaja, joka haluaa ne 80.000 tulevaisuuden toivoa tänne.
Sitä Suomen konkurssia on hoettu 1990-luvun lamasta lähtien. Sipilällä ei ollut koronakriisiä vaan vetävät vientimaat.
Vierailija kirjoitti:
Sitä Suomen konkurssia on hoettu 1990-luvun lamasta lähtien. Sipilällä ei ollut koronakriisiä vaan vetävät vientimaat.
Miksi Marinin käyrä osoittaa noin paljon eri suuntaan verrattuna muihin Pohjoismaihin?
Onneksi ihminen ei elä ikuisesti! Vanhuksia tippuu pelistä vanhimmasta päästä ja onneksi osa nuorempiakin on pois eläkevaroja ja terveysmenoja nielemästä. On hulluutta kuvitella, että Suomi ikinä menisi konkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.
Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.
Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.
Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?
Jo vuoden 2017 lopussa vastuut (= jo muodostunut eläkevelka) oli 660 mrd 279 miljoonaa, jos käytetään 3% diskonttokorkoa. (Tilastokeskus). Noilla 200 mrd puskurivaroilla nettovaje on 400 mrd.
Hikinen valtionvelkamme on runsaat 100 mrd bruttona, siis bruttona. Siitä en ole huolissani, kun vaje on ihan muualla.
Siis vaje on tietenkin 460 mrd, melkein viisinkertainen valtion BRUTTOvelkaan verrattuna.
Se mikään vaje ole. Täysin keinotekoinen ja laskennallinen tilanne, että järjestelmä lakkaisi olemasta ja laskennalliset vastuut lankeaisivat maksuun heti. Tuo 600 miljardia kerätään eläkemaksuina seuraavien reilu 20 vuoden aikana ja jaetaan tietysti eläkkeinä ulos. Toki uusia vastuita syntyy koko ajan. Näin tuo järjestelmä pyörii ja toimii. Tuo rahastoitu reilu 200 miljardia on ihan riittävä pääoma tahkoamaan niitä tuottoja. Tokihan se mieluusti voisi olla suurempi, mutta ainakaan minä en pidätä hengitystä asian vuoksi. Luotan täysin siihen, että saan oman eläkkeeni täysimääräisesti 13 vuoden kuluttua, kun eläkeikä koittaa.
No sitten se vaivainen valtionvelka, naurettavat 100+ mrd, ei myöskään ole mikään ongelma! Sehän kerätään tulevaisuudessa veroina, ihan siinä missä se 460 mrd työeläkesysteemin nettomaksuvelvoite (= jo muodostuneiden bruttona laskettujen maksuvelvoitteiden nykyarvon ja sen 200 mrd puskurin erotus), joka pitäisi jollain saada katetuksi muutaman vuosikymmenen sisällä.
Olenko missään kohtaa esittänyt, että tuo valtion velka olisi joku ongelma. Korjasin vain käsityksesi siitä, että tuo kestävyysvaje eläkejärjestelmässä olisi joku ongelma. Ainoa todellinen riski koko eläkejärjestelmässä on alhainen syntyvyys ja sitä myötä pienenevät ikäluokat, jos niitä ei saada täydennettyä työperäisellä maahanmuutolla.
Keskeinen lisäsyy siihen todelliseen julkisen talouden kestävyysvajeeseen, joka on eläkejärjestelmässä, on alhainen syntyvyys. Jos syntyvyys olisi samalla tasolla kuin työeläkejärjestelmän alkuvuosina 1960-luvulla, voitaisiin aivan kivuttomasti leikkiä ketjukirjepeliä ja sysätä laskua nuoremmille ja tuleville sukupolville, alirhastoinnista huolimatta. Mutta nettomaksajat ovat loppumassa - se on ongelma.
Ei mahda mitään, pitäähän jonkun ne italian velat maksaa. Sit mekin tarvitaan työvoimapulan paikkaajia, kaulakirurgeja ja räjähdeasiantuntijoita. Se on sijoitus tulevaisuuteen, hehän maksavat meidän eläkkeet
Hmmm miten se nyt kirjoitettiin ohis, eikun olinko, eikun otinko, eikun osinko, niinhän se oli. Vuota-, eikun vuona-, eikun vuokratuotto. Ihan laittomia tottoja nämä ja eivät millään yllä mainitulle tasolle?