Ahdistaa miehen "keräämä" tavaramäärä kotona

Se on sitä kun turvallisuuden tunne on poissa tai vääristynyt. Nykyään monella. Niin haetaan sitten krääsästä jaräteistä turvaa. Heräsin itse samasta ja luovuin kaikesta. Olen onnellisempi kuin koskaan.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 18:03"]

Avio-oikeus ei koske puolison omaisuutta niin kauan, kun ollaan aviossa. Eli ainahan sitä voi haaveilla heittävänsä miehen tavaroita pois, mutta kannattaa muistaa, että silloin antaa miehelle saman oikeuden. Miltä tuntuisi, kun kännykkänne ja läppärinne vietäisiin roskiin korvauksena siitä, että olette tuhonneet miehen omaisuutta?

[/quote]
Sinäpäs olet hassunhauska ja sosiaalisesti kyvykäs ihana ihminen. Täällähän mammat ihan vauhkona sytyttelee miestensä tavaroita tuleen... :D t. muovilammasfarmarin avovaimo

[/quote]

Olen realisti. Tiedän muutaman miehen, jotka ovat kantaneet vaimonsa vaatekaapin sisällön roskikseen vastineeksi siitä, että vaimo on kantanut heidän tavaroitaan turhina pois. Toisen kunnioittamiseen kun kuuluu sekin, että hyväksyy sen, että puoliso ei välttämättä sovi sisustukseen.

Mua ahdistaa omat kamat. Pyrin heittämään kaiken turhan pois, mutta ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun edellisviikolla heitetylle tavaralle olisikin ollut käyttöä. Sen takia tulee sitten säästettyä superturhaa kamaa (mm. uimarengas lapsettomalla, tekoturkisviitta...), kun ärsyttää ostaa uusi ensi vuonna.

Sama meillä! Kiva että löytyy kohtalotovereita. Mies ei ole himohamstraaja (ei haali kamaa järjettömiä määriä), mutta ei suostu heittämään mitään pois. Remppa käynnissä ja kamaa pitäisi vähentää radikaalisti, mutta ihan järjetön taistelu kaikesta miehen omasta! Johtoja, ikivanhoja elektroniikan osia laidasta laitaan, 80-luvun vaatteita, tyhjiä pakkauslaatikoita, you name it. Mutta ei, pois ei voi heittää, jos vaikka joskus tarvii niitä... Jepjep

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 18:45"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 18:03"]

Avio-oikeus ei koske puolison omaisuutta niin kauan, kun ollaan aviossa. Eli ainahan sitä voi haaveilla heittävänsä miehen tavaroita pois, mutta kannattaa muistaa, että silloin antaa miehelle saman oikeuden. Miltä tuntuisi, kun kännykkänne ja läppärinne vietäisiin roskiin korvauksena siitä, että olette tuhonneet miehen omaisuutta?

[/quote]
Sinäpäs olet hassunhauska ja sosiaalisesti kyvykäs ihana ihminen. Täällähän mammat ihan vauhkona sytyttelee miestensä tavaroita tuleen... :D t. muovilammasfarmarin avovaimo

[/quote]

Olen realisti. Tiedän muutaman miehen, jotka ovat kantaneet vaimonsa vaatekaapin sisällön roskikseen vastineeksi siitä, että vaimo on kantanut heidän tavaroitaan turhina pois. Toisen kunnioittamiseen kun kuuluu sekin, että hyväksyy sen, että puoliso ei välttämättä sovi sisustukseen.

[/quote]

Noh, en ole heittänyt kertaakaan mitään miehen juttuja ulos salaa. Kysyn aina, että " Haluatko sä varmasti säilyttää tämän". Ja siksi meillä on muovilampaita.

Realistisesti hukumme vain krääsäpaskaan, joka on miehen. Ei ole tullut mieleenkään, että joku voisi paiskoa puolisonsa kamaa roskiin salaa tai kysymättä.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:21"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:03"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:00"][quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:40"]

Joo voi mä tiedän tunteen! Tänään kamppailtiin miljoona vuotta vanhasta kinderlelusta, jonka löysin pakatessani talvivaatteita takaisin varastoon...

[/quote]

Eikä! :D

[/quote]

Lahjoita se jollekin lapselle.

[/quote]
Ei mulla kuulemma ole lupaa. Suora quote mieheltä: "Vittu mun takki, mulla saa olla taskussa just niin monta sinistä lammasta, kuin tahon"

Että sillee täällä.

[/quote]

joo-o, hyvin terveeltä ja tasapainoiselta kuulostaa....! Tietenkin hän on oikeassa mutta mutta. Mutta. Mitä hän sillä sinisellä lampaalla tekee? Ammattiauttaja voisi olla paikallaan. 

Tuo on... Joo. Muutin yhteen miehen kanssa, hänen valmiiseen taloonsa. Mistään omastaan hän ei luopunut, hankittiin yhteisiä huonekaluja, muutama mukanani tuoma mahtui sisustukseen.

Lopuista luovuin, huolella kunnostamista kauniista esineistä, kirpparilöydöistä. Ajattelin, että niiden aika on jatkaa matkaa, löytää uusi omistaja, olla jollekulle toiselle hyödyksi ja mielellään iloksikin.

Sitten alkoi sisätilaremontti ja kaikki irtain kerättiin muuttolaatikoihin. Yritin sanoa, että tässä vaiheessa on hyvä jo vähän raivata, ettei tarvitse turhaa tavaraa säilyttää. Eikä, nyt vaan kaikki varastoon ja katsotaan sitten, mitä sieltä tarvitaan.

