Pinotaanko KOULUMUISTOJA!

Kun saadaan uudet kirjat ja kumit ja kynät! Ihanaa!



Kerran murtui nilkka kun hyppäsin sellaisen " pukin" yli.



Ala-asteella oli aina liikunnassa pituusjärjestyksestä samat jaot, siis samat joukkueet ja me hävittiin noin vuoden verran jokainen peli. Se tuntuu vieläkin pahalta :(

Näytelmät, joita suunniteltiin ryhmissä ja esiteltiin sitten luokalle. Saatiin harjoitella niitä missä haluttiin, vanhasta sokkeloisesta koulusta löytyi ihania paikkoja...



Liikunta- ja juhlasali, joka oli mun lempipaikkoja koulussa. Ihana esiintymislava ja paksut esiriput ja se jännitys, mikä tuntui varpaissa asti, ennen joulujuhlaesityksen alkua...

Positiivisia:

- luokkaretket ja kaupungin tarjoamat pillimehut

- kuororetket ja eväät

- ala-asteella välitunnilla hyppynaru



Negatiivisia:

- koulukiusaaminen

- paha ruoka jota oli pakko syödä

- liikuntatunnit joiden tarkoitus oli arvioida pelkästään, ei kehittää lasten liikuntaharrastusta yhtään

Ja minua ne pelotti ihan oikeasti!

Siinä oli semmoisia runoja...muistaako kukaan muu?

kuin vasta lukiossa! Sitä ennen oli kauheaa kyräilyä, haukkumista, juonittelua ym. siis ei pelkästään muiden taholta, myös itse olin sellainen.



Ala-asteella ruoka oli pahaa, opettajat huusi. Ainoastaan enkku on jäänyt mieleen tosi kivana aineena. Yläasteella oli sitten jo paljon kivempaa, tosin siellä tuli sitten jengejä, jotka pelotti.

oppilaiden hakea ruoka koulun keittolasta. Siis perunat, kastikkeet jne. Syötiin siis luokissa. Osa luokista oli eri rakennuksessa ja järjestäjien täytyi hakea tavarat päärakennuksessa olevasta keittolasta. Kerran kaverini liukastui ulkona perunakattilan kanssa. Eikö vaan kaikki perunat olleet siellä hangessa! Ei kun perunat takas kattilaan ja menoksi.

-opettaja oli ääriuskovainen ja pelotteli helvetillä lapsia. Hän vei lapsia vuorotellen varastoon, jossa piti ottaa Jeesus vastaan henkisesti ja rukoilla polvillaan... :-0



-toinen opettaja toimi koulukiusaajana omille oppilailleen ja nöyryytti mm. äänenmurroksen saanutta poikaa.



-Musiikinopettajalla ei ollut auktoriteettia ja soitteli pianoa luokassa itkien, kun pojat hyppivät ikkunasta pihalle ja takaisin



-piirustuksenopettaja oli raivovihainen ja mm. aivastuksesta joutui käytävään jäähylle. Tunti aloitettiin seisomalla ja tuijottamalla pistettä kymmenen minuuttia.



Muuten koulu oli ihan kivaa. Pihalla leikittiin ja yhteishenki luokassa oli hyvä.

Täältä voi bongata vaikka tuttuja!

Ja ne oli pelottavia! vm. -72

Se oli tooosi ankara ja pelottava varmaan muidenkin, eikä vain minun aran tytön mielestä. Meidän koulu oli todella vanha ja jossain määrin pelottava. Liikuntatunnille mentiin viereiseen rakennukseen parijonossa. Piti olla hiiren hiljaa, ei ääntäkään saanut päästää. Minä sitten supatin jotain vieruskaverille. Opettaja huomas ja huusi vihaisesti että menet luokkaan istumaan liikuntatunnin ajaksi. Vieläkin muistan kuinka pelotti istua yksin vanhassa luokkahuoneessa koko tunnin. Kyllä on ajat muuttuneet, eipä taitaisi nykylapset pysyä hiljaa...

