Puolison huonot elintavat ja lihominen...

Jäin miettimään, että koskaan en ole puuttunut toisen painoon, sen laskemiseen tai lihasten hankkimiseen, koska tiedän omalta kohdaltani miten vaikeaa painonhallinta voi itselleni olla. Sen sijaan olen puuttunut asioihin, jotka itse olen kokenut helpommiksi kontrolloida - tupakka ja alkoholi. 

Ehkä joku, jolla ei ole kokemusta ahdistuksesta oman kehon kanssa ja sen kanssa sopusoinnussa toimimisesta, ei tajua mitä pahaa siinä voisi mitenkään olla, että pyytää toista laihduttamaan, että se on sama kuin sovittaisiin, että toinen vie aina roskat mennessään. 

Mä lopetin kaikkien herkkujen ja mättöjen ostamisen jo vuosia sitten.

Mies ei viitsi mennä niiden takia kauppaan, joten kumpikin laihtunut, eikä pelkoa lihomisesta enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Henkinen vahvuus ja resilienssi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Juuri oli Hesarissa juttu, miten itsemurhaluvut on saatu puolitettua. Isyys on noussut ihan uudelle tasolle, kun miehet ovat alkaneet uskaltaa olla henkisesti läheisempiä. Ihmiset ovat alkaneet halata ja kosketella toisiaan verrattuna viime vuosituhannen meininkiin eli minusta kehityssuunta on oikein mainio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Juuri oli Hesarissa juttu, miten itsemurhaluvut on saatu puolitettua. Isyys on noussut ihan uudelle tasolle, kun miehet ovat alkaneet uskaltaa olla henkisesti läheisempiä. Ihmiset ovat alkaneet halata ja kosketella toisiaan verrattuna viime vuosituhannen meininkiin eli minusta kehityssuunta on oikein mainio.

Ei vahvuus ja kovuus sulje hyvyyttä pois. Päinvastoin. Loukkaantujat voisivat unohtaa hetkeksi oman napansa ja draamansa, ja keskittyä vaikka tekemään maailmasta Ei pikkuasioista tarvitse psyykkisesti hajota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Juuri oli Hesarissa juttu, miten itsemurhaluvut on saatu puolitettua. Isyys on noussut ihan uudelle tasolle, kun miehet ovat alkaneet uskaltaa olla henkisesti läheisempiä. Ihmiset ovat alkaneet halata ja kosketella toisiaan verrattuna viime vuosituhannen meininkiin eli minusta kehityssuunta on oikein mainio.

Ei vahvuus ja kovuus sulje hyvyyttä pois. Päinvastoin. Loukkaantujat voisivat unohtaa hetkeksi oman napansa ja draamansa, ja keskittyä vaikka tekemään maailmasta Ei pikkuasioista tarvitse psyykkisesti hajota.

Eiköhän niitä vahvempia sukupolvia synny sitä kautta, että kasvualustat ovat terveemmät kuin menneillä. Oikeasti vaillejäämiset ja isot vastoinkäymiset eivät vahvista vaan rikkovat. 

Kyse on ruokavaliosta. Sinä et varmaankaan kokkaa teidän ruokia, mutta jos kokkaisit, niin voisit leikata pois kaikki hiilihydraatit ja tarjota hänelle lihaisia salaatteja. Niillä laihtuu. Hänellä on todennäköisesti insuliiniresistentti maksa ja hänen tarvitsisi leikata ruokavaliostaan kaikki sokeri ja korvata se eläinrasvoilla. Lisäksi hän tarvitsee b1 ja b6 -vitamiineja palauttamaan normaalin soluaineenvaihdunnan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ap oikeasti olet huolissasi kumppanisi terveydestä niin kerrot sen, ja kerrot mistä ja miksi. Sen jälkeen annat olla. Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Jos koet puolisosi lihomisen takia vastenmielisenä voit sanoa tai jättää sanomatta. Jos sanot, niin loukkaat toista. Lisäksi kannattaa myös miettiä, että mikä olikaan syy että ollaan yhdessä. Jos syy on se, että toisen pitää olla pantava niin silloin varmaan kannattaa tehdä itselleen ja ennenkaikkea puolisolleen palvelus, ja erota.

