Lue keskustelun säännöt.
Kadehtiikohan kauniit enemmän muita kauniita vai onko se päinvastoin, että vähemmän kauniit kadehtii enemmän?
08.11.2020 |
Olen tätä miettinyt usein, mutta ei kai tähän koskaan saa oikeaa vastausta. On kuitenkin mielenkiintoinen aihe pohdiskella.
Olen itse aika tavallinen, mutta meikattuna ihan mukiinmenevän näköinen, parhaimpina päivinä pidän itseäni jopa kauniina.
Olen itse ihaillut lapsesta asti kauniita naisia ja sitten myöhemmin, kun pojat alkoivat kiinnostaa (n. 4. luokalla ihastuin ekan kerran kun luokallemme kesken lukuvuoden tuli söpö uusi pahispoika), aloin miettiä omaa ulkonäköäni ja kun en ollut "nätti hoikka tyttö" vaan sellainen lapsenpyöreä pallomaha, niin itsetunto laski reippaasti, kun huomasin että ihastukseni koki minut vastenmieliseksi.
Yläasteelle siirtyessä hoikistuin ja pojat alkoivat kiinnostua minusta. Näihin aikoihin kuitenkin luokallani oli yksi koulun parhaimman näköisistä tytöistä, johon tosi moni oli ihastunut. Huomasin tuntevani kateutta häntä kohtaan.
Peruskoulun loputtua liittyessäni mm. ii2.orgiin kadehdin kyllä kovasti niitä tosi hyvännäköisiä tyttöjä, jotka saivat paljon kehukommentteja. Toki sain niitä itsekin, mutta en yhtä paljon, sillä näillä tytöillä oli hyvä kroppa ja paljastavia kuvia toisin kuin minulla. Toki olivat muutenkin kauniimpia, osa jopa missikisoihin myöhemmin osallistuneita ja jopa joitain kisoja voittaneita.
Eli sanoisin, että itse olen ihan kivannäköinen nuori nainen, jota miehet on lähestyneet teinitytöstä asti, ja vielä tänäkin päivänä huomaan kadehtivani hyvännäköisiä naisia. Osaan toki käsitellä kateuden tunteita nykyään paremmin. Toki tässä iässä en enää käy katselemassa muiden kuvia somessa, ei oikein jaksa enää kiinnostaa, mutta ihan varmasti vieläkin tuntisin ja tulen varmasti myös tuntemaan kateutta jonkun ulkonäöstä. Minusta se on ihan normaalia eikä siitä kannata tehdä numeroa.
En tiedä miten muut kadehtivat ja minkä näköiset kadehtivat eniten tai onko ulkonäöllä edes merkitystä asiassa. Kadehtiiko kaiken näköiset kauniita yhtälailla? Millaisia kokemuksia teillä on aiheesta?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtiikohan terveet enemmän muita terveitä, vai onko se päinvastoin, että vain sairaat kadehtii terveitä.
Kadehtiikohan menestyneet ihmiset enemmän muita menestyneitä, vai onko se päinvastoin, että vain epäonnistujat kadehtivat menestyjiä.
Kateellinen luonne kadehtii sitä, mitä pitää itselleen tärkeänä ja mitä itseltä omasta mielestä puuttuu. Ei siis kannata ajatella, että kadehtisi samaa mitä itselläkin on, vaan kaunis kadehtii näkemäänsä älykkyyttä tai menestystä, älykäs terveyttä tai kauneutta, kyse on siis luonteesta ja kasvatuksesta. Jos on pienestä pitäen saanut kokea olevansa hyvä ja rakastettu sellaisena kuin on, niin kateuden tunne on harvinainen vieras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös kaiketi ihan ok näköinen ja joo tunnustan että kadehdin tosi kauniita ihmisiä mutta kateuteeni ei kuulu pahansuopa ajattelu ja minulla on myös ystävänä ulkoisesti todella kauniita naisia jotka ovat kauniita myös sisäisesti mikä tekee heistä vielä kauniimpia ja hekin kokevat kateuden tunteita kun ollaan tästä joskus juteltu..ei kateus ole aina ilkeää ja pahaa vaan ihan normi tunne muiden joukossa.
Hienoa että joku tajuaa aiheesta oikeasti. Ihmettelen aina, miksi kateudesta puhutaan pahuutena ja tunteena, jota ei koskaan itse ole tuntenut, mutta kuitenkin moni näistä samoista ihmisistä näkee kateutta muissa ihmisissä.
