Olenko suurkuluttaja vai alkoholisti nainen?
Olen 23 vuotias nainen, ylipainoinen sellainen. Olen täysi-ikäisyyden jälkeen käynyt baarissa joka toinen kuukausi, joskus harvemminkin, enkä mitään juonut muulloin. Olen juonut ihan ekasta baarikerrasta kännitilaan asti, aina yli riskirajan. Muutettuani lapsuuskodista kohta 2 vuotta sitten toiseen kaupunkiin kihlattuni perässä halusin alkaa käymään kerran kuussa baarissa. Mitään en taaskaan juonut muulloin, vain kerran kuussa. Myöhemmin halusin baari-illan lisäksi juoda kotonakin kerran kuussa ja vielä myöhemmin join 3 kertaa kuussa joista 2 kertaa oli kotona yksinäni. Viime lokakuusta lähtien vähensin 2 kertaan kuussa, joista toinen baarissa ja toinen kotona kihlatun seurassa, joka on absolutisti. Hänen kanssaan menen myös aina baariin. Juon aina kotona 11-12 annosta ja baari-iltana 12-13 annosta, muuten kuun aikana en juo yhtään. Juomisessakaan ei kauaa kestä, baari-iltana 12 annosta on juotu 3- 3,5 tunnissa. Olen aina juonut tuollain känniin, olen muutaman kerran joutunut juomaan vain pieneen hiprakkaan, josta en ole koskaan välittänyt vaan aina olisin halunnut juoda lisää. Se on vain tapa ollut alusta saakka, olen koukussa humaltumisen tunteeseen ja siihen oloon. Ei tule myöskään pahoinvointia tai oksennusta juuri koskaan illan aikana, ainoastaan muisti mennyt puoliksi baarissa. En kärsi kunnon krapulasta seuraavana päivänä, on vain jonkin verran tyhmä, outo olo sen päivän. Juomiseni on myös pakonomaista/ pakkomielteistä että on juotava sen 2 kertaa kuussa ja mentävä baariin vaikka rahat olisi lopussa koska olen työtön eikä pariin päivään ole varaa ostaa ruokaa. Kihlattuni, joka on absolutisti ei tykkää että juon niin paljon kun juon, mutta se ei ole estänyt asiaa. Enkä ole koskaan päättänyt vähentäväni tai että baarikertoina juon vaikka puolet vähemmän, enkä usko että pystyisinkään vaikka päättäisin. Isänikään ei pysty aloitettuaan lopettamaan juomista, hän on ns. tuurijuoppo joka juo 1-2vkoa putkeen jonka jälkeen taas selvänä 1-3 vkoa. Itse en koe juomistani kovaksi ongelmaksi, ajattelen että juon vain 2 kertaa kuussa ja silloin tykkään juoda enemmän. Ja niinä päivinä kun ei juomisen jälkeisenä päivänä pidä mennä minnekään, työkokeiluun asioille tms. se ei ole haitannut mitään tekemisiä, enkä ole hukannut tavaroita, sekoillut, käyttäytynyt aggressiivisesti, joutunut putkaan, tullut tapaturmia tai mitään sellaista. Joskus kyllä tullut liukastuttua tai jalkani lyötyä mutta siitä onkin muutama vuosi, tai baarissa yrittänyt juoda toisten puolityhjistä hylätyistä laseista. Mitään tämän kauheampaa ei ole ikinä sattunut.
Minulle sanottiin kerran että minulla on sama geeni kuin isälläni, että tämä varmasti pahenee vielä ja juomiskerrat lisääntyvät ja muuta hoitoa minulle ei ole kuin täysraittius tms.
Olenko nyt sitten suurkuluttaja vai alkoholisti vai mikä olen? Onko muita kohtalotovereita?
Kommentit (20)
Ei tuo kyllä terveeltä suhtautumiselta kuulosta. Mutta en alkoholistinakaan pidä.
Jos ei ole ongelmaa alkoholin kanssa, niin ei siitä tarvitse kirjoitella keskustelupalsoille ja kysellä muiden mielipiteitä. Haloo ??
