Lue keskustelun säännöt.
Kylläpä on paha mieli kun imetys ei suju
01.03.2014 |
Tunnen olevani täysin epäonnistunut. Imetys takkusi ihan alusta saakka, kipu imettäessä on kokoajan ollut sietämätöntä. Myös silloin kun vauva ei ole rinnalla, rintoihin sattuu ihan itsestään, saati sitten kankaan kosketus.
Imuotetta ja imetysasentoja on korjailtu monen ihmisen toimesta, rintakumia, särkylääkkeitä, lämpöpusseja, viileähauteita, sitruunaa, lammasrasvaa, vichyvettä ja aivan kaikkea on kokeiltu. Nyt tilanne on se, että maito on niin veristä, että vauva oksentaa sen aina ulos. Yritän antaa rintojen levätä, mutta itkettää tämä korvikkeen antaminen ja imetyksen totaalinen epäonnistuminen. Kiitos, että sain avautua.
Kommentit (25)
Minulla oli rinnanpäät tuossa kunnossa, kunnes tajusin että vauvan ei kuulu imeä varsinaisesti sitä (pelkkää) nänniä (joka sattuu järkyttävän paljon), vaan imuote kuuluu olla reilusti nännipihasta.
Eli kun ymmärsin litistää rinnanpään niin että myös nännipihaa meni reilusti suuhun, niin loppuivat imetyskivut tykkänään. Tämä on kuulemma usein isorintaisten ongelma, mutta miksei voisi olla muillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös pienikokoisella vauvalla voi olla ongelmia imuotteen kanssa jos äidin rinnat on ihan pinkeänä maidosta. Jotkut neuvoivat lypsämään osan pois, että rinta pehmenee ja on sitten helpompaa ottaa oikein tai edes jotenkin kiinni. Itse imetin n. 3kk rintakumien avulla. Saattoi olla pidempäänkin. Sitten vauva oli tarpeeksi iso saadakseen kunnon otteen. Sitten piti enää selvitä niistä kipeistä rinnoista ja vauvan raivosta kun kumit hävisi.
Minulla haavaisiin nänneihin auttoi ilmakylvyt, lammasrasva ja bepanthen SEKÄ KELMU. Ilmakylpyjä oli hankala ottaa kun maidoneritys oli niin runsasta, mutta otin minkä pystyin imetyksen jälkeen. Jossain sanottiin, että kangas, esim. liivinsuojat arkoja nännejä vasten on pahinta mitä voi olla ja vielä tarttuvat haavoihin kiinni. Keksin sitten laittaa ilmakylvyn jälkeen lammasrasvaa/bepanthenia ja tämän päälle elmukelmua palasen ja vasta sitten liivinsuojan. Monen monta viikkoa meni näin ennen kun rinnat vihdoin tottuivat imettämiseen, mutta tuo kelmu antoi rasvan ja tihkuvan maidon parantaa ihoa aina imetysten välillä niin, että pikkuhiljaa kipu alkoi tuntumaan aina vaan imetyksen alussa ja sitten väheni kunnes häipyi kokonaan. Niistä kelmulapuista piti vaan olla sitten hysteerinen etteivät päädy vauvan suuhun, mutta selvisimme onneksi ehjinä ilman kelmunsyöntiä.
Eli joku konsti voi auttaa ja olette vielä aivan alussa. Olin itsekin ihan tuskainen samassa vaiheessa kun imetys ei ottanut onnistuakseen. Kuitenkin kuten osa sanoikin imetys ei ole hyvän äitiyden mittari. Itseä mahdollinen lopetus todennäköisesti eniten harmittaa jos olisi halunnut imettää, vauva kyllä pärjää hyvin kun saa läheisyyttä pulloruokinnassakin.
Komppaan tätä. Eli ei viikossa voi vielä sanoa mitään imetyksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Ja kaikenlaiset alkuvaikeudet ovat todella yleisiä, mutta yleensä ne helpottavat muutamassa viikossa ja imetyskin lähtee sujumaan. Näistä vain puhutaan valitettavan vähän etukäteen. Ihan oikeasti, harvoin esikoisen äideillä imetys sujuu ilman ongelmia vauvan ollessa viikon ikäinen.
Hoivaile ap rintojasi ja pumppaile varovasti (etteivät rinnat mene lisää rikki), pumppailu auttaa maidontuotantoa pysymään käynnissä. Ja mahdollisuuksien mukaan vauvalle pullosta omaa maitoa, muuten korviketta. Kun pystyt taas kokeilemaan imettämistä (todennäköisesti parin päivän päästä, tai ainakin pyystyt varmaan pumppaamaan kunnolla muutamassa päivässä), imetä alkuun rintakumin kanssa, se suojaa rintoja jonkin verran. Ja kuten moni on sanonutkin, älä ota tästä liikaa stressiä. Todennäköisesti ongelmat ratkeavat ja imetys lähtee sujumaan. Ja jos ei, niin korvikkeillakin kasvaa ihan kunnon ihmisiä :)
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 13:35"]
Ap:n vauva on vasta VIIKON ikäinen. Aniharvalla harmaan oikeasti imettäminen esikoisen kanssa sujuu ekan viikon tai ekan kuukauden aikana. Itsellä ei onnistunut imettäminen kuin makuullaan esikoisen kanssa alkuun ja samoja ongelmia oli; rinnat oli kipeät ( maito pakkautuu, rinnat turvoksissa), nännit rikki jne. Minulla oli ongelmana alkuun varsinkin tuo turvotus ja sen aiheuttama kipu, mutta se meni ohi parissa viikossa. Yhden rintatulehduksenkin ehdin sairastaa. Käytin Lansinoh -voidetta ja moni on saanut apua kaalinlehtikääreistä. Uskon ap että sun imetys ei ole ollenkaan epäonnistunut; alku on tuollaista lähes jokaisella. Koita jaksaa ja keskity vain lepäämiseen seuraavat pari viikkoa. Ei vieraita, ei kotihommia, ei kaupassakäyntiä, ei mitään muuta kuin lepoa ja paljon juomista. Äitiys on ensisijaisesti elämänmittainen oppitunti kärsivällisyydestä.
[/quote]
Kiitos, tuli oikeasti parempi mieli. Harvoin tällä palstalla saa tuke tällä tavalla.
ap
Niin se verimaito ei ole vaarallista mutta mitä hyötyä siitä on koska veri mahassa saa ihmisen...myös vauvan ...oksentamaan.
Siis vauva ei puklaa vaan todellakin oksentaa mahan tyhjäksi imetyksen jälkeen.
Ja minulle kyllä oli suuri kynnys edes tarjota sitä mustaa ja veristä nänniä vauvalle. Se musta oli paksua kuivaa arpikudosta mikä sitten halkeili ja tihkui kudosnestettä ja verta...ei sitä voinut vauvan suuhun lykätä.
Minä ainakin olin ihan ihmetyksen aihe synnärillä kun eivät kätilöt olleet niin pahasti rikkoontuneita nännejä nähneet...kaikki kävi niitä katsomassa ja kaikki yritti auttaa mutta mikään ei auttanut.