Ap
Eihän tässä kukaan ole väittänyt, että kateus olisi pahuutta tai ettei sitä saisi koskaan tuntea, mutta sinä itse olet kirjoittanut kokevasi kateudesta puhumisen niin. Se on totta, että kateuden tunteesta on vaikea saada irti mitään positiivista nimenomaan sen kautta, mitä se aiheuttaa kokijalleen.
Hieno auto ei niin väliä neidon ulkonäöllä.
Kateudentunteen kieltäminen on sama kuin väittäisi, ettei koskaan tunne surua tai vihaa. Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia tuntemuksia, eivät pahuuden merkki, vaan osoitus inhimillisyydestä.
Rumat naiset kadehtivat kauniita. Kautta aikain ollut näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtiikohan terveet enemmän muita terveitä, vai onko se päinvastoin, että vain sairaat kadehtii terveitä.
Kadehtiikohan menestyneet ihmiset enemmän muita menestyneitä, vai onko se päinvastoin, että vain epäonnistujat kadehtivat menestyjiä.
Kateellinen luonne kadehtii sitä, mitä pitää itselleen tärkeänä ja mitä itseltä omasta mielestä puuttuu. Ei siis kannata ajatella, että kadehtisi samaa mitä itselläkin on, vaan kaunis kadehtii näkemäänsä älykkyyttä tai menestystä, älykäs terveyttä tai kauneutta, kyse on siis luonteesta ja kasvatuksesta. Jos on pienestä pitäen saanut kokea olevansa hyvä ja rakastettu sellaisena kuin on, niin kateuden tunne on harvinainen vieras.
Tää. Minulle älykkyys ja terveys on jotenkin itsestäänselviä asioita. En pahemmin kadehdi tai ajattele niitä. Kauneutta taas on toitotettu joka suunnalta ja siitä on tullut sellanen mielleyhtymä että kaunis = arvokas ja tietynlainen pakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
En viitsi lukea aloitusta, mutta miksi kaunis kadehtisi ketään? Tai miksi kukaan kadehtisi ketään? Kateus tekee sitäpaitsi rumaksi.
Onpa harvinaisen typerä kommentti. Väitätkö, että sinä et ole kadehtinut ketään koskaan? Se on ihan normaalia ihmisen elämässä, kuin myös vaikka vihan tunteminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän kateus tunteena on ihan normaali..vai onko se alemmuuden tunne vai mikä. Näet vaan että hei tuohan on kauniimpi! Mutta se miten siihen reagoit se on se avain..jos sanot itsellesi esim. "Olet aivan yhtä arvokas..." no se on mielestäni aika tervettä.
Eli ei jäädä vellomaan tunteeseen. Juu en osaa edes laittaa itseäni mihinkään asteikolle. Tiedän että minussa on piirteitä, joista ainakin jotkut tykkää. Luulen että ns. keskimääräistä kauniimpi olen, mutta on paaljon näyttävimpiäkin. Mut ihan positiivista palautetta olen saanut. Tämänikäisenä on kyllä jo tullut huomattua, että kyllä se luonne merkkaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kateudentunteen kieltäminen on sama kuin väittäisi, ettei koskaan tunne surua tai vihaa. Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia tuntemuksia, eivät pahuuden merkki, vaan osoitus inhimillisyydestä.
En kadehdi muita. Totuus. Kaikki ei ole kuten sinä.
Kadehtiminen on toisen oman haluamista. Minulla on ihan omat tavoitteet. Kadehtiminen ei ole tervettä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus kadehtinut hiukan mielessäni sitä, että joillakuilla on kannustavat vanhemmat. Mutta en nyt vanhempana enää, koska olen aika tyytyväinen elämääni kuitenkin ja itsekseen pärjääminen on tuonut hyötyjäkin. Kauneutta ja omaisuutta en ole ikinä kadehtinut tai mitään muutakaan ominaisuutta.
Jos tuntee usein kateutta, niin kyllä sieltä taustalta löytyy jotain ongelmaa, mitä kannattaisi selvittää ihan itsensä takia.
Vierailija kirjoitti:
Rumat naiset kadehtivat kauniita. Kautta aikain ollut näin.
Minä en usko tähän. Uskon ennemminkin, että ruma, joka haluaisi olla kaunis ja jopa on tehnyt asialle jotain (meikannut, laittanut hiukset nätiksi, panostanut vaatetukseen) saattaa ollakin kateellinen kauniille. Minä itsehän totesin, että olen aina ollut hyvin visuaalinen ja nauttinut kauneudesta. Tästä syystä olen siis myöskin kadehtinut heitä, jotka visuaalisella viehätyksellään saivat asioita, joista itse haaveilin.
