--- SYYSKEIJUJEN KESKIVIIKKO JA TORSTAI ---
Huomenia, tässä samalla linkki edellisiin:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7870481&p=&mpage=1&tmode=…
-piias-
Kommentit (42)
pitäis olla pakkaamassa tavaroita mutta silti oon koneella. Aamulla lähdetään tallinnaan ja jäädään sinne hotelliin yöksi. En oo pakkaamista edes aloittanut vielä. Serkkuni tulee koiria hoitamaan. Joten siivotakkin täällä hieman vielä pitää. Taitaa mennä aika myöhäseks että nukkumaan pääsen.
Ajattelin tallinnasta taas muutamat kivat tutit ja pullot ostaa vauvalle. Sellaisia mitä ei täällä suomessa ole. Viimeksikin ostin ja ne oli niin söpöjä.
Mitähän galluppeja on ollut. En yhtään muista.
Nyt on yöt muuttuneet rikkonaisiksi. En vaan saa nukutuksi. Pissalla pitää vähintään kaksi kertaa yön aikana käydä. Ja jotenkin en vaan saa nukutuksi kunnolla.
Jospa sitä menis pakkaamaan.
Öttis, poitsu ja masuasukki rv35+0!!!!
Sain sitten diagnoosin neurolta, outojen lihas-oireiden takia... lukemattomat oireet selittyivät fibromyalgialla. Aikalailla vaaraton, mutta oireet erittäin ikävät. On monia eri asteisia... Näin raskausaikana minulla aika pahana. Toivon, että oireet häviäisivät vauvan syntymän jälkeen. Äitini oli pahoillaan, kun kerroin asiasta ja hän muisteli että olen joskus teininä valitellut useampaan otteeseen oireista, mutta olivat sitten isän kanssa viitanneet kintaalla, että kuuluvat kasvavaan ikään yms. Kahdella tädillänikin on sama vaiva,jee. No, onneksi ei ollut mitään ms-tautia tms,jota pelkäsin tosissani! Syyskuussa menen vielä hermorata tutkimukseen, jossa selviää sitten, onko tämä varmasti fibromyalgiaa.
Magnesiumia en olekkaan vielä kokeillut noihin lihaskramppeihin, auttaisikohan niihinkin, kuin vain suonenvetoihin? No, pitäähän kokeilla,niin sittenhän se selviää =D
SEKSISTÄ: Joku kyseli imetyksen aikaisesta seksistä... KYLLÄ, meillä myös sen aikaista harrastetaan ;) Ainoa miinus taitaa asiassa olla, että siinä " loppuhuipennuksessa" ainakin minulla maitoa alkoi ihan suihkuta rinnoista. Minua hävetti, mutta mies ei ollut millänsäkkään.
Tänään vauva potkaisi ekan kerran kylkiluiden alle! Auts, kylläpä teki metkaa. Mitenkähän sinnekkin oikein ylsi, kun sf ei ole vielä niin korkealla.
Mukavaa kuulla, että syyskuisella kaksosten odottajallakin on kaikki hyvin ja vaavit kasvaa mukavasti! Nim. en muista tällä laholla päällä.
Minäkin sain esikoisen kohdalla kaksi kortisonipiikkiä, kun meinasi syntyä rv.28, mutta mitään sivu-oireita en niistä saanut. En tiedä johtuiko piikeistä vai mistä, mutta mielestäni vauva hikkasi tosi useasti ja päivittäin sen kortisonin jälkeen. Olisiko se ollut sitten sitä keuhkojen kypsymiseen liittyvää tms.?
Mutta nyt menen tutimaan miehen kainaloon,öitä!
*tiitiäinen rv.32+*
Tajusin just että olen suoraan sanottuna kusessa jos tulokas on tyttö. Muistan että mulla oli esikoisen aikaan lainassa paljon vaatetta ja sitten taisin laittaa jotakin kiertoonkin...nyt tilanne on anyway se, että tyttöjen vaatetta löytyy tyylillä 62cm kesämekkoja. Mitähän mie niillä teen?? Siis syyskuussa, saati sitten kun tulokas oikeesti on 62cm joskus joulun hujakkeilla??? Tuli vaan mieleen että näinköhän käy vähän kaikkien vaatteiden kanssa, että toppapuvut olis sopivia kesäkuussa ja hellemekot jouluna? KÖKKÖ. Poikien vaatetta tuntuu sit olevan senkin edestä tallessa, joskin niissä saattaa jossain vaiheessa olla samansuuntaista ongelmaa. &)!(#)¤==¤Q (ruma sana)
TYPO luepa aiempi kirjoitukseni, onko samantyyppistä kipuilua?
Haluaisin olla vaan yksin hetken, mutta ei, taas ollaan kalassa...ja aamulla uudestaan kalaan...
Minjuska tympääntyneenä 33+2
Täällä sitä ollaan muutaman päivän tauon jälkeen. Joku kyseli muutama pino sitten lahtelaisia syyskeijuja. Täältä ilmoittautuu yksi lisää. Alunperin olen tuosta naapurikunnasta, mutta miehen perässä tänne muuttanut ja nyt jo asunut täällä seitsemän vuotta.
