Lue keskustelun säännöt.
Te paljon laihduttaneet, oletko onnellisempi nyt laihempana?
Kommentit (28)
Laihdutin 17kg, 75->58 puolessatoista vuodessa. Kohentuneen ulkonäön lisäksi kunto on parantunut, olen energisempi ja olen oppinut tekemään ruokaa.
En pidä tärkeimpänä sitä miltä tänäään näytän, vaan mihin tänään pystyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole koskaan onnistunut laihtumisesta saamaan pidempi kestoista onnellisuutta. Se hype kestää n. Vuoden ja sitten se häipyy. Ja kun se häipyy, lihon takaisin. Olen elämäni aikana laihduttanut 3x yli 20 kg, eikö se onnellisuus sieltä löydy. Jostain muusta se pitäisi kaivaa, varmaan samalla alkaisi paino pysymäänkin. Tiedä sitten mistä, tiedoksi, että se ei ole liikunta, koska sekin on kokeiltu useampaan otteeseen.
Minä suosittelen tekemään päätöksen, ettei ikinä enää roskaruokaa eikä karkkia. Niitä ei tarvita. Opetelkaa löytämään nautintoa antavat asiat muualta. Vihannekset alkavat maistua hyviltä tuon päätöksen jälkeen.
t. miinus 20 kiloa
Laihdutin 20kg neljä vuotta sitten. 85kg-> 65kg.
Olen enemmän kuin onnellinen, että minulla oli itsekuria silloin, ja että olen pysynyt painossani.
Eli vastaus kysymykseesi; olen onnellisempi :)
N 40+
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 21:13"]
Minä suosittelen tekemään päätöksen, ettei ikinä enää roskaruokaa eikä karkkia. Niitä ei tarvita. Opetelkaa löytämään nautintoa antavat asiat muualta. Vihannekset alkavat maistua hyviltä tuon päätöksen jälkeen.
t. miinus 20 kiloa
[/quote]
Mulla tuohon ei roskaruoalle-päätöksen pysymiseen on auttanut ratkaisevasti tieto niiden sapuskojen sisältämästä akryyliamidista. Sen suhteen tulee EUn terveysviranomaisen linjaus tänä vuonna, 10 vuoden tutkimusten jälkeen. On jopa mietitty vaihtoehtoa, että kaikkiin akryyliamidia runsaasti sisältäviin tuotteisiin tulisi samanlainen varoitusteksti kuin tupakkiaskeihin...
Tieto lisää tuskaa. Ja tieto on valtaa. Sama koskee uusimpia sokeritutkimuksia. Sokerijutut alkaa ällöttää, kun miettii, mitä se sokeri siellä elimistössä tekee...
Eli mulle pelkästään se ei riittänyt järkisyyksi, että näistä lihoo. Vaan se, että näiden perunalastujen syöminen on yhtä haitallista,kuin jos polttaisi tupakkaa. Tai tämä sokerin syönti mädättää aivojani.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut lihava, mutta normaalipainon ylärajoilla. Tuolloin minulla oli jenkkakahvat, vatsamakkaraa ja selkäläskiä.
Olo oli jatkuvasti vetämätön, nälkä kurni koko ajan vatsassa, söin monta kertaa viikossa pizzaa, vaaleita sämpylöitä, muroja tms. Karkkia myös joka viikko.
Olen laihtunut n. 10kg ja olen todella onnellinen. Olen päivä päivältä enemmän sinut kroppani kanssa. Sen vuoksi olen myös enegisempi, paremmalla tuulella ja leppoisampi. Se, ettei ihminen ole sinut kroppansa kanssa, saa hänet vihaiseksi, kireäksi ja katkeraksi.
En ole koskaan ollut lihava, mutta normaalipainon ylärajoilla. Tuolloin minulla oli jenkkakahvat, vatsamakkaraa ja selkäläskiä.
Olo oli jatkuvasti vetämätön, nälkä kurni koko ajan vatsassa, söin monta kertaa viikossa pizzaa, vaaleita sämpylöitä, muroja tms. Karkkia myös joka viikko.
Olen laihtunut n. 10kg ja olen todella onnellinen. Olen päivä päivältä enemmän sinut kroppani kanssa. Sen vuoksi olen myös enegisempi, paremmalla tuulella ja leppoisampi. Se, ettei ihminen ole sinut kroppansa kanssa, saa hänet vihaiseksi, kireäksi ja katkeraksi.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 20:21"]
Hyvä kirjoitus, jos on totta. Minulla on pudotettavina jotain 7 kg ja tuntuu ylivoimaisemmalta. Joka päivä jo aamusta ajattelen, että en saa syödä kuin 900-1200 kcal ja epäonnistun tavoitteesta. Seuraavana päivänä uusiksi. Kunpa tietäisin mitä teen väärin. Iloa elämään toisi se, että vaatteet olisivat löysät eivätkä puristaisi ja peilistä näkyisi parempi olemus.
[/quote]
Tavoitteeseen pääsemisen ensimmäinen edellytys on aito motivaatio. Kun motivaatio on kohdallaan, on onnistuminen helpompaa. Mielestäni ei myöskään kannata laskea kaloreita, koska kukaan ei jaksa laskea kaloreita ikuisesti.
Minä onnistuin tkemällä muutamia periaatepäätöksiä; esim. ei hiilareita lounaalla. Näin jäi mm. työpaikkaruokalassa tarjottava jälkiruoka syömättä. Tee päätöksiä, joista voi tulla sulle elämäntapa ja jotka voi olla pysyviä muutoksia. Sillätavalla menetetyt kilot myös pysyvät poissa.
Jos stressaat jo aamulla epäonnistumista, voi olla varma että epäonnistumisriski kasvaa ja "retkahduksen" sattuessa siitä ylipääseminen on vaikeampaa. Epäonnistumisten ei oikeasti tarvitse merkitä katastrofia, vaan retkahduksen jälkeen vaan uusi ryhtiliike ja tsemppi päälle. Jos saat mielihyvää liikunnasta , aina parempi. Minä en meinaa millään pysyä pois treeneistä; tähän auttaa osaltaan myös henkilökohtainen pt (joka tosin maksaa mutta kannattaa) sekä treeneissä tapaamani samanhenkiset ihmiset.
Tsemppiä vaan uuteen elämään! Terv. eräs, joka jahkaili noin kaksi vuotta kunnes toteutti aikeensa motivaation vihdoin löydyttyä. Motto: hitaasti mutta varmasti kohti pysyviä muutoksia.