Kolme vuotta meni, erottiinkin välissä... ja ne laatikot on yhä purkamatta. Ne miehen laatikot, joissa siis oli myös ns. yhteisiä tavaroita. Ja jossain siellä tavaroiden joukossa on lasten kastekuvat ja pari muuta asiaa, jotka haluaisin itselleni (koska ne ovat minun).

Vaatekaapista piti olla yksi hylly varattuna miehen t-paidoille. Sellaisille, joita se on pitänyt viisitoistakesäisenä kukkakeppinä. Mutku niillä on muistoarvoa. 

Keittiön pöydälle kertyi paperipino, jonka säännöllisesti siivosin töistä tuotuun paperilaatikkoon. Ei niitä saanut pois heittää, ei tietenkään. Mutta muutama laatikko sinne eteiskaappiin jäi... eikä niitä ollut avattu. 

Yritän tässä filosofoida, että mitään ei mukaansa saa mutta tietyisti on asioita joista saa iloa tässä elämässä mutta ei se onni voi olla pelkästään materiassa, tieto löytyy netistä (suurin osa kirjoista on tarpeettomia) ja mitään et säästä, jos ostat vaan sen takia, että joku oli halpa!

Minä toimitin miehen selän takana roskiin/kierrätykseen aika paljon. Kuten jätesäkillisen johtoja, joista ei tiennyt mihin ne kuuluu. Vanhoja kännyköitä ja sähkölaitteita. Koko sen videopornokokoelman (kun ei ollut videonauhuria jo tyttökuvia löytää helpomminkin nykyään). Muutaman vuosikerran lehtiä (hirveitä pölynkerääjiä!). Eksän jäljiltä jääneitä verhoja, puhkikuluneita lakanoita, muutaman säröilleen astiaston... 

Anopilla samaa vikaa... Vain tupakeittiö missä voi oleskella, muut huoneet täynnä tavaraa. Kuvitelkaa että on säästänyt yli 30vuoden ajan kaikki tilaamansa sanoma- ja aikakausilehdet ( jos niitä haluaa joskus lukea). Huonekaluja ym. kaikki varastot täynnä. Loukkaantui syvästi kun en huolinut monta vuotta pihavarastossa ollutta keittiönpöytää uuteen taloon. Sitten puhuu sukulaisilleen että miniällä ei kelpaa kuin uusi! Ja kuitenkin kodissamme on suhteelisen paljon käytettynä ostettu/saatu tavaroita mutta jotenkin homeinen keittiönpöytä ei houkuta...

Anopin lapset on luvanneet mennä auttamaan "siivouksessa" mutta hän haluaa käydä yksin läpi joka paperilapun ettei mitään tärkeää mene hukkaan. Ei varmasti saa yksin valmista aikaan. Tarvitsisi ammattiauttajaa mutta siitähän silmille käy pelkästä ehdotuksessa. Sääli että niin kaunis koti kätkee sisälleen tuollaisen yllätyksen.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:11"]Meillä on 300 m2 okt. Mä olin ennen hamsteri, mies on edelleen. Mun oli pakko alkaa heittämään mun tavaroita pois, kun kaikki paikat oli täynnä pahvilaatikoita ja tavaraa. Nyt miehellä on enää kellarissa n. 1½ autotallin verran tavaraa. Meidän oikeaan autotalliin mahtuu vain mun auto, miehen puoli on täynnä tavaraa. Samoin kaikki kodin yläkaapit on täynnä rojua. Miehellä on myös meidän kodinhoitohuoneessa 5 pienehköä kaappia vaatteita eikä käytä niistä kuin 20 %, mutta mitään ei saa heittää pois.Meillä on myös ulkovarasto, jossa on lasten ja miehen tavaroita. No okei, on siellä kahdet rattaat mistä mä en ole vielä halunnut luopua.

Mä olen oikeasti haaveillut muutosta, koska sillon miehen olisi pakko luopua kaikesta romusta. Meillä on 3 tai 4 tietokonettakin mitkä ovat niin vanhoja ettei niillä tee mitään. Ei kelpaa edes varaosiksi. Suurimman osan tavaroista saisi heitttää suoraan roskikseen. Kaikista parasta oli, kun mies toi jostain jonkun "kaverinsa" pois heittämiä pääsiäiskoristeitä ja nekin olivat varmaan yli 10 vuotta vanhoja. Siis yök!

Tekis niin mieli tilata sellanen roskiskontti pihalle ja sanoa, että jos sä et ala siivoamaan nurkkia, niin mä alan. Mitäköhän sellainen muuten maksaa? Siis kuljetus pihaan tyhjänä ja pois kuljetus tavaroineen.

[/quote]

Repesin noille pääsiäiskoristeille :D mitä ihmettä sellaisilla tekee?! Mutta osanotto sinulle hamsterin kanssa elämisestä.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 09:12"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:21"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:03"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 17:00"][quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:40"]

Joo voi mä tiedän tunteen! Tänään kamppailtiin miljoona vuotta vanhasta kinderlelusta, jonka löysin pakatessani talvivaatteita takaisin varastoon...

[/quote]

Eikä! :D

[/quote]

Lahjoita se jollekin lapselle.

[/quote]
Ei mulla kuulemma ole lupaa. Suora quote mieheltä: "Vittu mun takki, mulla saa olla taskussa just niin monta sinistä lammasta, kuin tahon"

Että sillee täällä.

[/quote]

joo-o, hyvin terveeltä ja tasapainoiselta kuulostaa....! Tietenkin hän on oikeassa mutta mutta. Mutta. Mitä hän sillä sinisellä lampaalla tekee? Ammattiauttaja voisi olla paikallaan. 

[/quote]

Lammas on ollut siellä takin povarissa 7 vuotta. Mies heitteli minua päähän sillä, kun oltiin teinejä ja siellä se perkeleen lammas on yhä. Liian muistoarvoinen mukamas. Pipi ukkeli.