SIVIILISÄÄTY: Heinäkuun alussa tuli vietettyä viidettä hääpäivää. Olimme mieheni kanssa tunteneet melkein kymmenen vuotta, kun aloimme olla yhdessä. Sitten edettiinkin suht nopeasti; puolen vuoden seurustelun jälkeen muutimme yhteen ja siitä puolen päästä kihloihin. Kun menimme naimisiin olimme olleet yhdessä puolitoista vuotta. Lapsia olisimme halunneet heti papin aamenen jälkeen, mutta minulla oli sellainen lääkitys päällä joka esti jälkipolvien harkinnan. Nyt on kuitenkin toinen jo tulossa ja saa nähdä onko tämä viimeinen vai ei...
SEKSI: Tähän voisi sanoa samalla tavalla kuin joku muukin, että mitä se on. Onhan sitä raskausaikana ollut jopa kolme kertaa. Kun ei vain tee yhtään mieli. Sitten onkin miestä helpotettava muilla keinoilla kuin yhdynnällä. Viimeksi imetysaikana oli paikat niin kuivat, että pelkkä ajatuskin asiasta hirvitti. Jälkitarkastuksessakin oli tosi kovakourainen naislääkäri. Hän ei yhtään välittänyt vaikka sanoin, että se sattuu. Tyytyväisenä vain kertoi mitä siinä sormillaan tunsi, grrrrrr. Olisi tehnyt mieli lyödä...
KUMMIT: Meillä vietetään ihan perinteisiä ristiäisiä. Pappina toimii samainen pappi, joka on vihkinyt meidät sekä myöskin kastanut esikoisemme. Kyseessä on todellinen perhepappi, joka on kaukaista sukua ja hoitanut lähes kaikki sukumme kirkolliset tarpeet häistä hautajaisiin. Kummeja on hieman mietitty, mutta se tulee olemaan aika hankala juttu. Kyllä siihen hommaan vielä sopivat tullaan löytämään, onhan sitä aikaa vielä...
SÄNKY: Esikoiselle hankimme Stokken pinnasängyn ja koska neiti nukkuu siinä vieläkin, hankimme tulokkaalle samanlaisen. Laitaa ei saa laskettua alas, mutta nukkumakorkeutta pystyy säätämään. Laidan liikuttelua en ole kaivannut, mutta on ollut tosi hyvä, että sängyssä on pyörät, joten sitä on pystynyt täällä pienessä asunnossa liikuttelemaan paikasta toiseen. Myöhemminhän noista pystyy tekemään sohvan/kaksi tuolia lasten tarpeisiin.
ÄITI-VAIHE: Täällä oli puhetta asiasta. Meidän neiti on nyt 1v8kk ja meilläpä onkin menossa ISI-vaihe. Isi on kaikki kaikessa eikä äiti meinaa kelvata enää jokaseen asiaan. Olen jo miettinyt, että miten mahdan pärjätä kun mies lähtee ensi viikolla neljän kesälomaviikon jälkeen töihin... Sitä kun ei enää jaksa hirveästi typsyn kanssa touhuta, eikä tämä tästä ainakaan ole paranemaan päin. Täytyy vain laittaa aivonystyrät töihin ja miettiä mahdollisia keinoja.
RASKAUDESTA: Muuten on jaksanut näillä helteilläkin olla, mutta nyt yöllä on tosi tukala nukkua kuumuuden takia. Öisin pitää nousta kaksi kertaa vessaan eikä se nukkumasennon löytyminenkään ole ihen helppoa. Liitoskivut yltyivät eilen, kun kävimme katsomassa teatteriesitystä. Pitkään istuminen huonolla tuolilla ei ole mukavaa! Samoin tuo istuminen toi luokseni peräpukamat, aaarrggh. Ajattelin, että säästyisin niiltä, mutta enpä sittenkään. Valittamisen aiheita olisi paljon, mutta ne on kuitenkin niin pieniä, että antaa olla, kyllä ne kestää. Ehkä ;) Painoa on tullut n. 12 kg, mutta samoin kuin monella muullakin, että se joulu tässä nyt sotkee niitä tarkkoja lukemia.
Nyt täytyy vielä hetkinen ommella uuden tulokkaan pussilakanoita ja muuta tarpeellista...
Hi-5 33, tasan
Ihanaa, mie nukuin koko yön. Reseptini tuohon yöhön oli se, et illalla otin magnesiumin (joista ei ole kyllä ollut ennenkään apua), rasvasin jalat, laitoin sukat+villasäärystimet ja vaihdoin satiinipussilakanan puuvillaiseen, vähän paksumpaan. Havahduin vain pari kertaa, kun molemmat muksut hiipi meidän sänkyyn vuorotellen. Pissarakkoa koetan kovasti kouluttaa silleen, etten käy öisin vessassa! Kuopusta odottaessa onnistuin, meillä olikin sitten mies se, joka ravasi yöllä vessassa..
