Pelkäättekö koskaan, että petätte
Pelkäättekö koskaan, että teihin iskee joku hetken mielijohde/olette viettämässä tyttöjen iltaa/mies on eri kaupungissa ja päädytte pettämään?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisesti etuoikeutettujen murheita.
U li u li
Nuorena minulla oli tuollaisia pelkoja. Liittyi ehkä pakko-oireiseen häiriööni: pelkäsin usein tekeväni jotain väärää (monissa asioissa/tilanteissa) ja tunsin herkästi syyllisyyttä, vaikkei mitään aihetta ollut.
En. En ole koskaan pettänyt. Olen 45v. Ja elänyt pitkissä suhteissa. Enkä sinkkuna koskisi varattuun. Mulla on selkärankaa.
Ei.
Voin hyvin flirttailla ja nauttia seurasta mutta siihen se jää.
Sänkyyn menen vain sellaisen ihmisen kanssa johon minulla on rakkaussuhde. Sitä ei koe yhden panon aikana
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Voin hyvin flirttailla ja nauttia seurasta mutta siihen se jää.
Sänkyyn menen vain sellaisen ihmisen kanssa johon minulla on rakkaussuhde. Sitä ei koe yhden panon aikana
Minäkin tartun mielelläni juttelutilaisuuksiin. Jos olen työmatkalla (tai lomamatkalla) niin käyn syömässä ulkona ja voin sen jälkeen mennä vielä oluelle tai parille. Jos löytyy mukavaa seuraa niin ilman muuta juttelen mielelläni, ei siellä hotellihuoneessa ole kiva istua yksin illasta toiseen. Se, flirttailenko, riippuu vähän flirttailun määritelmästä. Itse ymmärrän flirttailun puheeksi, jolla tehdään toiselle hyvä fiilis ilman että luvataan yhtään mitään, eli esim. kehutaan toista. Ei tulisi kuitenkaan mieleenikään siirtyä jomman kumman hotellihuoneeseen tai vaihtaa yhteystietoja tms. Ja keskustellessa puhun me-muodossa ("me käytiin lomalla kohteessa X" jne) eli toiselle ei jää sellaista käsitystä että olisin sinkku.
Jättää hakeutumatta tilanteisiin, joissa "liha on heikko". Pettämisen jälkeen kun on harvoin paluu entiseen.
Miten voi olla noin himojensa vietävissä? Tekisin sudokun jos olisin tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla noin himojensa vietävissä? Tekisin sudokun jos olisin tuollainen.
Ihailtavampaa on olla haluton pihtari?
Pelkään enemmän, että itse petän kuin sitä, että mies pettää. Olen paljon enemmän tunteen vietävissä kuin mieheni. Minulle on myös häntä enemmän kysyntää. Joskus pelkään, että kohdalle sattuu juuri sellainen mies, joka on vastakohta niille ominaisuuksille, jotka miehessäni ovat vähiten viehättävämpiä. Toisaalta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän pelkään pettäväni häntä.
Mutta siis kyllä, välillä pelkään pettäväni. Olisin naiivi, jos kuvittelisin, etten koskaan voisi joutua tilanteeseen, jossa pettäminen saattaisi olla hyvin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
En koska olen sinkku ja saan nusautella vapaasti oikealta ja vasemmalta, edestä ja takaa, ylhäältä ja alhaalta. Kyllä siinä kuulkaas rakkautta riittää!
Kuka siis rakastaa ja ketä tai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koska olen sinkku ja saan nusautella vapaasti oikealta ja vasemmalta, edestä ja takaa, ylhäältä ja alhaalta. Kyllä siinä kuulkaas rakkautta riittää!
Kuka siis rakastaa ja ketä tai mitä?
Rakastaa itseään. Kannattaa rakastaa itseään, koska omaa rakkautta voi kontrolloida. Muiden antama rakkaus voi loppua
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisesti etuoikeutettujen murheita.
U li u li
Kyllä vaan. Olen úli-opistolainen. Ei se silti kirjoittamaani tyhjäksi.
Olen tavismies ei ole pelkoa siis että pääsisin pettämään.
En pelkää. Vaikka haluaisinkin (enkä ole tähän mennessä halunnut), tuskin kelpaisin kenellekään.
Pelkään välillä. Haluan seksiä enemmän kuin kumppani. Toistaiseksi olen jaksanut tilannetta, koska kumminkin saan seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen halua muita miehiä kohtaan, vaikka olen parisuhteessa. Mutta en ikinä pettäisi fyysisesti, viestein tmv. tavalla. Vähän onnetontahan se on omata samaan aikaan nunnan moraali, mutta myös korkea libido :D
Normaalia on eikä pettämistä tuo. Kai suot saman kuitenkin miehellesi.
Pettäisin jos tulisi tilaisuus. Tiedän myös, että katuisin ja se luultavasti pilaisi hyvän elämäni. Mutta pettäisin silti.
Seksuaalisesti etuoikeutettujen murheita.