Meidän koulussa ei juurikaan kiusattu. Pallopelit välkällä, hyppynarut, vistit, jalkapallo..

Muuten en paljon kivaa koulusta muista. Ai joo, kellarissa oli koulun kirjasto jossa sai käydä yhtenä päivänä välitunnilla.

käytiin välitunneilla juttelemassa muuten vaan! Tehtiin vaikka tikusta asiaa.

Pelkäsin aina kun tuli mun soittovuoro. En hallinnut rumpuja, bassoa tai muutakaan yläasteella vaadittuja juttuja. Kuorossa sitten olin ihan ok.



Kuviksen ope oli taiteilija itsekin ja vei meidät näyttelyynsä kerran. Piti parista taulusta tehdä esseetkin... Kovin monta painantatekniikkaa ja taidekilpailua ja muuta jaksoi touhuta koulussa meille.



Veljeni (1/4 veli, ei verisukua siis, ikäeroa n. 6kk) potki likkojen pukuhuoneen oven rikki, kun tahtoi jonkun tytön luokse sinne.



Ala-asteen luokanvalvoja piti 15-30 min aamunavauksia ja olimme aina matikassa pahasti jäljessä. Koskaan ei tehty kirjaa loppuun asti.

Ääni tärisi kun jännitti niin kun koko luokan kuullen piti laulaa.

Vierailija:

Se oli tooosi ankara ja pelottava varmaan muidenkin, eikä vain minun aran tytön mielestä. Meidän koulu oli todella vanha ja jossain määrin pelottava. Liikuntatunnille mentiin viereiseen rakennukseen parijonossa. Piti olla hiiren hiljaa, ei ääntäkään saanut päästää. Minä sitten supatin jotain vieruskaverille. Opettaja huomas ja huusi vihaisesti että menet luokkaan istumaan liikuntatunnin ajaksi. Vieläkin muistan kuinka pelotti istua yksin vanhassa luokkahuoneessa koko tunnin. Kyllä on ajat muuttuneet, eipä taitaisi nykylapset pysyä hiljaa...

meillä oli ihan samanlainen opettaja joka jäikin eläkkeelle kun oltiin kolmannella (meillä silloin eri opettaja jo). Muutenkin puitteet täsmää...

Siinäpä ne minun muistoni. Hyvät paperit sain silti.

...eräs poika ilkeyksissään veti mun takin lipputankoon ja sitten se jäikin sinne jotenkin jumiin eikä sitä saatu alas. Jouduttiin kutsumaan palokunta paikalle ja lasku siitä tietysti meni sen pojan vanhemmille...ähäkutti..!

paikkakunta oli Varkaus, 80-luvun alussa

Luokanope vei mut ekaluokalla hiuksista ilmassa kantaen rehtorin kansliaan, kun olin muka häiriköinyt tunnilla. Koko matkan ajan kansliaan kuitenkin potkin opettajaa jalkoihin siinä roikkuessani.



Noh, tämä jäi minua kaivelemaan ja eräänä päivänä toteutin suunnitelmani. Olin teroittanut lyijykynäni niin teräväksi kuin mahdollista. Oli matematiikan tunti. Kävelin hymyssä suin opettajan pöytää kohti ja perille päästyäni kysyin neuvoa matikan tehtävään, johon tiesin jo vastauksen. Olinhan saanut juuri kokeesta kympin. Kun luokanope kumartui pöytänsä yli minua neuvoakseen, kiinnitin hänen huomionsa tehtäväpaperiin ja samalla iskin kaikilla voimillani tätä varten teroittamallani lyijykynällä opea niin syvälle reiteen kuin jaksoin.

Muistan miten open jalka alkoi vuotaa verta.



Sen jälkeen hän takavarikoi teroittimeni ja kävi säännöllisin väliajoin tarkistamassa kynäni terävyyden.



Terveiset vain Tuijalle, jos luet tätä. Arpi vielä lienee muistonasi. Olisi ehkä kannattanut olla oikeudenmukaisempi.