Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomen julkinen velka vs muut Pohjoismaat

Vierailija
10.11.2020 |

https://mobile.twitter.com/SchaumanHeidi/status/1324258013918748677

Aika pysäyttävä kuva. Vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien Suomen velkaantuminen on ollut ihan omalla tasollaan. Sipilän hallitus oli epäsuosittu, mutta se sai velkaantumisen kasvun taittumaan. Marinin hallitus on vetämässä kaiken pöntöstä alas ja kiihdyttää velkaantumisen ennennäkemättömiin summiin. Tätä ei voi enää koronalla selittää kun katsoo eroa muihin Pohjoismaihin, jotka elävät saman asian kanssa.

Kommentit (42)

Vierailija
1/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija
2/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en ymmärrä, miksi aina julkisesta velasta puhuttaessa keskitytään vain ja ainoastaan valtion velkaan ja sen suhteeseen bkt. Muilla julkisilla yhteisöillä, kuten kunnat, kuntaliitot, tulevat hyvinvointialueet (lue maakunnat), sh-piirit, kunnalliset yhtiöt ja yritykset ym. on huomattava määrä velkaa. Sama ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Vertailu tulisi tehdä kokonaisvelan määrästä. Toisaalta Norjan voisi pudottaa pois kokonaan, kun niillä on öljyrahastoissa sellainen varallisuus, jolla pyörittää valtiota yli 50 vuotta ilman kruununkaan verotuloja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokoomus (ja muut talousoikeistolaiset puolueet) koittavat aina pelotella velalla. 

Totta on, ettei Suomella ole Norjan öljyvarantoja tai Ruotsin "vanhaa rahaa" väestöllä samoissa määrin. Suomen velka-aste ei kuitenkaan ole järin suuri, kun verrataan Eu-maiden keskiarvoon vaan aika maltillinen. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että mikä ois vaihtoehto koronakurimuksessa? Jos ei elvytettäis lainkaan, niin ajettaisko alas sitten poliisi, puolustusvoimat, terveydenhuolto vai koulut? Vai otetaanko erittäin halpaa lainaa, jonka korko on käytännössä 0 %, mutta joka kuitenkin sijoitettuna infraan ja talouden pyörittämiseen tuottaa noin 2-3 % talouskasvun. Ei velka aina automaattisesti ole huono asia, se vaan pitää käyttää niin, että velalla otettu raha sijoitetaan niin, että se tuottaa enemmän kuin mitä sen korkokulut ovat. Tällä hetkellä siis ehdottomasti kannattaa ottaa halpaa / ilmaista lainaa.

Vierailija
4/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miksi aina julkisesta velasta puhuttaessa keskitytään vain ja ainoastaan valtion velkaan ja sen suhteeseen bkt. Muilla julkisilla yhteisöillä, kuten kunnat, kuntaliitot, tulevat hyvinvointialueet (lue maakunnat), sh-piirit, kunnalliset yhtiöt ja yritykset ym. on huomattava määrä velkaa. Sama ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Vertailu tulisi tehdä kokonaisvelan määrästä. Toisaalta Norjan voisi pudottaa pois kokonaan, kun niillä on öljyrahastoissa sellainen varallisuus, jolla pyörittää valtiota yli 50 vuotta ilman kruununkaan verotuloja.

Hys, joku voisi ihan oikeasti huolestua, jos ymmärtäisi, että todellisuudessa sitä julkista velkaa onkin reilusti yli 30.000 euroa per naama. Eli nelihrenkisen perheen julkinen velkataakka on lähemmäs 150.000 euroa. On siinä tulevilla sukupolvilla maksamista.

Vierailija
5/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun katsoo tuota käyrää niin se vakava virhe tehtiin finanssikriisin aikoihin. Siinä pisteessä (2008) olimme jopa alhaisella tasolla osaan muista pohjoismaista verrattuna. Sitten lähdettiin aivan hillittömään nousuun. Vaikka se jyrkkä nousu taittui Sipilän kaudella, sitä ei juurikaan onnistuttu kääntämään laskuun vaikka se olisi ollut välttämätöntä. Nyt sitten koronan aiheuttama uusi nousu tulee pahaan tilanteeseen kun viimeinen 12 vuotta onnetonta talouspolitiikkaa on siinä taustalla.