IMETYSAJAN SEKSI: Ollut meillä huomattavasti runsaampaa kuin raskausaikana. Kuivuutta on kyllä ollut varsinkin alussa, mut liukuvoide hyvä keksintö. Rättejä on pitäny olla vieressä rintojen suihkuamisen takia, itsestä vähän inhaa, mut toinen ei välitä :)
Hmm, enää elokuu aikaa olla 4 henkinen perhe.. Miehelle eilen vihjailin, että jonkun pikkureissun sitä voisi vielä tehdä, kun nyt se on toistaiseksi " helppoa" :D
-piias- rv 33+3
Tänään kyllä väsyttää vaikka heräsinkin jo ennen seitsemää (tai ehkä juuri siksi) siihen ettei uni enää tullut. Levoton yö takana, eilinen puuhailu ja järjestely kotona kostautui ja yöllä oli selkäsärkyä, lonkkaa ja lantionluita kolotti, kunnollista asentoa ei tunnu löytyvän millään! Tyyny polvien välissä helpotti vähän, mutta sitten alkoi närästää ja janottaa. Kun lopulta sain unta, näin painajaisia koko loppuyön! Ja kun heräsin niihin melskasi Onni ihan tosissaan ja hikkakin pienellä oli. Eli ei paljon unta viime yönä...
Maanantaina alkaisi taas työt, mutta olen ihan raato... ja tosiaan iltaisin vaivana nuo säryt, en ala töitä paiskia jos siitä sitten " palkkana" loppupäivä kipuja.
IMETYSAJAN SEKSI on ollut aika vaisua, etenkin raskausaikaan verrattuna. Paikat kuivuu, univelka senkun kertyy ja kun meillä vauvat on olleet alkuyön kitisijöitä niin ei oikein löydy mahdollisuuttakaan, isommat taas on valveilla kun vauva ottaa päiväunia. Jospa tällä kertaa toisin...
Laitoin eilen vauvalle pinnasänkyyn verhokatoksen ja pehmusteet, vaikka vähän mietityttää, että turhaan ne siinä pölyyntyy kun on vielä 2kk laskettuun aikaan. Tänään käyn lävitse vauvanvaatteita, että mitä kaikkea on ja mitä tarvitaan. Vaatteille on kai ihan pakko hankkia se lipasto, ja pesuhuoneeseen sitten jonkinlainen hoitotaso vaipanvaihtoa varten. Turvakaukalon hankkiminen askarruttaa, samoin tein puuttuvien listaa ja ainakin sitteri, kestovaipoille pyykkikori, rattaiden seisomalauta ja rattaisiin kantokassi on hankittava. Imetystyynyn ja -liivejä ostan vasta kun varmistuu onnistuuko imetys ollenkaan, samoin rintapumpun hankinta saa sittenkin jäädä synnytyksen jälkeiseen aikaan. Mitähän vielä tarvitaan? Nyt on sellainen puuhailu fiilis, haluaa laittaa kotia vauvaa varten :)
Mayella ja Onni 31+1
sitten tämä mamma lähtee LOMALLE! Eikä palaa ennen ensi vuotta! Woo-hoo! Ei sillä, nautin työstäni tosi paljon ja työkaverit ovat ihania, mutta tämä olo yhdistettynä vauvanhuuruiseen päänuppiin kaipaa tosissaan sitä kotiin jäämistä...
Ihanaa!!!!!!!!!!!!!!! Mutta jos sitä nyt loppupäivän tekisi vaikka töitä ;)
- mytty ja masu 34+0
Olin muutaman päivän ilman tietokonetta ja meinasin tulla hulluksi!!
Taisin torstain lääkärikuulumiset kertoo jo mutta tiistaina kävin neuvolas ja synnytysvalmennukses. Täs vähä kuulumisia..
Paino: +323 Vastaan samalla galluppiin, yhteensä tullu 12 kg.
RR: 115/75
Hemppa: 121 Loppuun asti toivottavasti ilman rautaa..
Sf: 29
Tarjonta: rt
Synnytysvalmennus oli ihan täyttä huuhaata. Olisin pärjänny ilmanki, ei kertonu mitää mitä en olis ennestään tienny. Katottii jotain kalvoja, ei harjoteltu hengittämistä eikä mitää muutakaa. Että se oli ny siinä, paitsi että seinäjoelle mennään tutustuun kohta. Taidan jättää senki väliin ku jäi nii paskan maku suuhun.
Seksigallup: Juu ei tääkää, ei vaan kiinnosta. Isäntää muuten mutta se pelkää tökkivänsä vauvaa, ei oo voinu muutaku nauraa!=)
Mulla on kaikki hyvin valmiina mutta muutama hankinta pitäs viä tehä, rintakumit, liivinsuojuksia, matkasänky ja sellasta pientä. Turvakaukaloo ei olla viäkää saatu ku tuttavapariskunta kuljettaa sillä 10 kuukauden ikästä lastaan..Kukin tyylillään.