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 20:19"]
Olen 23 vuotias nainen, ylipainoinen sellainen. Olen täysi-ikäisyyden jälkeen käynyt baarissa joka toinen kuukausi, joskus harvemminkin, enkä mitään juonut muulloin. Olen juonut ihan ekasta baarikerrasta kännitilaan asti, aina yli riskirajan. Muutettuani lapsuuskodista kohta 2 vuotta sitten toiseen kaupunkiin kihlattuni perässä halusin alkaa käymään kerran kuussa baarissa. Mitään en taaskaan juonut muulloin, vain kerran kuussa. Myöhemmin halusin baari-illan lisäksi juoda kotonakin kerran kuussa ja vielä myöhemmin join 3 kertaa kuussa joista 2 kertaa oli kotona yksinäni. Viime lokakuusta lähtien vähensin 2 kertaan kuussa, joista toinen baarissa ja toinen kotona kihlatun seurassa, joka on absolutisti. Hänen kanssaan menen myös aina baariin. Juon aina kotona 11-12 annosta ja baari-iltana 12-13 annosta, muuten kuun aikana en juo yhtään. Juomisessakaan ei kauaa kestä, baari-iltana 12 annosta on juotu 3- 3,5 tunnissa. Olen aina juonut tuollain känniin, olen muutaman kerran joutunut juomaan vain pieneen hiprakkaan, josta en ole koskaan välittänyt vaan aina olisin halunnut juoda lisää. Se on vain tapa ollut alusta saakka, olen koukussa humaltumisen tunteeseen ja siihen oloon. Ei tule myöskään pahoinvointia tai oksennusta juuri koskaan illan aikana, ainoastaan muisti mennyt puoliksi baarissa. En kärsi kunnon krapulasta seuraavana päivänä, on vain jonkin verran tyhmä, outo olo sen päivän. Juomiseni on myös pakonomaista/ pakkomielteistä että on juotava sen 2 kertaa kuussa ja mentävä baariin vaikka rahat olisi lopussa koska olen työtön eikä pariin päivään ole varaa ostaa ruokaa. Kihlattuni, joka on absolutisti ei tykkää että juon niin paljon kun juon, mutta se ei ole estänyt asiaa. Enkä ole koskaan päättänyt vähentäväni tai että baarikertoina juon vaikka puolet vähemmän, enkä usko että pystyisinkään vaikka päättäisin. Isänikään ei pysty aloitettuaan lopettamaan juomista, hän on ns. tuurijuoppo joka juo 1-2vkoa putkeen jonka jälkeen taas selvänä 1-3 vkoa. Itse en koe juomistani kovaksi ongelmaksi, ajattelen että juon vain 2 kertaa kuussa ja silloin tykkään juoda enemmän. Ja niinä päivinä kun ei juomisen jälkeisenä päivänä pidä mennä minnekään, työkokeiluun asioille tms. se ei ole haitannut mitään tekemisiä, enkä ole hukannut tavaroita, sekoillut, käyttäytynyt aggressiivisesti, joutunut putkaan, tullut tapaturmia tai mitään sellaista. Joskus kyllä tullut liukastuttua tai jalkani lyötyä mutta siitä onkin muutama vuosi, tai baarissa yrittänyt juoda toisten puolityhjistä hylätyistä laseista. Mitään tämän kauheampaa ei ole ikinä sattunut.
Minulle sanottiin kerran että minulla on sama geeni kuin isälläni, että tämä varmasti pahenee vielä ja juomiskerrat lisääntyvät ja muuta hoitoa minulle ei ole kuin täysraittius tms.
Olenko nyt sitten suurkuluttaja vai alkoholisti vai mikä olen? Onko muita kohtalotovereita?
[/quote]
Olet palstojen suurkuluttaja.
Olet läski, et alkoholisti. Syömisesi on melko varmasti suurempi ongelma kuin juomisesi.
Suurkuluttajaksikin vähän vaikea määrittää jos juomista on vain pari kertaa kuussa. Enemmänkin epäterve tapa.
Minä juon melkein joka viikonloppu. Eilen join pullon punaviiniä puoleentoista tuntiin. Pullo menee oikeastaan ainakin kerran viikossa. Onhan se varmaan vielä suositusten rajoissa, mutta ei kertaheitolla. Eksänikin joi aika paljon, nyt kun erottiin, niin ajattelin, että oma juomiseni vähentyy. Eipä ole vähentynyt.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 20:19"]
Olen juonut ihan ekasta baarikerrasta kännitilaan asti, aina yli riskirajan.
Olen aina juonut tuollain känniin, olen muutaman kerran joutunut juomaan vain pieneen hiprakkaan, josta en ole koskaan välittänyt vaan aina olisin halunnut juoda lisää.
Se on vain tapa ollut alusta saakka, olen koukussa humaltumisen tunteeseen ja siihen oloon.
Juomiseni on myös pakonomaista/ pakkomielteistä että on juotava sen 2 kertaa kuussa ja mentävä baariin vaikka rahat olisi lopussa koska olen työtön eikä pariin päivään ole varaa ostaa ruokaa.
Enkä ole koskaan päättänyt vähentäväni tai että baarikertoina juon vaikka puolet vähemmän, enkä usko että pystyisinkään vaikka päättäisin.
[/quote]
Luehan nuo yllä olevat kirjoittamasi kohdat ja pohdi sen jälkeen onko alkoholin käyttösi hallinnassa eli kumpi määrää tahdin, sinä vai alkoholi?
Jos et pysty halutessasi olemaan juomatta, niin on syytä huolestua. Suurkuluttajat ovat useammin ns. "lipittelijöitä", jotka juovat joka ilta muutaman lasin viiniä, mutta eivät tule ns. kunnolla känniin. Ikävä kyllä käyttäytymismallisi näyttää siltä että alkoholi ohjaa sinua, mikä on aika selvä merkki jonkinasteisesta alkoholismista.
Ottaisin kokeeksi vaikka tipattoman maaliskuun ja tunnustelisin millaisia oireita tästä seuraa. Jos juominen on pakonomaista (vaikkakin vain joka toinen viikko), niin lähtisin vakavasti miettimään asiaa.