Vierailija
6/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miksi aina julkisesta velasta puhuttaessa keskitytään vain ja ainoastaan valtion velkaan ja sen suhteeseen bkt. Muilla julkisilla yhteisöillä, kuten kunnat, kuntaliitot, tulevat hyvinvointialueet (lue maakunnat), sh-piirit, kunnalliset yhtiöt ja yritykset ym. on huomattava määrä velkaa. Sama ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Vertailu tulisi tehdä kokonaisvelan määrästä. Toisaalta Norjan voisi pudottaa pois kokonaan, kun niillä on öljyrahastoissa sellainen varallisuus, jolla pyörittää valtiota yli 50 vuotta ilman kruununkaan verotuloja.

Hys, joku voisi ihan oikeasti huolestua, jos ymmärtäisi, että todellisuudessa sitä julkista velkaa onkin reilusti yli 30.000 euroa per naama. Eli nelihrenkisen perheen julkinen velkataakka on lähemmäs 150.000 euroa. On siinä tulevilla sukupolvilla maksamista.

Suosittelen olemaan ihan hiljaa kun et selvästikään ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään. Kts vaikka edellinen kirjoitus. Valtion velka on aivan eri asia kuin yksilön velka.

Vierailija
8/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus (ja muut talousoikeistolaiset puolueet) koittavat aina pelotella velalla. 

Totta on, ettei Suomella ole Norjan öljyvarantoja tai Ruotsin "vanhaa rahaa" väestöllä samoissa määrin. Suomen velka-aste ei kuitenkaan ole järin suuri, kun verrataan Eu-maiden keskiarvoon vaan aika maltillinen. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että mikä ois vaihtoehto koronakurimuksessa? Jos ei elvytettäis lainkaan, niin ajettaisko alas sitten poliisi, puolustusvoimat, terveydenhuolto vai koulut? Vai otetaanko erittäin halpaa lainaa, jonka korko on käytännössä 0 %, mutta joka kuitenkin sijoitettuna infraan ja talouden pyörittämiseen tuottaa noin 2-3 % talouskasvun. Ei velka aina automaattisesti ole huono asia, se vaan pitää käyttää niin, että velalla otettu raha sijoitetaan niin, että se tuottaa enemmän kuin mitä sen korkokulut ovat. Tällä hetkellä siis ehdottomasti kannattaa ottaa halpaa / ilmaista lainaa.

Jos kerran lainaraha on ilmaista ja sillä sadaan jopa 3 prosentin tuotto, niin otetaan tuhat miljardia lainaa ja saadaan talous sellaiseen nousuun, ettei ole nähty edes Kekkosen aikaan.

Toisaalta, miksi Kreikka, Italia ja Espanja eivät käytä näin helppoa keinoa, vaan ovat hattu kourassa märisemässä EU:lta tukea, johon Sannuli silmää räpäyttämättä suostui.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.

Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.

Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.

Vierailija
10/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei velka aina automaattisesti ole huono asia, se vaan pitää käyttää niin, että velalla otettu raha sijoitetaan niin, että se tuottaa enemmän kuin mitä sen korkokulut ovat. Tällä hetkellä siis ehdottomasti kannattaa ottaa halpaa / ilmaista lainaa.

JOS raha sijoitettaisiin noin, mutta kun ei sijoiteta. Lisäksi hallitus on ottanut Koronan avulla asenteen, että mitään rakenteellisia uudistuksia ei nyt tarvitsekaan tehdä, joiden tarkoitus olisi tuo kuvaajan suunta muuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näyttäisi kestävyysvaje kuittaantuvan kuin itsestään löysän rahapolitiikan ansiosta. Kiitos Lipposelle.

Vierailija
12/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo tuota käyrää niin se vakava virhe tehtiin finanssikriisin aikoihin. Siinä pisteessä (2008) olimme jopa alhaisella tasolla osaan muista pohjoismaista verrattuna. Sitten lähdettiin aivan hillittömään nousuun. Vaikka se jyrkkä nousu taittui Sipilän kaudella, sitä ei juurikaan onnistuttu kääntämään laskuun vaikka se olisi ollut välttämätöntä. Nyt sitten koronan aiheuttama uusi nousu tulee pahaan tilanteeseen kun viimeinen 12 vuotta onnetonta talouspolitiikkaa on siinä taustalla.

