Mitä kummallista olet joskus syönyt

Koiran ja sammakonlihaa

Lapsena auringonkukansiemeniä lintulaudalla, no ruokamyrkytys siitä tuli.

Omaa räkää.

Kanan varpaita.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 22:53"]

Siinä oli kysymys.

[/quote]

Surströmmingiä. Ehkä kuitenkin kummallisen sijaan kuvottavaa. 

Lapsena kastemadon ja aikuisena mätää haita.

Kanan varpaita minäkin. Strutsin kaulaa, heinäsirkkoja, itikoita ja kärpäsen (2 viimeistä vahingossa), kopratalakkunapuuroa, paahtosuoloja, hampaan, merilevä ( itsepomittua), märäntynyttä haita.

Söin pienenä muurahaisia pihalta, sain sillä kavereilta kunnioitusta :-) kukkakärpäsiäkin taisin pistää poskeen.

Saarioisten einespizzaa. Se oli erikoisen pahaa.

Hui mitä kaikkea olette maistelleet. Itsellä ne "oudoimmat" ruokaelämykset on olleet ihan vaan mustekalan lonkerot... Sitten kalansilmiä ja poron luuydintä. Niitä voisi joku pitää outona, itse en niinkään.

Pakko kysellä vähän noista teidän makuelämyksistä: missä 2 maistoi koiraa ja miltä sammakko ja koira maistuivat? Onko mitään vertailukohtaa maulle?

6: Mitä tuo surströmming on?

7: Miltä mätä hai maistui? Maistoitko sitä Islannissa vai missä?

ja 8: Mitä on kopratalkkunapuuro? Talkkunan kyllä tiedän mutta mitä tuo kopra on? Entäs paahtosuola? Ja miksi ihmeessä olet syönyt hampaan? :D

kopratalakkunapuuro on yläsavolaisen kierouden ilmentymä, karkeaa, lämmintä puuroa talkkunasta. Sellainen paksu möntti sitä pitäis ottaa kouraan eli käteen ja dipata tirripaistissa.  Eteläsavolaisena käytin kuitenkin lusikkaa.Paahtosuola on keskisavolainen perinneruoka rukiista, jota on paistettu siansivujen rasvassa, ja siihen laitetaan siis lisäksi suolaa. Syödään pottujen kanssa kesällä. Siis kun kastike ilmannestettä. Se maistuu kyllä leivänpääläkin mukavalta. Hampaan söin lapsena vahingossa,kaaduin kunnollapolkupyörällä ja söin hädissäni vahingossa kulmahampaan.

Eipä nyt mitään kovin kummoista tule mieleen, surströmmingiä on tullut vedettyä ja toinen ei ihan niin tavallinen, selkäydin.

Merisiilejä elävänä!

Paperia ja syön sitä vieläkin. Sanomalehtipaperia, kostutan kulman ensin syljelläni, revin sen, pureskelen ja nielen.

Joskus söin myös kuminpuruja, sellaisia mitä tulee kun kummataan väärä vastaus pois.

Tiedän, että tällaisia syömisiä kutsutaan nimellä pica-oireyhtymä. Mutta mitä väliä? Mun mielestä, paljon enemmän PICAA on vaikka se, että joku haluaa syödä limaisia ostereita ja syö jotain eläviä olentoja vieläpä elävinä.

Hyi helvetti :(

Oon syönyt rottaa paistettuna, karvoineen kaikkineen, sain kunniavieraana herkutella myös anopin rotan pään omani lisäksi.

Olin tuolloin vegetaristi (olen edelleen) mutta miehen suku ei sellaista ymmärrä ja ottaisi maailman suurimpana loukkauksena jos en heidän juhla-aterioita söisi.

Noita kanan varpaita olen syönyt myös, sekä jotain isoja pulleita toukkia joiden nimeä en muista.

Mä muuten syön myös paperia niinkin joku muukin kertoi. Mä syön tulostuspaperia tai esimerkiksi laskuja. Repäisen ison palan, ryttään sen ja syön niinkuin purkkaa. En ihan joka päivä

Veripalttu. Kammottavaa hyytelöä.

Etelä-Korealainen ötökkänaposteltavat olivat hyviä, kun pääsi yli ajatuksesta.. Rapsakoita, chilillä ja suolalla maustettuja. Niitä oli myynnissä kotioven vieressä.

Grillattua skorpionia.

Käärmeenlihaa sisältävää keittoa. Sammakkoa paistetun riisin joukossa. Käärme ja sammakko maistuivat molemmat kanamaiselta. Juuri pyydystettyjen merisiilien pehmeää osaa (todella suolaista). Hygieenisissä oloissa kasvatettuja jauhokuoriaisen toukkia (niitä suurempia), joilla ruokitaan lemmikki- ja tarhaeläimiä. Lapsena itsetehtyä hiekka-, lehti-, varpu-, kivi- ja käpykeittoa, jonka liemi oli sadevettä. Lapsena likaisen ojan ohutta jäätä, joka irtosi kauniina, ohuina jääliuskoina. Pahimpia makuelämyksiä on ollut nuoremmalla iällä syödyt suomalaisten sukulaisten kotiruuat, joita on tuputettu liikaa sekä tietyt kiinalaiset karkit + pehmeät punapaputäytteiset hyytelömäiset jälkiruuat. Sekä kaikenlaiset sitkeä- tai pehmeäkudoksiset ruhonosat, joita ei saa purtua eikä nieltyä.

Paahdetun torakan.

Kuivattuja miljoonakalan näköisiä pikkukaloja. Aasialainen herkku.