Lue keskustelun säännöt.
Jotkut sanovt, että isänpäivä pitäisi lakkauttaa, koska kaikilla ei ole isää – pitäisikö muutkin juhlapyhät lakkauttaa?
10.11.2020 |
Isättömät eivät kestä isänpäivää. Pitäisikö siis äitenpäivä myös lakkauttaa? Tai joulu? Jouluna on paljn yksinäisiä.
Sitä en muuten ymmärrä, että eräs tuttuni, joka joka ikinen isänpäivä valittaa isättömyyttään somessa, kannattaa silti homoparien oikeutta lapsiin. En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Eikös siinä ole taas riskinä, että monet lapset jäävät ilman isää.
Ymmärrän, että isättömistä lapsista tuntuu pahalta, ja siihen meidän aikuisten pitää suhtautua lämmöllä ja ymmärryksellä. Kenties hankkia heille varaisä. Mutta en oikein ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että isänpäivä pitäisi lakkauttaa, koska heillä ei ole isää.
Meidän pitäisi lakkauttaa aika monta muutakin juhlaa silloin.
Niille, joilla on isä, ei tarvitse olla kateellinen. Monilla isättömilläkin on varmasti paljon sellaista mistä voisin olla kateellinen, mutta olenko? En. Kateus ei johda yhtään mihinkään.
Omien traumojen hoito terapiassa sen sijaan saattaa johtaakin.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo toi on toinen juttu kans, miksi kirkosta eronneet meuhkaa kirkollisten pyhien perään?
Kirkosta eronneet ja uskonnottomat voisivat olla kirkkopyhinä duunissa eivät lorvia heille kuulumattomilla vapaapäivillä.
Sopii, kunhan kaikki uskovaiset menee lauantaiksi duuniin ja myös esim pakanajuhlien kuten joulun ja juhannuksen aikaan kans!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo toi on toinen juttu kans, miksi kirkosta eronneet meuhkaa kirkollisten pyhien perään?
Kirkosta eronneet ja uskonnottomat voisivat olla kirkkopyhinä duunissa eivät lorvia heille kuulumattomilla vapaapäivillä.
Meillä vietetään pakanallista keskitalven juhlaa, ei mitään kristillistä höpinää.
Vierailija kirjoitti:
Joulu pois, arki tilalle, koska valtaosa ihmisistä on nykyään ei-kristittyjä.
Uskokaa nyt herranen aika sentään että Joulu ei ole mikään kristittyjen ikioma juhla, vaan ainoastaan heidän omimansa. Valtaosa pakanoistakin viettää joulua. Ja jos mietitään jo pelkästään sanaa Joulu, niin miten se liittyy kristittyihin? Yule on ihan perinteinen pakanajuhla. Englanninkielisissä maissa sensijaan on vaivauduttu edes muuttamaan nimi Christmasiksi Kristuksen mukaan..
Mutta itse asiaan, minulla ei ollut isää ja isänpäivä on silti erittäin hyvä olla olemassa. Silloin voi juhlia niitä ihmisiä joita itsellään on siinä isän paikalla, kuten vaikka isoisää, enoa, kummisetää tai vaikka olla iloinen kaverin isän puolesta.
M kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään pitäisi lakkauttaa.
Mietin juuri isänpäivänä, että yllättävän vähän siitä puhutaan, miten monilla ei ole isää. Kun aloin miettiä tuttavapiirin lapsia sekä nuoria aikuisia, isättömiä on paljon. Hyvin harva siitä tekee numeroa. Lasten puolesta tuntuu pahalta, jos vaikka painostetaan tekemään jotain korttia koulussa tms niin kuin olen kuullut. Koulussa pitäisi osata suhtautua hyvin hienovaraisesti eikä olettaa että kaikilla on isä. Voi olla lapsille todella kipeä aihe.