Kyllä Sipilän hallitus onnistui pysäyttämään sen nousun, eikä loppujen loppujen lopuksi ihmisten hyvinvointi juurikaan vähentynyt. Tuottavan työllisyyden nousu  olisi elintärkeää ja juuri siinä ovat tämän hallituksen heikkoudet. Eivät vielä ole saaneet mitään aikaan asiassa.

Vaikka nuo heidän uudistuksensa ovat tietenkin hyvä asioita, niin kyllä rahoitus pitäisi olla kunnossa. Ei voi vain määrätä, että nyt laitetaan miljardi siihen ja siihen, jos sitä miljardia ei ole. Eikä meillä ole edes niitä rikkaita niin paljon, että heiltäkään riittäisi ryöstää. Elättävät jo verorahoillaan 80 prosenttia siitä osasta kansaa, joka ei käyt tuottavassa työssä.

Joku sanoi, että on hyvä asia, kun itse tarpeeksi pahasti velkaannutaan, niin ei tarvitse sitä Kreikan ja Italian avustusta ehkä maksaa, mutta ei muisteta, että sitäkään rahaa meillä ei ole, ja siihenkin pitäisi ottaa lisää velkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo tuota käyrää niin se vakava virhe tehtiin finanssikriisin aikoihin. Siinä pisteessä (2008) olimme jopa alhaisella tasolla osaan muista pohjoismaista verrattuna. Sitten lähdettiin aivan hillittömään nousuun. Vaikka se jyrkkä nousu taittui Sipilän kaudella, sitä ei juurikaan onnistuttu kääntämään laskuun vaikka se olisi ollut välttämätöntä. Nyt sitten koronan aiheuttama uusi nousu tulee pahaan tilanteeseen kun viimeinen 12 vuotta onnetonta talouspolitiikkaa on siinä taustalla.

Kyllä Sipilän hallitus onnistui pysäyttämään sen nousun, eikä loppujen loppujen lopuksi ihmisten hyvinvointi juurikaan vähentynyt. Tuottavan työllisyyden nousu  olisi elintärkeää ja juuri siinä ovat tämän hallituksen heikkoudet. Eivät vielä ole saaneet mitään aikaan asiassa.

Vaikka nuo heidän uudistuksensa ovat tietenkin hyvä asioita, niin kyllä rahoitus pitäisi olla kunnossa. Ei voi vain määrätä, että nyt laitetaan miljardi siihen ja siihen, jos sitä miljardia ei ole. Eikä meillä ole edes niitä rikkaita niin paljon, että heiltäkään riittäisi ryöstää. Elättävät jo verorahoillaan 80 prosenttia siitä osasta kansaa, joka ei käyt tuottavassa työssä.

Joku sanoi, että on hyvä asia, kun itse tarpeeksi pahasti velkaannutaan, niin ei tarvitse sitä Kreikan ja Italian avustusta ehkä maksaa, mutta ei muisteta, että sitäkään rahaa meillä ei ole, ja siihenkin pitäisi ottaa lisää velkaa.

Se sai pysäytettyä nousun mutta vahinko oli jo tapahtunut ja jotta oikean suuntaista kehitystä olisi tapahtunut, olisi velkataakan pitänyt lähteä reippaaseen laskuun eikä vaan vakiintua tietylle tasolle.

Vierailija
14/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus (ja muut talousoikeistolaiset puolueet) koittavat aina pelotella velalla. 