Kyllä parisuhteessa toisen pitää olla "pantava". Ei se ole syy olla parisuhteessa, vaan se kuuluu parisuhteeseen. Jos sitä ei ole, ei suhdekaan ole parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Juuri oli Hesarissa juttu, miten itsemurhaluvut on saatu puolitettua. Isyys on noussut ihan uudelle tasolle, kun miehet ovat alkaneet uskaltaa olla henkisesti läheisempiä. Ihmiset ovat alkaneet halata ja kosketella toisiaan verrattuna viime vuosituhannen meininkiin eli minusta kehityssuunta on oikein mainio.

Ei vahvuus ja kovuus sulje hyvyyttä pois. Päinvastoin. Loukkaantujat voisivat unohtaa hetkeksi oman napansa ja draamansa, ja keskittyä vaikka tekemään maailmasta Ei pikkuasioista tarvitse psyykkisesti hajota.

Eiköhän niitä vahvempia sukupolvia synny sitä kautta, että kasvualustat ovat terveemmät kuin menneillä. Oikeasti vaillejäämiset ja isot vastoinkäymiset eivät vahvista vaan rikkovat. 

Aina on vastoinkäymisiä. Niistä voi joko lannistua ja hajota, tai vahvistua. Kyse on asenteestakin. Vahvat pärjäävät ja heikot sortuvat elon tiellä, niin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa oudolta nämä neuvot että älä vain sano ylipainosta tai mies lihoo lisää. Kyllä aikuisen normaaliälyisen miehen pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan, ilman mielen järkkymistä. Ylipaino on rumaa ja vaaraksi hänen terveydelleen ja se vaikuttaa miehen elinikään ja jaksamiseen perheen kanssa. Vaikuttaa siis koko perheeseen. Sanot mikä lihomisessa sinua vaivaa ja pyydät miestä muuttamaan elintapojaan. Ei se siitä rikki mene.

Perus kiusaajan vastaus. Tuollainen kommentointi voi pilata ihmisen koko psyykkeen ja kehonkuvan

Ovatpa ihmiset heikkoja nykyisin. Ei tällainen loukkaantuminen ja pienestä rikkoontuminen ole ihan tervettä. Elämässä pärjäämiseen tarvitaan myös tiettyä kovuutta, vaikka sitä tämän hetken kulttuurissamme demonisoidaan. Henkinen ja resilienssi ovat tällä hetkellä aliarvostettuja.

Juuri oli Hesarissa juttu, miten itsemurhaluvut on saatu puolitettua. Isyys on noussut ihan uudelle tasolle, kun miehet ovat alkaneet uskaltaa olla henkisesti läheisempiä. Ihmiset ovat alkaneet halata ja kosketella toisiaan verrattuna viime vuosituhannen meininkiin eli minusta kehityssuunta on oikein mainio.

Ei vahvuus ja kovuus sulje hyvyyttä pois. Päinvastoin. Loukkaantujat voisivat unohtaa hetkeksi oman napansa ja draamansa, ja keskittyä vaikka tekemään maailmasta Ei pikkuasioista tarvitse psyykkisesti hajota.

Eiköhän niitä vahvempia sukupolvia synny sitä kautta, että kasvualustat ovat terveemmät kuin menneillä. Oikeasti vaillejäämiset ja isot vastoinkäymiset eivät vahvista vaan rikkovat. 

Aina on vastoinkäymisiä. Niistä voi joko lannistua ja hajota, tai vahvistua. Kyse on asenteestakin. Vahvat pärjäävät ja heikot sortuvat elon tiellä, niin se menee.

On vastoinkäymisiä ja on vastoinkäymisiä. Toisista oppii ja vahvistuu, toisista joko rikkoutuu/arpeutuu tai kovettuu. 

Mun mielestä on olemassa asia nimeltä seksuaalinen kemia. Sitä joko on tai ei, voi olla enemmän tai vähemmän. En ole ikinä kokenut että miehen ylipaino tai vastaavasti hyväkroppaisuus olisi vaikuttanut tuohon. Jos mun mies alkaisi syödä epäterveellisesti ja lihoa, olisin huolissani siitä miten hän voi ja alkaisin keskustella siitä. Eli haittaako ylipaino häntä itseään ja voitaisko yhdessä tehdä jotain muutoksia elämään, kuten keksiä hauskoja terveellisempiä ruokia ja lisätä liikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap oikeasti olet huolissasi kumppanisi terveydestä niin kerrot sen, ja kerrot mistä ja miksi. Sen jälkeen annat olla. Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Jos koet puolisosi lihomisen takia vastenmielisenä voit sanoa tai jättää sanomatta. Jos sanot, niin loukkaat toista. Lisäksi kannattaa myös miettiä, että mikä olikaan syy että ollaan yhdessä. Jos syy on se, että toisen pitää olla pantava niin silloin varmaan kannattaa tehdä itselleen ja ennenkaikkea puolisolleen palvelus, ja erota.

