Ei meidän luokallamme ollut mitään keliaakikkoja tms. 80-luvulla

Myrkytetyistä viljoista, asuppa vuosi maaseudulla viljapellon vieressä, mitä kaikkea myrkkyä sinne suihkutetaan yöllä, onneksi naapuri päätti siirtyä luomuun, mutta en tiedä mikä syöpä tulee kun viisi vuotta ennen sitä kasvatti rypsiä, jonka ötököitä, rikkaruohoja ja ties mitä ruiskutettiin kerran viikossa.

Ne oli niitä laihoja lapsia, joilla oli koko ajan maha kipeä ja kiire vessaan. 

Meidän luokalla oli yks, joka ei saanut juoda maitoa.

Keliaakikkoja on ollut yhtä kauan kuin ihmiskunta on syönyt gluteenia. Jos teidän luokalla ei ollut yhtään punapäätä, tarkoittaako se ettei ennen ollut yhtään punapäätä? Tai kuuroa tai sokeaa?

Jaa, no meillä oli 70-luvulla, pieni maalaiskylän koulu. Sai eri leipää yms kuin me muut.

Niin, omalla luokallani oli yksi kananmuna-allergikko ja olikohan yhdellä laktoosi-intoleranssi. Tämä siis 90-luvulla. Nykyään tuntuu olevan enemmänkin niinpäin, että kaikkea syövät ovat vähemmistössä. Jossei muuta, niin joku eettinen vakaumus estää kaikkiruokaisuuden.

Omasta mielestäni ainoastaan terveydellisistä syistä tulisi tarjota oma ruoka oppilaalle. Nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat yksilöitä ryhmän sijaan, ei ole mitään järkeä valmistaa/tarjota kunnan puolesta satoja erilaisia aterioita vain siksi, että jollekin tulee paha mieli jos lautasella on vaikkapa lihaa. Kalliiksi tulee ja virheiden määrän todennäköisyys keittiöissä kasvaa, jolloin joku oikeasti allerginen voi joutua kärsimään. Joko syö tarjottua ruokaa tai sitten omat eväät mukaan, jossei ole terveydellistä syytä kieltäytyä ruoasta. 

Aina vaan jauhetaan ihmisten oikeudesta saada sitä ja tätä + kunnioittamisesta heidän arvojaan tms. kohtaan, mutta voitaisiinko myös hyväksyä, että ihmisille voi asettaa vastuutakin asiassa? 

Meidän koulussa oli yksi joka oli niin allerginen kalalle, ettei voinut tulla ruokalaan ollenkaan kalapäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, omalla luokallani oli yksi kananmuna-allergikko ja olikohan yhdellä laktoosi-intoleranssi. Tämä siis 90-luvulla. Nykyään tuntuu olevan enemmänkin niinpäin, että kaikkea syövät ovat vähemmistössä. Jossei muuta, niin joku eettinen vakaumus estää kaikkiruokaisuuden.

Omasta mielestäni ainoastaan terveydellisistä syistä tulisi tarjota oma ruoka oppilaalle. Nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat yksilöitä ryhmän sijaan, ei ole mitään järkeä valmistaa/tarjota kunnan puolesta satoja erilaisia aterioita vain siksi, että jollekin tulee paha mieli jos lautasella on vaikkapa lihaa. Kalliiksi tulee ja virheiden määrän todennäköisyys keittiöissä kasvaa, jolloin joku oikeasti allerginen voi joutua kärsimään. Joko syö tarjottua ruokaa tai sitten omat eväät mukaan, jossei ole terveydellistä syytä kieltäytyä ruoasta. 

Aina vaan jauhetaan ihmisten oikeudesta saada sitä ja tätä + kunnioittamisesta heidän arvojaan tms. kohtaan, mutta voitaisiinko myös hyväksyä, että ihmisille voi asettaa vastuutakin asiassa? 

Aika moni lapsi jättää kouluruoan syömättä ja siitäkin valitetaan koko ajan.

Miten se on sulta pois, jos jonkun vatsa ei enää ole kipeä ja kuralla. Eli ihan vain perinteitä kunnioittaen pitäisi juosta paskalla ja mielellään vielä ulkohuussissa tai riuulla. Kas kun et käske pyyhkimään sanomalehteen.