Oli yöllä värkki kipee..en tiä mistä johtu ja mitä ihmettä se oli, kenties niitä liitoskipuja?! Mä oon ihan ulalla näistä, en edes tiä miltä supistus tuntuu. No, kohta tiän.
Tupakkaa menee viäki se muutama ja omantunnon tuskat on ihan mielettömät. Ootteko te muut kertonu polttamisesta neuvolas? Meinasin tiistaina sanoo mutta keskityin sitte vaan haukotteleen samalla ku kattelin niitä kalvoja.
Vois lähtee uimaan!
Omas napsus kaikki hyvin.
Miisa84 & Pirkko, rv 32+0
Blääh, onpa jotenkin tympäisevä torstai....viime yö meni taas tosi rikkonaisesti, olin jo niin onnessani kun ed.yön nukuin uskomattoman hyvin, mutta taisi olla vain hetken huumaa...nousin taas ainkin neljä kertaa vessaan ja muutenkin olo oli jotenkin kovin outo, mietinkin välillä että onko kyseessä lähdön enteet - ei onneksi ollut. Olo on käynyt melko raskaaksi, mutta eipä kai tuo ole ihme kun possut painaa kuitenkin yhteensä tuollaiset 3,5kg eli periaatteessa masussa on jo täysiaikaisen vauvan verran " tavaraa" ;) No, ei pidä valittaa, ihanaa että ovat kasvaneet niin hyvin!
Tänään oli sitten taas neuvola, tai oikeasti se olisi ollut jo viime viikolla, neuvolan täti oli antanut minulle väärän ajan lapulla...kesäsijainen oli minua sitten odotellut jo viikko sitten - kiva! No, onneksi pystyivät ottamaan minut nyt etten ihan turhaa reissua tehnyt. Tässä vähän tuloksia:
verenpaine 108/66
painoa oli tullut ed.kerrasta 1.9kg eli nyt yht.11.6kg
sydänäänet ja liikkeet oli molemmilla hyvät
fundus 31, oli pompsahtanut ed.kerrasta 5cm
MUTTA hb oli 108 - viimeksi se oli 126!!!!!!!! Voi blääh!! En tiedä mikä sen on noin alas saanut, possut varmaan kuluttavat sen verran enemmän...eli takaisin rautapurkille :( ei vaan yhtään huvittaisi kun maha menee niin kovalle, mutta ei auta.
Seuraava neuvola onkin taas kahden vkon päästä.
Noihin gallupeihin piti vastailla...eli
SIVIILISÄÄTY: Aviossa elellään, kolmas hääpäivä on itseasiassa ensi viikolla. Yhdessä ollaan oltu kohta 9v. - hui, miten aika menee nopeasti!
SEKSI:Joopajoo, ei kuulu meidän arkeen tällä hetkellä, haluja kyllä olisi (oikeastaan enemmän kuin normaalisti) eikä kuivuuskaan vaivaa, mutta fyysisesti on sen verran hankalaa ettei viitsi. Edellisen kerran kun niissä hommissa puuhasteltiin jokunen viikko sitten alkoi supistaa ja krampata sen verran reilusti että sen vuoksi ei huvita kauheasti yrittää. Nyt varsinkaan, kun on muutenkin tällä lepokehotuksella. Mies onneksi ymmärtää tilanteen. Pitää kyllä mahaa seksikkäänä eli sen puolesta ei olisi ongelmaa.
RISTIÄISET: Mies ei kuulu kirkkoon, minä kuulun ja myös vauvojen haluan saavan kasteen eli perinteiset ristiäiset on tulossa. Kummien miettiminen onkin sitten oma prosessinsa kun pitää tuplasti miettiä...ajatus kuitenkin on että molemmilla pitäisi olla saman verran kummeja. Aikomus olisi pyytää minun siskoa miehensä kera, miehen pikkusiskoa, yhtä kaveri pariskuntaa ja ? eli kolme kummia kummallekin kun vain keksisimme tuon yhden. Minulla on myös toinen sisko joka olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hänellä on avopuoliso jota en voi sietää (ovat olleet muutaman vuoden yhdessä ja heillä yhteinen.2v.lapsi jonka kummeja itse olemme). Ko.avokki ei todellakaan edusta sellaisia elämänarvoja että haluaisin hänet lapseni kummiksi! Hänelle kun maistuu tuo alko aina välillä vähän liiankin hyvin ja on käyttäytynyt muutenkin kuin täysi idiootti. Eli mietinnässä on vielä pyydämmekö siskoani yksin, meidänhän se valinta on mutta väkisinkin sitä miettii loukkaantuuko joku ja miten paljon. Onneksi nimet edes on aikas hyvin päätettyinä :)
Olikohan jokin muu galluppi vielä...en millään ainakaan muista.