Ollessani ala-asteen opettaja mietin paljon tuota korttien tekoa. Luokallani oli lähes puolet perheistä, jotka olivat eronneet ja lähes kaikissa tapauksissa lapsi asui äitinsä kanssa. Tiesin, että ainakin suuri osa lapsista haluaa tehdä isänpäivä-kortin. Kerroin lapsille, että nyt voi jokainen tehdä kortin kenelle haluaa. Isälle, ukille, sedälle, jollekkin kaverille tai ystävälle. Tai olla tekemättä ja piirtää/askarrella jotain 'vapaa-ajan vihkoon'. Lapset olivat innoissaan. Kaikki tekivät aina jotain. Yleensä isälle ja lähes yhtä usein myös ukille/ukeille. Yhtenä vuonna oli erään oppilaan isä kuollut edellisenä keväänä. Puhuin äidin kanssa ja kysyin hänen mielipidettään asiaan. Äidistä oli hyvä, että teemme kortit, koska tyttö suunnitteli jo kuinka hän laittaisi kortit ja kukan tekemälleen isän muistopöydälle.
Systeemi on mätä ja isän on äärettömän vaikea saada lapsiaan itselleen, automaattisesti lapset äidille ja isälle elarit vaikka koko eron syy on äidin.
kaikkein kamalinta tässä asiassa on että iänpäivä on amerikkalainen kaupallinen juhla. isänpäivää viettävät varmaankin myös usan itsenäisyyspäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitienpäivää ja naistenpäivää ei saa lakkauttaa. Ei saa! Ei ikinä!
Lisäksi tällä mainitsemallani tutulla on hyvä mies, jota tämä tuttuni on pettänyt. Mies on anatanut kaiken anteeksi. Eikö edes siitä voisi olla kiitollinen? Ei kaikilla ole hyvää miestäkään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, kun asiaa tarkastellaan vain onnittelijan näkökulmasta. Entä juhlan kohde itse? Eikö isille suoda juhlaa, vaan koko juhlan arvotus lähtee onnittelijasta?
On ihmisryhmä jolla aina on asiat huonommin kuin muilla. Oli isää tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi askarteli vaarilleen aina isänpäiväkortit. Oma isä hylkäsi erossa lapsensa. Kaikkein kauhein isänpäivä oli, kun mies oli vielä kuvioissa mukana ja ryyppämisellään pilasi itse oman isänpäivänsä. Ei lapset syytä isänpäivää, eikä kaikkia miehiä, kyllä ne erottaa totuuden, jopa paremmin kuin monet aikuiset.
Rakastakaa ja halikaa vaan isättömiä lapsianne erityisen paljon isänpäivänä, kyllä ne sen yli selviävät.
Niin, joidenkinhan mielestä meidän pitäisi lopettaa pilakuvienkin piirtely erään nimeltämainitsemattoman uskonlahkon päähenkilöstä, koska se kiihoittaa jäsenet silmittömän väkivallan partaalle. Jos tälle linjalle lähdetään, niin tottakai kaikki muukin mielenpahoittava täytyy kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas isättömiä lapsia ei ole olemassakaan. Jostain miehestähän se siittiösolu on lähtenyt. Se on taas eri asia, jos isä ei ole lapsensa elämässä mitenkään läsnä (niinkun minulle kävi), mutta isä kuitenkin on olemassa.
On monia lapsia, joille se isä edustaa kaikkea pahaa, riitaa, väkivaltaa, petettyjä lupauksia, hylkäämistä, alkoholismia jne. Sellaiselle askarrella isänpäiväkortti? Se se vasta feikiltä tuntuu lapsesta, muistan kyllä hyvin.
Nii, voihan se isä olla vaikka vankilassa, mutta isä se kuitenkin on. Onhan niitä äitejäkin, jotka ovat hylänneet lapsensa.
Olen myös ajatellut, että kyllähän tässä isänpäivässä on sekin etu isättömien vinkkelistä, että se pakottaa kipeän asian äärelle. Ehkä ymmärretään alkaa hoitaa sitä kipeää isäsuhdetta. Jos se joka ikinen isänpäivä aiheuttaa ahdistuksen, niin pitäisikö asialle tehdä jotain? Mennä vaikka terapiaan?
