Lue keskustelun säännöt.
:( raivostuttavaa ettei kukaan ymmärrä, että
24.02.2014 |
Itselläni on niin paha paniikkihäiriö (ennenkuin kukaan huutelee provoa/että olisin luulosairas, on diagnoosi siitä paperilla) etten voi olla paljon yksin, kohtaus tulee aina varoittamatta, milloin tahansa. Kohtaukset ovat niin voimakkaita, että en pärjää yksin. Mua aina sanotaan ns. läheisriippuvaiseksi, eikä uskota vaikka työntäisin todisteet naaman eteen. :( Pelottaa, ei ole ystäviä ja poikaystävä menee pian armeijaan... :( Kohtauksen aikana en saa edes soitettua apu, kun paniikki on niin voimakas. Miksei kukaan usko? Vaikka todisteita on :(
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 09:26"]Teeskennelty luulo- ja elintasosairaus. Pitäskö munkin, jos vaikka sais eläkkeen. Hitto näitä nykynuoria laiskureita. Pois vauvapalstalta. Älä ainaka lapsia hanki.
[/quote]
Kenellekään en paniikkihäiriötä haluaisi, sillä se on todella, TODELLA kamala sairaus, joka vaikuttaa kaikkeen..mutta sun (ja peukuttajien) kohdalla voisin tehdä poikkeuksen!!!!!!! Vuosien piina vois tehdä sun kaltaisille vittupäille hyvää! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 09:30"][quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 21:03"]Täällä näköjään suurin osa porukasta ei tiedä ollenkaan mistä puhuu. Paniikkihäiriöön ei paljon puhumiset ja omat asenteet auta. Itse tiedän mistä puhun, sillä olen sairastanut kyseistä, helvetillistä tautia viimeiset kolme vuotta. Paniikkihäiriö JOHTUU puutteellisesta välittäjäaineesta aivoissa. Se aiheuttaa paniikin lisäksi ahdistusta ja masennusta. Ei siinä terapia auta, vaikka kuinka puhuisi ja puhuisi!! Eniten vituttaa just ihmiset, ketkä ei tiedä yhtään mistä puhuu ja tulee pätemään ja käskemään, miten kuuluu tehdä!!! Menkää itteenne. Ap:lle täydet sympatiat. Käy lääkärillä vaihtamassa lääkitystä. Itsekin olen joutunut lääkitystä vaihtamaan kun ensimmäisestä ei ollut minkäänlaista apua. Nyt on pikkuhiljaa alkanut taas elämä voittaa ja pystyn tekemään ns. normaalijuttuja. Se ottaa aikaa, mutta usko pois, kyllä se valo sinunkin elämään vielä palaa!! :)
[/quote]
No eikös täällä muut ole jakaneet aivan samanlaisia ohjeita kun sinäkin? Fakta nyt vaan on se ettei kukaan ihminen voi olla 24/7 olemassa toista varten ja Ap:n on opeteltava elämään asiansa kanssa.
[/quote]
Kyllä, samaa mieltä siinä, ettei muihin ripustaminen paranna tilannetta, mutta se, kuinka ihmiset tulevat neuvomaan vailla minkäänlaisia omakohtaisia kokemuksia..noh, raivostuttaa. Tällaisisa tapauksissa ihminen tarvitsee ymmärtäjää ja kuuntelijaa. Lyttääminen ei auta ketään! Monella tuntuu auttamisen lähtökohta olevan juuri se. Eihän masentuneenkaan ikinä käsketä ottaa itseään niskasta kiinni.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 09:26"]Teeskennelty luulo- ja elintasosairaus. Pitäskö munkin, jos vaikka sais eläkkeen. Hitto näitä nykynuoria laiskureita. Pois vauvapalstalta. Älä ainaka lapsia hanki.
[/quote]
Kenellekään en paniikkihäiriötä haluaisi, sillä se on todella, TODELLA kamala sairaus, joka vaikuttaa kaikkeen..mutta sun (ja peukuttajien) kohdalla voisin tehdä poikkeuksen!!!!!!! Vuosien piina vois tehdä sun kaltaisille vittupäille hyvää! :)