Avaukseni kysymykseen vastaan itse näin: uskon, että ihmiset ulkonäöstä riippumatta kadehtivat muissa niitä ominaisuuksia, joista itse uskoisivat saavansa suurimman mielihyvän. Siksi minä en esimerkiksi ole koskaan kadehtinut siinä määrin kenenkään älyä kuin ulkonäköä, sillä nautin visuaalisista asioista enemmän kuin älyllisistä, vaikka toki älykkyyttä arvostankin. Sille en kuitenkaan voi mitään, että se suurin mielihyvä tulee visuaalisista asioista, olipa se jonkun korvaan kuinka vastenmielisen pinnallista tahansa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateudentunteen kieltäminen on sama kuin väittäisi, ettei koskaan tunne surua tai vihaa. Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia tuntemuksia, eivät pahuuden merkki, vaan osoitus inhimillisyydestä.
En kadehdi muita. Totuus. Kaikki ei ole kuten sinä.
Kadehtiminen on toisen oman haluamista. Minulla on ihan omat tavoitteet. Kadehtiminen ei ole tervettä!
Samoin, Käskyissä sanotaan ettei pidä himoita toisen omaa. Kateus on siis synti Rosa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat naiset kadehtivat kauniita. Kautta aikain ollut näin.
Minä en usko tähän. Uskon ennemminkin, että ruma, joka haluaisi olla kaunis ja jopa on tehnyt asialle jotain (meikannut, laittanut hiukset nätiksi, panostanut vaatetukseen) saattaa ollakin kateellinen kauniille. Minä itsehän totesin, että olen aina ollut hyvin visuaalinen ja nauttinut kauneudesta. Tästä syystä olen siis myöskin kadehtinut heitä, jotka visuaalisella viehätyksellään saivat asioita, joista itse haaveilin.
Avaukseni kysymykseen vastaan itse näin: uskon, että ihmiset ulkonäöstä riippumatta kadehtivat muissa niitä ominaisuuksia, joista itse uskoisivat saavansa suurimman mielihyvän. Siksi minä en esimerkiksi ole koskaan kadehtinut siinä määrin kenenkään älyä kuin ulkonäköä, sillä nautin visuaalisista asioista enemmän kuin älyllisistä, vaikka toki älykkyyttä arvostankin. Sille en kuitenkaan voi mitään, että se suurin mielihyvä tulee visuaalisista asioista, olipa se jonkun korvaan kuinka vastenmielisen pinnallista tahansa.
Ap
Voi ressu pieni eivät ne muut saaneet niitä asioita ulkonäöllään vaan persoonallisuudellaan. Ulkonäkö riittää vaan siihen kun saat huomiota senjälkeen olet jo ihan omillasi. Pitää kehittää luonnetta siis ei ulkonäkö riitä ollenkaan parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateudentunteen kieltäminen on sama kuin väittäisi, ettei koskaan tunne surua tai vihaa. Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia tuntemuksia, eivät pahuuden merkki, vaan osoitus inhimillisyydestä.
En kadehdi muita. Totuus. Kaikki ei ole kuten sinä.
Kadehtiminen on toisen oman haluamista. Minulla on ihan omat tavoitteet. Kadehtiminen ei ole tervettä!
Etkö ole koskaan kadehtinut ketään?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat naiset kadehtivat kauniita. Kautta aikain ollut näin.
Minä en usko tähän. Uskon ennemminkin, että ruma, joka haluaisi olla kaunis ja jopa on tehnyt asialle jotain (meikannut, laittanut hiukset nätiksi, panostanut vaatetukseen) saattaa ollakin kateellinen kauniille. Minä itsehän totesin, että olen aina ollut hyvin visuaalinen ja nauttinut kauneudesta. Tästä syystä olen siis myöskin kadehtinut heitä, jotka visuaalisella viehätyksellään saivat asioita, joista itse haaveilin.
Avaukseni kysymykseen vastaan itse näin: uskon, että ihmiset ulkonäöstä riippumatta kadehtivat muissa niitä ominaisuuksia, joista itse uskoisivat saavansa suurimman mielihyvän. Siksi minä en esimerkiksi ole koskaan kadehtinut siinä määrin kenenkään älyä kuin ulkonäköä, sillä nautin visuaalisista asioista enemmän kuin älyllisistä, vaikka toki älykkyyttä arvostankin. Sille en kuitenkaan voi mitään, että se suurin mielihyvä tulee visuaalisista asioista, olipa se jonkun korvaan kuinka vastenmielisen pinnallista tahansa.