Näillä isättömillä, jotka eivät kestä isänpäivää, on se hankala logiikka, että kaikkien muiden pitäisi elää heidän traumojensa puitteissa. Mutta eihän se muussakaan elämässä niin mene. Minulla on synnytystrauma, mutten silti voi kieltää synnytyksestä keskustelua tai puhumista. Eikä se asia edes ahdista enää paljoa, koska olen käsitellyt asian terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä jouluun tulee... Tämä pitkä ja pimeä aika olisi todella ankea ilman joulun odotusta ja tunnelmaa!
Per sut onkin ankeuttamisen mestareita ja varmaan kohta kieltävät joulun..!
Hakeudu jo idari hoitoon. Tuo ei enää millään muotoa ole normaalia. Kannattaisi laskea kymmeneen ennen kuin oksennat seuraavan kommenttisi.
En kannata isänpäivää. Se voisi olla vaikka miestenpäivä. Ellei joku ala valittaa että henkilöiden päivä koska ei ole vain miehiä ja naisia. Mutta ne miehet jotka ovat isejä ja jälkipolvi haluaa kunnioittaa, juhlivat. Itse en juhli "isääni" joka koko elämäni on elämääni vahingoittanut. Sanoin suoraan puhelimessa että turha pyytää mitään onnitteluja niiden väkivaltaisten tilanteiden jälkeen
Kukin voi ratkaista " juhlapäivänvieton" siten, ettei huomioi sitä mitenkään. Ei vaan vietä ja elää normaalia arkeaan.
Se on siinä. Oli joulu tai mikä tahansa, ei huomioi mitenkään elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään isänpäivää pidä eikä saa lakkauttaa, suurin osa isistä on ihania!
Mutta osa taas sitten ei, kuten oma narsisti väkivaltainen lapsenhakkaaja isäni.
Se mitä ”isättömänä” (emme ole ollut vuosikymmeneen tekemisissä) toivoisin että isänpäivähehkutus-artikkelien lomassa olisi joskus myös joku artikkeli siitä millaista on kun isä on hirviö tai isää ei ole ollenkaan. Ei siis tarvitse hyvien isien lasten iloa pilata. Mutta olisi hyvä että meidänkin kohtalomme olisi olemassa, että siitä edes joskus sivulauseessa mainittaisiin.
Nyt huonojen julmien isien lasten tuska mitätöidään sillä kun hehkutetaan että isä on AINA rakas ja AINA lapsen puolella. Ihan se jo riittäisi että kahden sivun hehkutusartikkelissa olisi vaikka muutamalla lauseella sivuttu sitä että aina näin ei olekaan, joskus isä saattaa olla lapselleen vihollinen ja vahingoittava.Mutta kaikki hyvät isät ovat isänpäivänsä ansainneet ja sitä ei saa poistaa!
En ymmärrä tätä rikollisjärjestön ihannointia.
Lakkautetaanko myös äitienpäivä? Ei kaikilla lapsilla ole äitiä, tai äiti on ollut aivan kamala. Jos kenenkään mieltä ei saa pahoittaa niin poistetaan sitten kaikki erikoispäivät.
Ei pitäisi lopettaa, vaan modernisoida. Eli pitäisi olla äitienpäivän ja isänpäivän tilalla lähivanhemmanpäivä ja etävanhemmanpäivä. Näitä voisi sitten soveltaa niin, että lähivanhemman päivänä juhlittaisi sitä vanhempaa, kuka kantaa päävastuun lapsesta. Etävanhemman päivänä taas toista vanhempaa. Esim. sijaisperheessä lähivanhemman päivänä lapsi muistaisi sijaisvanhempiaan, ja etävanhemmanpäivänä biologisia vanhempiaan. Jos taas toinen vanhemmista olisi kuollut, lähivanhemman päivänä juhlittaisi sitä elossa olevaa vanhempaa ja etävanhemmanpäivänä käytäisi sen edesmenneen vanhemman haudalla ja muisteltaisi häntä.
Tai mikä kenellekin olisi sopiva tapa.
On monia lapsia, joille se isä edustaa kaikkea pahaa, riitaa, väkivaltaa, petettyjä lupauksia, hylkäämistä, alkoholismia jne. Sellaiselle askarrella isänpäiväkortti? Se se vasta feikiltä tuntuu lapsesta, muistan kyllä hyvin.