Totta on, ettei Suomella ole Norjan öljyvarantoja tai Ruotsin "vanhaa rahaa" väestöllä samoissa määrin. Suomen velka-aste ei kuitenkaan ole järin suuri, kun verrataan Eu-maiden keskiarvoon vaan aika maltillinen. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että mikä ois vaihtoehto koronakurimuksessa? Jos ei elvytettäis lainkaan, niin ajettaisko alas sitten poliisi, puolustusvoimat, terveydenhuolto vai koulut? Vai otetaanko erittäin halpaa lainaa, jonka korko on käytännössä 0 %, mutta joka kuitenkin sijoitettuna infraan ja talouden pyörittämiseen tuottaa noin 2-3 % talouskasvun. Ei velka aina automaattisesti ole huono asia, se vaan pitää käyttää niin, että velalla otettu raha sijoitetaan niin, että se tuottaa enemmän kuin mitä sen korkokulut ovat. Tällä hetkellä siis ehdottomasti kannattaa ottaa halpaa / ilmaista lainaa.

Niin, jos tuo velkaraha menisikin investointeihin.

Kyllä rakennetaan vaan uusia tiedekeskuksia, panostetaan tuotekehitykseen ja uuden keksimiseen, laitetaan infraa kuntoon.

Mutta, kaikki velkarahat menevät tukiin tukiin ja tukiin.

Tukea työttömälle, yrittäjälle, tukea laivavarustamolle, tukea tukea ja lisää vastiiketonta tukea.

Ja kuukauden päästä kiettos uusiksi, tadaa ! Tervetuloa oleskeluyhteiskuntaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työeläkejärjestelmä ei ole todellakaan romahtamassa. Muutama vuosi sitten oli sellainen virstanpylväs, jossa työeläkerahastoista ensimmäisen kerran maksettiin ulos enemmän kuin mitä työelämässä olevilta ihmisiltä kerättiin. Eli nyt mennään jo osittain muiden tuottojen varassa. Onneksi niitä on ihan hyvin.

Esimerkiksi 2019 rahavirta oli seuraavanlainen

+ Työeläkemaksut 23,1 Mrd€

+ Sijoitustuotot 23,9 Mrd€

+ Valtion osuudet 3,9 Mrd€

+ TR-osuus 0,6 Mrd€

- Maksetut eläkkeen 29,0 Mrd€

--> Rahaston arvo kasvoi: 21,8 Mrd€ (arvo = 218,0 Mrd€ 31.12.2019)

https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…

Vierailija
16/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuten Paavo Arhinmäki sanoi "ei velkaa tarvitse maksaa takaisin". Siinä meidän politiikan taso.

Vierailija
17/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos katsoo Sipulän hallituksen aikaista käyrää, niin oltaisiin saavutettu muiden Pohjoismaiden taso noin 2025. Marinin hallituksen käyrällä saavutetaan Italian taso 2025.

Vierailija
18/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sipilä oli vihatuin, mutta paras pääministeri. Tervetuloa vaan Suomeen. Kaikki mulle heti ja nyt.

Vierailija
19/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin kestävyysvaje on työeläkesysteemissä, jonka vastuut ylittävät puskurirahastot sadoilla miljardeilla. Syntyvyyden romahdus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli viimeinen naula arkkuun.

Ihan paskapuhetta... Rahastoidut työeläkevarat on yli 200 miljardia, jotka tuottavat joka vuosi keskimäärin 4-5% tuottoa, Kerättyjen eläkemaksujen ja maksettujen eläkkeiden vaje on ihan lähivuosina ollut 2-4 miljardia, joka katetaan kevyesti noilla tuotoilla. Leikatulla indeksillä, eläketulon kertymää pienentämälläja työuria pidentämällä (lue eläkkeiden leikkauksella, jos et jatka 67 vuotiaaksi), on jo huolehdittu järjestelmän kestävyydestä.

Kannattaa ensin tutustua aiheeseen, ennenkuin möläyttelee median syöttämiä sammakoita.

Tuon vajeen löydät ihan ilmaiseksi Tilastokeskuksen sivuilta. Se on valmiiksi laskettu, jos faktat kiinnostavat.

Ne hikiset 200 mrd eivät riitä mihinkään - vastuut ovat niin valtavat.

Nykyään ei ole mitään laillista keinoa saada ilman monopolivoimaa millekään sijoitukselle neljän prosentin tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos on, niin miksi kukaan ostaa esim. Suomen valtion obligaatioita, joiden korko on negatiivinen?

Vierailija
20/42 |
10.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä se nähdään miten hyvin kansikuvatyttö Sanna hoitaa homman!

Tule EU ja ota haltuun

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan neljä