Andoliniska: en millään saa päähäni sinuun sopivia tuntomerkkejä vastaavaa ihmistä sieltä äitipolilta, varmasti olen sinut nähnyt, mutta kasvomuistini ei ole mikään paras mahdollinen... minulla oli päällä valkoinen hame ja vaaleanpunainen t-paita jossa luki " Yes, it' s not secret anymore..." ja istuin sen karkkiautomaatin edessä olevalla vihreällä " nojatuolilla" .
Onko kenelläkään syyskeijulla ensi tiistaina klo 12 maissa aikaa Taysin äitiyspoliklinikalle? Minulla on klo 12.15.
Nyt taitaa vaihteeksi taas tuo vessa kutsua - mukavaa päivänjatkoa kaikille!
:) elaine + pikku possut rv 31+2
Heipä hei taas pitkästä aikaa meidänkin puolesta. Tuntuu ettei enää koskaan ehdi kirjoitteleen kuulumisia. Meidän neiti 1 v 2 kk ei paljoa anna äidin koneella istua ja päiväunien aika menee monesti itsekin nukkuessa.
Oma olo alkaa oleen melkoisen muheva. Öisin saa käydä vessassa vähintään neljä kertaa, joten unet ovat melko katkonaisia. Muuten ei kyllä suuria vaivoja ole, mitä nyt tämä yleinen kömpelyys. Meidän vauva on edelleen perätilassa, ja mua alkaa pikku hiljaa pelottaa, et mitäs jos ei käännykään. Onko kellään kokemuksia perätilasynnytyksestä? Ois kiva kuulla kuinka sujui. Seuraava neuvola onkin parin viikon päästä ja jos siellä vauva ei ole kääntynyt, joudunkin äitipolille käännösyritykseen =(, hirvittää jo etukäteen!
Siviilisääty: Me ollaan oltu naimisissa puoli toista vuotta, ja seurustelu vähän reilu kymmenen vuotta. Naimisiin mentiin ennen kuin tuo meidän esikoinen syntyi, koska ajankohta tuntui silloin sopivalta. Kihloihin mentiin muutama kuukausi ennen häitä.
Ristiäiset: Meillä on ihan perinteiset ristiäiset. Nimikin saatiin viimein päätetyksi, toinen nimi jäi vielä vähän auki, mutta ehdotuksia on useampia. Kummeja ollaan alustavasti mietitty, mutta ei vielä lopullisesti päätetty.
Seksi: Haluja kyllä riittää kummallakin, mutta meinaa tuo aika ja iltaisin väsy olla vähän esteenä. Asennotkin alkaa oleen vähän hakusalla, mutta kuten joku totes mielikuvitusta saa käyttää ja sehän tuokin lisää piristystä sillä rintamalla =). Kuivuus on meilläkin pieni ongelma, mutta liukuvoide auttaa siinä vaiheessa. Imetysaikana meillä harrasteltiin aivan samanlailla kun normaalistikin, tietysti väsymys ja yölliset heräämiset ovat vähentäneet kertoja, mutta eivät mitenkään merkittävästi.
Paino: Mulla on tullut painoa jotain 8 kiloa, toivottavasti lähtis sitten imetyksen avulla poiskin. On tuota lähtöpainoa kuitenkin jo pikkuisen liikaa, joten jokainen tippuva kilo on ihanaa!
Osaisko joku keiju neuvoa kantoliina asioissa? Olen ajatellut sellaisen hankkia, mutta en oikein tiedä että mikä ois hyvä ja käytännöllinen. Haluaisin helppokäyttöisen ja semmoisen jossa ois hyvä ihan pientäkin vauvaa kuljettaa mukana päivän touhuissa. Kaikki vinkit otetaan vastaan...
No mutta taidan hilpasta päiväunille pikkuneidin viereen vähäksi aikaa. Aurinkoista loppuviikkoa kaikille ja hyviä vointeja!
Terkuin heann rv 33+3 ja pikkuneiti 1 v 2kk
Kirjoittelenpa omia kuulumisia jälleen... Painoa on tullut n. 8 kg, mikä mielestäni ei ole paljoa, mutta siitä naputetaan aina neuvolassa. Selkäsäryt kuuluvat jokaiseen päivään:( Toinen raskaus ja esikoinen 1,5 v. eli lihakset ja kudokset varmaan löysemmässä kunnossa kuin esikoista odottaessa eli maha " roikkuu" alempana kuin esikoista odottaessa. Supistuksia tulee päivittäin - välillä kipeitäkin - kun ulkoiluttaa viriiliä, nuorta uroskoiraa naapuruston narttujen ollessa juoksulla... ja sitten tietenkin kaikki esikoisen nostelu ja kantelu yms.
Meilläkin tuntuu olevan äiti-vaihe päällänsä eli äidin pitäisi tehdä kaikki vaikka isikin olisi nyt kesälomalla tekemässä ja auttamassa mutta vaan äiti siis kelpaa. Huokaus! Toivottavasti menee siis ohi ennen kuin vauva syntyy... Opetamme paraikaa esikoista nukkumaan päiväunensa sisällä ettei sitten vauvan synnyttyä tarvitsisi esikoista kierrättää rattailla korttelia ympäri saadakseen hänet päikkäreille.