Kyllä parisuhteessa toisen pitää olla "pantava". Ei se ole syy olla parisuhteessa, vaan se kuuluu parisuhteeseen. Jos sitä ei ole, ei suhdekaan ole parisuhde.

Näin minäkin ajattelen. Haluaisin seksiäkin elämääni, mutta en halua puolisoani. En haluaisi erota tämän takia, avoin suhde ei kiinnosta, eikä pettäminen tietenkään. Mutta en vaan pysty syttymään...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap oikeasti olet huolissasi kumppanisi terveydestä niin kerrot sen, ja kerrot mistä ja miksi. Sen jälkeen annat olla. Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Jos koet puolisosi lihomisen takia vastenmielisenä voit sanoa tai jättää sanomatta. Jos sanot, niin loukkaat toista. Lisäksi kannattaa myös miettiä, että mikä olikaan syy että ollaan yhdessä. Jos syy on se, että toisen pitää olla pantava niin silloin varmaan kannattaa tehdä itselleen ja ennenkaikkea puolisolleen palvelus, ja erota.

Kyllä parisuhteessa toisen pitää olla "pantava". Ei se ole syy olla parisuhteessa, vaan se kuuluu parisuhteeseen. Jos sitä ei ole, ei suhdekaan ole parisuhde.

Näin minäkin ajattelen. Haluaisin seksiäkin elämääni, mutta en halua puolisoani. En haluaisi erota tämän takia, avoin suhde ei kiinnosta, eikä pettäminen tietenkään. Mutta en vaan pysty syttymään...

Ap

Jos haluat pelastaa suhteen, sinun on pakko puhua suoraan vaikka et kehtaisi. Mitä muuta voit tehdä? Puolisosi ei muutu sillä että toivot itseksesi että muuttuu. Etkä itse todennäköisesti ala pitää häntä haluttavana. Mitään muuta keinoa ei ole kuin puhua. Ei se välttämättä auta, mutta se on ainut mikä voi auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mitään. Jokainen kantaa omat kilonsa.

Jokainen huolehtii omasta syömisestä.

Mies muutama vuosi sitten, kun ylipainoa oli 25kg,sanoi että toivoo mun laihtuvan.

Kostin, ja lihoin 15kg lisää :D

Ei hlvetti sentään..

Miksi ihmiset hakeutuvat suhteeseen, jos ei halua miellyttää kumppaniaan yhtään?

Kenen mielestä on hauskaa kun ylipainoinen lihoo lisää ihan vttuillakseen?

Itse ainakin toivoisin kumppanin sanovan mielipiteensä jos olennaisesti muutun huonompaan, oli sit henkistä tai fyysistä.

Onpa aikuista.

Onko aikuista huomauttaa painosta? Ei. Ihminen lihoo, kun se voi henkisesti pahoin. Tuollaiset laihdutus toiveet pahentaa tilannetta ja lihava lihoo lisää.

T. Se 15 kiloa lisää saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap oikeasti olet huolissasi kumppanisi terveydestä niin kerrot sen, ja kerrot mistä ja miksi. Sen jälkeen annat olla. Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Jos koet puolisosi lihomisen takia vastenmielisenä voit sanoa tai jättää sanomatta. Jos sanot, niin loukkaat toista. Lisäksi kannattaa myös miettiä, että mikä olikaan syy että ollaan yhdessä. Jos syy on se, että toisen pitää olla pantava niin silloin varmaan kannattaa tehdä itselleen ja ennenkaikkea puolisolleen palvelus, ja erota.

Kyllä parisuhteessa toisen pitää olla "pantava". Ei se ole syy olla parisuhteessa, vaan se kuuluu parisuhteeseen. Jos sitä ei ole, ei suhdekaan ole parisuhde.

Näin minäkin ajattelen. Haluaisin seksiäkin elämääni, mutta en halua puolisoani. En haluaisi erota tämän takia, avoin suhde ei kiinnosta, eikä pettäminen tietenkään. Mutta en vaan pysty syttymään...

Ap

Jos haluat pelastaa suhteen, sinun on pakko puhua suoraan vaikka et kehtaisi. Mitä muuta voit tehdä? Puolisosi ei muutu sillä että toivot itseksesi että muuttuu. Etkä itse todennäköisesti ala pitää häntä haluttavana. Mitään muuta keinoa ei ole kuin puhua. Ei se välttämättä auta, mutta se on ainut mikä voi auttaa.