Ap
Voi ressu pieni eivät ne muut saaneet niitä asioita ulkonäöllään vaan persoonallisuudellaan. Ulkonäkö riittää vaan siihen kun saat huomiota senjälkeen olet jo ihan omillasi. Pitää kehittää luonnetta siis ei ulkonäkö riitä ollenkaan parisuhteeseen.
Miten niin, jos kadehdin esim. sitä, kun muut minua paremman näköiset saivat enemmän kehukommentteja netin kuvagalleriassa. Kyllä he saivat niitä kehuja nimenomaan ulkonäöstään.
Ap
Visuaalinen mieltäminen eli kuvat ovat ensimmäinen taso ajattelussa, konkreettisesti operoiden voi jumittua henkisessä kehityksessään aikuinen ja vain harva pääsee eteenpäin ajattelussaan abstraktioiden tasolle, jossa esim juur kauneuden kokemiseen ei tarvita stereotyyppisiä kohteita vaan sisäistyneitten mielikuvitusrikkaiden elämysten tuomia miljoonia vivahteita. Jos osaa abstrahoida ajattelussaan, niin kokemus kauneudesta laajenee ja syvenee ja sielullistuu koskemaan paljon enemmän kuin pinnalla näkyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumat naiset kadehtivat kauniita. Kautta aikain ollut näin.
Minä en usko tähän. Uskon ennemminkin, että ruma, joka haluaisi olla kaunis ja jopa on tehnyt asialle jotain (meikannut, laittanut hiukset nätiksi, panostanut vaatetukseen) saattaa ollakin kateellinen kauniille. Minä itsehän totesin, että olen aina ollut hyvin visuaalinen ja nauttinut kauneudesta. Tästä syystä olen siis myöskin kadehtinut heitä, jotka visuaalisella viehätyksellään saivat asioita, joista itse haaveilin.
Avaukseni kysymykseen vastaan itse näin: uskon, että ihmiset ulkonäöstä riippumatta kadehtivat muissa niitä ominaisuuksia, joista itse uskoisivat saavansa suurimman mielihyvän. Siksi minä en esimerkiksi ole koskaan kadehtinut siinä määrin kenenkään älyä kuin ulkonäköä, sillä nautin visuaalisista asioista enemmän kuin älyllisistä, vaikka toki älykkyyttä arvostankin. Sille en kuitenkaan voi mitään, että se suurin mielihyvä tulee visuaalisista asioista, olipa se jonkun korvaan kuinka vastenmielisen pinnallista tahansa.
Ap
Voi ressu pieni eivät ne muut saaneet niitä asioita ulkonäöllään vaan persoonallisuudellaan. Ulkonäkö riittää vaan siihen kun saat huomiota senjälkeen olet jo ihan omillasi. Pitää kehittää luonnetta siis ei ulkonäkö riitä ollenkaan parisuhteeseen.
Miten niin, jos kadehdin esim. sitä, kun muut minua paremman näköiset saivat enemmän kehukommentteja netin kuvagalleriassa. Kyllä he saivat niitä kehuja nimenomaan ulkonäöstään.
Ap
Lue seuraava viesti tuosta ylempää se on vastaus tuohon, miksi pintakauneus ei ole kysälle ihmiselle kaikki, vain hyvin vähäinen osa.
Mä en kadehdi. Olen alalla, jolla äly ja viisaus merkitsevät, ei ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateudentunteen kieltäminen on sama kuin väittäisi, ettei koskaan tunne surua tai vihaa. Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia tuntemuksia, eivät pahuuden merkki, vaan osoitus inhimillisyydestä.
En kadehdi muita. Totuus. Kaikki ei ole kuten sinä.
Kadehtiminen on toisen oman haluamista. Minulla on ihan omat tavoitteet. Kadehtiminen ei ole tervettä!
Etkö ole koskaan kadehtinut ketään?
Ap
Ei ole jäänyt mieleen.
Olen tyytyväinen siihen mitä minulla on, jos en ole - muutan jotain ollakseni onnellisempi. Materia ei tee onnelliseksi, hyvä kirja, käsityö/entisöintiprojektit tekee. Myös urheilusta tulee hyvä olo. Teen sitä mistä MINULLE tulee hyvä olo, puolisoni on samanlainen.
Käytän mielikuvitustani.
Jos teet sitä mistä muut ihmiset pitävät, et ole onnellinen.
Hienoa että joku tajuaa aiheesta oikeasti. Ihmettelen aina, miksi kateudesta puhutaan pahuutena ja tunteena, jota ei koskaan itse ole tuntenut, mutta kuitenkin moni näistä samoista ihmisistä näkee kateutta muissa ihmisissä.
Ap