Ostin pojan ollessa 6 kk hug-a-bub -liinan ja olin todella tyytyväinen siihen. Helppo käyttää ja yhdelläkin sidonnalla pärjää hyvin. Nyt aion käyttää liinaa hetimmiten että vauva tottuisi olemaan siinä alusta lähtien. Toivottavasti jotkut arkiaskareetkin sujuisi helpommin vauvan ollessa liinassa mukana.
Mutta tällaista täältä Hämeestä tänään! Hyviä vointeja kaikille :)
Misuli rv31
Tänään ei ole ollut samanlaisia kiputuntemuksia tuolla alhaalla niin kuin eilen. Enemmänkin ne kivut tuntui säryltä. Ihan kuin alavatsaa olisi särkenyt aina välillä siihen malliin kuin menkat olisi tulossa. Mutta kauppareissulla ne tuntui sitten myös paineena tuonne peräsuolen suuntaan. Vauveli on tänään taas ollut aika hiljaksiin. Ei kyllä tykännyt kun nostelin esikoista. Olenkin nyt yrittänyt nostella vähemmän häntä, mutta se on vähän vaikeeta kun jostain syystä meillä on nyt sellainen kausi että äidin syliin halutaan vähän väliä.
rv 34+3
Ja terveisiä Silja Europalta, kotiuduttiin juuri viime yönä yhden maissa ja on pikkaisen väsynyt olo. Lapsetkin nukkui 11 saakka ja katselevat nyt filmiä, isäntä taas raukka joutui lähtemään jo yhteen töihin (sairaanhoitaja) ja mahtaa olla väsymys päällä.
Mutta hauskaa kesäloma reissulla oli, mutta säikähdin kyllä pahanpäiväisesti kun tiistai yönä kahden jälkeen tultiin hyttiin niin ihan yhtä äkkiä alkoi tuonne ylävatsaan sattua ja kun koskin tuohon oikealle ylävatsalle niin oikein ryöpsähti kauhea kipu päälle! Lapsetkin ihmetteli että mikä äitille tuli kun istuin vessassa ja voivottelin ja sanoin vaan että olkaa hiljaa... siis niin kauhea kipu! Ei siis tuntunut missään alavatsalla, mutta ihan kuin olisi ylävatsan lihakset ollut kauheessa krampissa ja piti hengittääkkin ihan pintapuolisesti kun muuten sattui. Onneksi meni sitten ohi kun kävin pitkäkseen, mutta kyllä säikäytti, eikä ole mitään hajua mistä olisi johtunut! Onko muilla mitään vastaavia kipuja ollut?
Täytyi heti tulla lukemaan eilisen ja tämän päivän pinot. Neuvolassa tuli käytyä viime viikolla ja tässä vähän tietoja:
HB 112 (vähän noussut)
RR 127/77
PAINO +500g (yhteensä n. 7 kg)
SF-mitta 29 (keskikäyrän vähän yläpuolella)
Vauva edelleen perätilassa. Seuraava neuvola 2.8 ja lääkäri 17.8 jossa katsotaan vauvan asento.
HEANN: täällä siis toinen jolla edelleen pt. Toivottavasti kääntyy vielä. Minulle ei mitään puhuttu milloin yritetään kääntää...
Onko muuten muita joilla on aivan onneton neuvolan täti? Ei siis kerro mitään eikä muutenkaan puhu ja on aivan " hössö" . Nytkään ei mitään kertonut tuosta perätilastakaan mitään että voi kääntyä vielä viimeisillä viikoillakin vaan kysyi vaan että mitä olet ite miettinyt?? sii hä, mistä? Sanoi vaan sitten että kyllä ne Tayssissa helposti sitten leikkaa jos itse sanoo... huh, huh.
Mutta sitten galluppia:
SIVIILISÄÄTY: Naimisissa ollaan oltu 6 vuotta. Juuri tässä hääpäiväämme vietettiin. Seurusteltu on 12 vuotta ja kihloihin mentiin varmaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. Mutta on se ihmeellistä miten sitä voi rakastaa toista näinkin pitkän ajan jälkeen, kun vaan sen aina muistaisi tämän arjen pyörityksen ja riitojenkin välissä!
SEKSI: Sitä ei kyllä tällä hetkellä oikein ole. Enemmänkin haluaisi, mutta kun mies on loman jälkeen palannut töihin on hän niin väsynyt että simahtaa kun pään tyynyyn laskee. Eipä sitä kyllä kauheasti ole itsekkään tehnyt mieli mikä on kyllä kumma, sillä edellisissä raskauksissa oli koko ajan hirveät himot! Koko ajan näki esim. unia jotka liittyivät seksiin mutta nyt ei ole ollut ollenkaan sellaista, en ole edes mitään kummallisia unia tai edes vauva unia nähnyt. Imetysaikana muistelisin että ihan normaalisti ollaan seksiä harrastettu, mitä nyt väsymys vie veronsa.