Aina niitä on ollut. Minun ystävän äidillä oli keliakia 70-luvulla, joten varmasti hän kärsi tilanteesta omana kouluaikanaan. Todennäköisesti hänelle vain sanottiin, että on nirso lapsi, jos yritti olla syömättä ruokia, joista vatsa tulee kipeäksi. 

Keliakiaa diagnosoitiin todella vähän ennen. Tosiasia on, että hoitamattomana keliaakiaa sairastava saa hyvin todennäkäisesti syövän noin 10 vuodessa. Lisäksi ihan influenssaan kuoleminen on todennäköisempää, kun suolisto ei suojaa miltään.

Vierailija kirjoitti:

Ne oli niitä laihoja lapsia, joilla oli koko ajan maha kipeä ja kiire vessaan. 

Ja joita kiusattiin siitä kaupan päälle. 

Saattoi Tane olla, Tanehan istui koko ajan vessassa :D

Äitini myös muisteli että ennen kuin siitepölyallergiaa diagnosoitiin, oli vain ihan tavallista että oli niitä lapsia, joilla valui räkä koko kevään. Heitä siis oli, vaikka diagnostiikkaa ei ollutkaan. Tunnen itseni vähän tyhmäksi kun selitän näin yksinkertaista asiaa, mutta tuntuu ettei kaikki ihan tajua.

Keliakia on ainakin nykyään alidiagnisoitu sairaus. Voi tulla myös virheelisiä diagnooseja, jopa useita samalle ihmiselle. Vaikka lopulta todetaan keliakia.

On keliakiaa ja gluteeniyliherkkyyttä. Itselläni vähintään jälkimmäinen.

Myrkyt, saasteet ja ruokien voimakas prosessointi vaikuttavat osaltaan.

En minäkään lapsena ollut keliaakikko, puhkesi vasta 23 -vuotiaana.

Allergisia lapsia kyllä muistan, aloitin koulun 90-luvun alussa.

Mulla oli aina maha kipeä ja turvoksissa. Syyksi sanottiin jännitys. Laktoosi-intoleranssi todettiin nelikymppisenä. Mun kaveri oli allerginen kalalle, suklaalle ja appelsiinille ja vaikka ei näitä syönyt, aina oli hänellä ihottumaa joka puolella. Luultavasti oli allerginen jollekin perusraaka-aineelle. 

Vierailija kirjoitti:

Keliakiaa diagnosoitiin todella vähän ennen. Tosiasia on, että hoitamattomana keliaakiaa sairastava saa hyvin todennäkäisesti syövän noin 10 vuodessa. Lisäksi ihan influenssaan kuoleminen on todennäköisempää, kun suolisto ei suojaa miltään.

Enkä ihmettele. Kun itselläni keliakia diagnosoitiin, oli päässyt jo aika pitkälle.

Ei tosiaan ollut mitään "hihii vähän pierettää ja vessassa saa juosta", vaan alavatsalla oli kova kipu, joka ei lähtenyt pois hetkeksikään.

Töissä en enää syönyt mitään, jo pelkkä vesilasillinen saattoi aiheuttaa kovaa kramppausta ja pitkän vessatauon.

Söin vain laihaa velliä, mikään muu ei sisällä pysynyt.

Sairaslomia tuli paljon, vaikka yritin kovasti sinnitellä töissä.

Olin todella väsynyt. Nukuin kaiken vapaa-ajan. Ei ollut voimia eikä jaksamista enää mihinkään.

Kun keliakia löydettiin ja aloitettiin gluteeniton ruokavalio, niin meni noin vuosi siihen, että alkoi kunnolla helpottaa.

80-90 -luvulla kouluni käyneenä muistan ala-asteelta pojan, joka ei saanut juoda maitoa. Muuten kaikki söivät kaikkea. Mutta silloin syötiinkin oikeaa, kunnon ruokaa niin kotona kuin koulussakin. Koululla oli omat keittäjätkin. Nykyinen teollinen hiilarimössö, palmuöljyt ja muut myrkyttävät meidät.

Japanissa ei kovinkaan moni tarvitse erityisruokavalioita, mutta siellä on hyvin erilainen kouluruoka. Ruuat ovat viljattomia, maidottomia, kasvikset kypsennetään aina, eineksiä ei juurikaan käytetä jne.