Jos olisit samanlaisessa tilanteessa, niin miten muotoilisit asian? En haluaisi loukata, mutta siltä ei varmaan voi täysin välttyä, jos päätän asian ottaa esille. Olisi varmaan hyvä keksiä jokin mahdollisimman kivuton tapa sanoa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on olemassa asia nimeltä seksuaalinen kemia. Sitä joko on tai ei, voi olla enemmän tai vähemmän. En ole ikinä kokenut että miehen ylipaino tai vastaavasti hyväkroppaisuus olisi vaikuttanut tuohon. Jos mun mies alkaisi syödä epäterveellisesti ja lihoa, olisin huolissani siitä miten hän voi ja alkaisin keskustella siitä. Eli haittaako ylipaino häntä itseään ja voitaisko yhdessä tehdä jotain muutoksia elämään, kuten keksiä hauskoja terveellisempiä ruokia ja lisätä liikuntaa.

Minulla taas vaikuttaa todella paljon. Minulla on tietty miesten vartalotyyppi josta tykkään. Jos miehellä ei ole sitä, hän ei ole haluttava. Jos toinen lihoisi muodottomaksi, sanon ihan suoraan että ulkonäkö olisi minulle se ongelma, en miettisi terveellisyyttä ym. läheskään yhtä paljon.

Meillä sama tilanne. Mies lihonnut viiden vuoden aikana ties kuinka paljon. En edes välttämättä huomaisi, jos ei kuvista katsoisi. Itse vaan väittää että paidat kutistuneet pesussa. Käytössä jo uniapnealaite. Hänellä tosin taustalla muutamia sairauksia, ja välillä näen miten huono olo on kipujen kanssa. Suklaa+sokeri helpottaa oloa ja tuo hetkellisen tunteen sairauksien unohtamiseen. Liikunta on myös hankalaa polvikipujen yms vuoksi.

Mä koitan tehdä terveellistä ruokaa mut aikuinen mies ostaa omalla ajalla, omalla rahalla sitten herkut. Käynyt jo ravitsemusterapeutilla ja saanut ohjeet ja pussit enedieettiin mut motivaatio puuttuu täysin. Eihän hän nyt niin lihava ole, paljon lihavampiakin on. Mun himoon miestäni kohtaan tämä ei ole vaikuttanut muutoin kuin maha on sängyssä tiellä ja asennot sit sen mukaan.

En tiedä mitä tehdä tai millä motivoida miestä muuttamaan syömistapojaan. Itsestä sen on pakko lähteä, koska terapeutti tai muutkaan ei saa hänessä sitä muutoksen kipinää aikaan.

Jos mä lihoisin 15 kg, niin kyllä saisi todellakin puoliso huomauttaa asiasta. Jos on perhettä, niin huonot elintavat periytyvät helposti myös lapsille, mikä on yksi lisäsyy ottaa itseä niskasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on olemassa asia nimeltä seksuaalinen kemia. Sitä joko on tai ei, voi olla enemmän tai vähemmän. En ole ikinä kokenut että miehen ylipaino tai vastaavasti hyväkroppaisuus olisi vaikuttanut tuohon. Jos mun mies alkaisi syödä epäterveellisesti ja lihoa, olisin huolissani siitä miten hän voi ja alkaisin keskustella siitä. Eli haittaako ylipaino häntä itseään ja voitaisko yhdessä tehdä jotain muutoksia elämään, kuten keksiä hauskoja terveellisempiä ruokia ja lisätä liikuntaa.

Minulla taas vaikuttaa todella paljon. Minulla on tietty miesten vartalotyyppi josta tykkään. Jos miehellä ei ole sitä, hän ei ole haluttava. Jos toinen lihoisi muodottomaksi, sanon ihan suoraan että ulkonäkö olisi minulle se ongelma, en miettisi terveellisyyttä ym. läheskään yhtä paljon.

Mulla on sama, enkä nyt tarkoita mitä pumpattua kehonrakentajan kroppaa miesihanteenani. Puolison kanssa ollaan joskus ihan puhuttu, että jos toinen meistä lihoisi huomattavasti, niin kyllä se pakosti vaikuttaisi parisuhteeseen negatiivisesti - eihän hänkään halua, että hoikasta ja liikunnallisesta vaimosta tulisi ajan mittaan huonokuntoinen lyllerö.