NIMI: Lapselle pidetään ihan tavalliset ristiäiset. Kummeja ei olla vielä kokonaan päätetty, mutta ainakin miehen pikkusisko ja ehkä miehen yksi kaveri. Minusta kyllä tuntuu, ettei ole varmaa saako tämä vauva nimeä ollenkaan... pää on siis aivan tyhjä. Tiedetään että poika ilmeisesti tulossa ja tytölle kyllä olisi helmpompi keksiä nimi kuin pojalle. Yksi nimi on joka on meillä ollut mielessä jo 8 vuotta, eli jos esikoinen olisi ollut poika olisi varmaan saanut tämän nimen. Haluaisin edelleen sen, mutta mies ei nyt haluaisikaan koska hänen eräs tuttunsa joka asuu todella kaukana ja jonka kanssa emme juurikaan ole yhteydessä ( n. kerran vuodessa ehkä jos sitäkään...) on laittanut juuri sen " meidän" nimen pojalleen! Minusta se ei haittaisi, mutta miestä ehkä.
Mitä mieltä rakkaat sisaret oette asiasta? Eli voiko mielestänne lapselle anttaa sellainen nimi joka on jo käytössä tuttavilla? Tuntuu vaan että kaikki nimethän jo on jonkun käytössä...
Eipä muuta kuin hyvää loppuviikkoa kaikille!
t. Tuittu ja papunen 32+5
Meidän perhe viettää edelleen ylellistä löhölomaa isovanhempien hoteissa. Huomenna edessä se viimeinen 800 kilometriä kotiin. Autossa istumisessa pahinta tuntuu olevan se, miten kylkiin tai kylkiluihin tai jonnekin sinne alkaa sattua ja ahistaa tarpeeksi pitkään istumisesta.
Gallupvastauksia
SIVIILISÄÄTY: Vietettiin juuri ensimmäistä hääpäivää. Naimisiin oli ihanaa mennä ja siellä on ihan mukavaa olla, vaikkei se nyt juuri mitään ole muuttanutkaan.
SEKSISTÄ sen verran, että entiseen malliin maistuu kummallekin, tai siis miehelle maistuisi useammin ja mulle ei oikein usein, ollaan varmaan sellainen keskivertofrekvenssin pari. Vähän semmoiseksihan tuo on jo mennyt, ettei aina tiedä, itkiskö vai naurais, kun yrittää mahan kanssa äheltää, mutta onneksi huumori sopii hyvin meidän sänkyyn.
Imetin esikoista puolitoista vuotta enkä ainakaan muista, että olisin ollut tavallista kuivempi tai haluttomampi. Liukuvoiteitahan on nykyisin joka lähtöön, mauttomia ja maustettuja ja lämmittäviä jne, että ei pelkän kuivuuden takia kannata ryhtyä selibaattiin! Rinnat kyllä valui ja suihkusi, mutta se ei ollut ongelma, koska kuljin ensimmäiset 9kk joka tapauksessa 24h vuorokaudessa vuoratut imetysliivit päällä, ei puhettakaan, että olisin nukkunut ilman niitä...
Vähän seksiinkin liittyen, muistakaahan, että lantionpohjalihasten jumppa kannattaa aloittaa jo raskausaikana, ja synnytyksen jälkeen mahdollisimman pian! Eikä pidä säikähtää, jos ei heti synnytyksen jälkeen tunne yhtään mitään, pikkuhiljaa ne lihakset taas löytyy.
Njoammil 35+3
Heannille kantoliinasta: Monikäyttöisin ja vastasyntyneelle paras liina taitaa olla pitkä trikooliina. Siihen saa ihan muutaman päivän ikäisenkin tiiviisti ergonomiseen asentoon. Niitä on monia eri merkkejä, meillä on Nettiemosta ostettu Tricot Slen. Pitkän liinan huonoihin puoliin taas lukeutuu se, ettei sidontojen ja sujuvan käytön oppiminen käy ihan itsestään. Kantoliinakanavalla ja Babyidealla on nettisivuillaan hyviä sidontaohjeita.
Ilman muuta voi antaa nimen,joka on jollain tutulla/sukulaisella! Meidän lapsi jäis varmaan ilman nimee,tai sais jonku ihan karseen vaihtoehdon,jos ei vois antaa sellaista nimeä,joka on tutulla käytössä ;)
Kantoliinaa oon minäkin metsästellyt.onko kellään kokemuksia tuosta pikkuruusta? Sen valmistaja vaan olis täs suht lähellä,niin siksikin kiinnostais...
Jaha,jollain on kuulema vaippa märkä...