Aika pakonomainen suhde alkoholiin sulla taitaa olla kun niin tarkkaan lasket ja mittaat juomistasi. Ajattelet siis viinaa paljon ja usein. Maksasi varmaan kiittää kun kuitenkin juot harvoin, se ehtii palautua.
En usko että alkoholismi sinänsä periytyy, mutta taipumus riippuvuuksiin saattaa periytyä. Sitten se on ihan Herrassa mistä kukin tulee epäterveellä tavalla riippuvaiseksi, vai tuleeko ollenkaan.
Eikö alkoholin suurkuluttaja ja alkoholisti ole sama asia?
Sä olet niin nuori, että sulla on vielä "erinomaisesti" aikaa alkoholisoitua! Olet syystä huolissasi. Voit varata ajan oman kuntasi ehkäisevän päihdetyöntekijälle tmv. Tsemppiä!
T. 35v
Vaikuttaa aika hurjalta, tai kurjalta, miten sen sitten haluaakin ilmaista. Minusta Sinulla on todella suuri riski kertomallasi tavalla juoden päätyä rankkaan alkoholismiin. Menettäisitkö jotakin tärkeätä jos päättäisit siirtyä absolutismiin kuten kihlattusi? Sinulla on tuki siihen valmiina vierelläsi. Olet nuori, sinun pitäisi hankkia ammatti ja työ ja aikanaan sitten lapsia. Jos alkoholi ei ole kuvioissa olleenkaan, kaikki tämä sujuu paremmin.Suosittelen. Ja kyllä, olen aikanani itse tehnyt saman ratkaisun enkä ole hetkeäkään koskaan katunut. Mistään en ole jäänyt paitsi ja elän onnellista perhe-elämää raittiin puolison kanssa. Lasten ei ole milloinkaan tarvinnut nähdä vanhempiaan humalassa.
Vaikuttaa aika hurjalta, tai kurjalta, miten sen sitten haluaakin ilmaista. Minusta Sinulla on todella suuri riski kertomallasi tavalla juoden päätyä rankkaan alkoholismiin. Menettäisitkö jotakin tärkeätä jos päättäisit siirtyä absolutismiin kuten kihlattusi? Sinulla on tuki siihen valmiina vierelläsi. Olet nuori, sinun pitäisi hankkia ammatti ja työ ja aikanaan sitten lapsia. Jos alkoholi ei ole kuvioissa olleenkaan, kaikki tämä sujuu paremmin.Suosittelen. Ja kyllä, olen aikanani itse tehnyt saman ratkaisun enkä ole hetkeäkään koskaan katunut. Mistään en ole jäänyt paitsi ja elän onnellista perhe-elämää raittiin puolison kanssa. Lasten ei ole milloinkaan tarvinnut nähdä vanhempiaan humalassa.
Yhdyn kirjoittajiin 11 ja 14. :) Parempi vaikka "turhaankin" miettiä omaa alkonkäyttöään kuin huomata liian myöhään olevansa suossa...
Onko tuo nyt niin kurja tai ihmeellinen asia jos vain 2 kertaa kuussa on tapana juoda? Silloin vain tykkää olla enemmän kuin hiprakassa, miksi sitä kauhistellaan niin paljon? Onko se jonkinlainen tabu kun nainen haluaa olla enemmän kuin pikku hiprakassa? Pakkomielteistä kyllä mutta millä perusteella se voisi luokita alkoholistiksi ollenkaan, tai että juomiskerrat lisääntyisi muka myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 09:50"]
Jos et pysty halutessasi olemaan juomatta, niin on syytä huolestua. Suurkuluttajat ovat useammin ns. "lipittelijöitä", jotka juovat joka ilta muutaman lasin viiniä, mutta eivät tule ns. kunnolla känniin. Ikävä kyllä käyttäytymismallisi näyttää siltä että alkoholi ohjaa sinua, mikä on aika selvä merkki jonkinasteisesta alkoholismista.
Ottaisin kokeeksi vaikka tipattoman maaliskuun ja tunnustelisin millaisia oireita tästä seuraa. Jos juominen on pakonomaista (vaikkakin vain joka toinen viikko), niin lähtisin vakavasti miettimään asiaa.
[/quote]
Yhdyn, mutta sanoisin että viettäisitkin jonkun 3 tipatonta putkeen. Jos juot 2 kertaa kuussa niin 1kk juomattomuudella skippaat vain 2 ryyppykertaa.
Vähäiseltä kuulostaa. Itse olen "hiljainen alkoholisti", pullo viiniä menee päivässä mutta harvoin olen humalassa. En edes pidä humalan tunteesta, mutta jos viiniä ei saatavilla ole, ahdistun.
Joten mielestäni aapeellä on kaikki hyvin :)
"Itse en koe juomistani kovaksi ongelmaksi, ajattelen että juon vain 2 kertaa kuussa ja silloin tykkään juoda enemmän."
Vastaat itse kysymykseesi.