Hönttä & Jesse 35+2
mulla oli edellisen kanssa pikku ruun se ohuin liina ja oli oikeen ihana!!eli voin suositella.Ja voin myös vinkata että jos pääset paikanpäälle hakemaan,voi myyjä kaivaa lievää sekundaa jostain ja saat sen tosi halvalla,väriä ei voi kyl valita sitte.harmi että itse myin liinan,nyt ostin bellapuusta tarjousliinan-mäkun en liinasta maksa enempää ku 25e :)
Femmis,syyskeiju-hiljainen,sekä PimuPikkarainen 33+2
Pakko kommentoida tähän..
Miusta TUITTU tuo ei kuulosta kauhean pahalta jos ette kerran ole usein tekemisissä ettekä YSTÄVIÄ tai sukulaisiakaan.
Ite oon pyskiny etsimään nimen, joa ei ole elossa olevalla sukulaisella, ystävän lapsilla, kavereiden lapsilla tai edes ystävän ystävän lapsilla ja jonka nimistä lasta en ole hoitanu päiväkodissa. että mulla on rajoitteita, itsetehtyjä tosin ja paljon!
Miusta kaikkein törkein tapaus on oma serkkuni, jonka poika syntyi 2vkoa oman poikani jälkeen. Tiedän todistettavasti että he tiesivät poikani nimen ENNEN omaa kastejuhlaansa (serkkupoika oli vielä kommentoinu että " siinäpä mukava nimi" ) ja SILTI heidän poikansa sai saman nimen, toista nimeä myöten. Eikä siinä vielä kaikki sanos mainos mies. kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen heille syntyi tyttö joka kastettiin jälleen samalle nimelle kuin minun tyttäreni (tuolloin 4v). Harmittaa etten nostanu kissaa pöydälle jo poikien tapauksessa, mutta toisen kerran kun sama " VAHINKO" (kun eiväthän he kuulema voi tietää miun lasten nimiä -olis luullu ottavan ekan kerran jälkeen selvää jos eka kerta oikeesti olevinaan oli vahinko ->mitä ei kukaan enää toisen vahingon jälkeen usko) sattui, ilmotin serkulle meidän tulevan tytön/pojan nimen ja käskin laittaa kalenteriin jo ylös ettei sitäkään tarvitse keksiä itse..suutuin siis ja kunnolla. Ja kuten tästä tekstistä voi varmaan aistia, en ole leppynyt vieläkään, vaikken normaalioloissa kykene pitkävihaisuuteen.
Näinkin voi näköjään käydä. Mutten usko että josette ole läheisiä ja olette kerran vuodessa tekemisissä niin asialla on sen kummempaa merkitystä.
Minjuska -yhä harmissaan mokomasta
olen aika harvoin kirjoitellut, mutta nyt pitkästä aikaa taas :)
kuuluu ihan hyvää, neuvolassa tänään summasin että mitään mitä pelkäsin etukäteen (selkäkivut ja turvotus jne) ei ole ollut. kumartumaan en enää pysty, maha niin korkea. häkellyin ihan viime viikolla kun pinni putosi kädestä ja en yksinkertaisesti voinut poimia sitä menemättä polvilleni lattialle :)
nyt oli tullut kahdessa viikossa 3 kg lisää, aikamoinen loikka kun aiemmalla kerralla viikkonousu oli 100g, joskin se oli liiankin vähän. onnistuin siis nostamaan painoa, söin pähkinäjugurttia ja juustoa koetin lisäillä ruokiin jne. en syö muuta lihaa kuin kalaa toisinaan (raskautta ennen harvoin sitäkään) niin sitten on proteiinia tankattava muualta.
vauva melskaa kovasti masussa, sillä tuntuu olevan hyvä meininki myös. itsestäni huomaan että mieliala on tasaantunut kesän mittaan paljon, ja olen nyt ihan tyyni ja tyytyväinen miltei koko ajan. jotenkin hiljainen ja harkitseva olo monen asian suhteen. se tuntuu ihan hyvältä.
äitiyspakkaus oli iloinen yllätys viime kuussa, en tiedä oletteko jutelleet siitä täällä..? minusta siinä oli paljon kaikkea mitä en odottanutkaan. ainoastaan tuntuu, että ihan vastasyntyneen vaatteita oli melko vähän. tai pikemminkin niitä isoja oli aika paljon :)
pianhan se kyllä kasvaa, mutta kun tämä vauveli on ultran mukaan tyttö ja syntymäpainoksi arvioitu reilut 3kg, niin ne siilipotkuhousutkin näyttää niin isoilta kun ajattelee että se varmaan on kuitenkin niin pieni tirpake... tosin en osaa kyllä arvioida kokoa varmaan kovin hyvin, viehän se vaippakin tilaa sieltä housuista. pakkaus kuitenkin oli minusta tosi hyvä!
mukavia päiviä kaikille teille :)
rv 32+2
Mulla on ollut tänään kipuilua tuolla ihan alhaalla. Ekaksi ajattelin että onko ne supistuksia, mutta tällä hetkellä luulen että ne vois olla sitä että vauva tekee itselleen tilaa. Niitä kipuiluja on tullut pitkin päivää. Onko kenelläkään muulla ollut samanlaista?
rv 34+2