Lue keskustelun säännöt.
Ihastunut työkaveri ehkä sittenkin varattu?
24.02.2014 |
Olen jo jonkin aikaa huomannut, että eräs työkaverini on ihastunut minuun. Hän muistaa kertomiani asioita mitä toiset työkaverini eivät muista, hän kysyy asioita, joita ei kysyisi ellei ihan oikeasti kiinnostaisi, hän katsoo minua sillä katseella, josta tietää, että hän on ihastunut. Jopa työkaverini ovat huomanneet tämän, varsinkin, kun hän kohtelee minua todella eritavalla kuin muita. Ihmiset ovat todella huomanneet kemian välillämme ja huomauttelevat siitä.
Nyt voisitte sanoa, että olen itse ihastuneena kehittänyt nämä ajatukset päässäni, mutta kun en ole itse ihastunut häneen oikeasti. Tunnen kemian ja meillä on todella samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Näen, että sopisimme hyvin yhteen, mutta jos en tuntisi sitä hänen tunteenpaloaan, en olisi ns. yksipuolisesti ihastunut häneen, sillä hän ei ole tavanomaista tyyppiäni. Kuitenkin jos hän nyt tekisi ensimmäisen liikkeen, varmasti olisin sulaa vahaa.
Ongelmana on se, että hänellä saattaakin olla perhe. Huom. SAATTAA, koska en tiedä. Hän ei koskaan itse puhu mahdollisista lapsistaan/vaimostaan sanallakaan. Ei viikonloppusuunnitelmista, ei lomasuunnitelmista heidän kanssaan, joulunakaan hän ei maininnut sanallakaan lasten reaktioista leluihin tai joulupukkiin tms. mitä muut perheelliset kertovat. Kuitenkin erään työkaverini puheista olen saanut käsityksen, että hänellä olisi lapsia. Varmaa tietoa minulla ei kuitenkaan ole, enkä siis tiedä, onko hän varattu. Miten saisin asian selville? Varattuun en halua sekaantua edes pitkällä tikulla, mutta mies on selkeästi todella in to me. Somessa hänellä ei ole mitään sellaisia tietoja, mistä tämä selviäisi.
Argh! Mitä teen? Ja kysymys ihmisille, jotka eivät koskaan mainitse perhettään sanallakaan työkavereille, mutta kertovat kyllä kavereista yms - miksi ette kerro?
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 12:54"]
No miten ois sormus? Tsekkaa nimetön.
[/quote]
No se o totta kai jo tsekattu, ja sormukseton on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuosta katseesta sen verran, että mun aviomiehelläni on tapana mennä myyjien "iholle", kultakaupassa se napitti myyjää kahden sentin päästä kun valkkasi mulle sormusta ja mä olen sille hienovaraisesti vihjannut että jotkut naiset saattavat ottaa ne sen lähestymiset flirttinä. Miehelläni ei ole mitään "turvaväliä" ja kokee hyvin luonnolliseksi kosketuksen. Mies myös huomioi naiset ja availee ovia, mutta ei ole ollenkaan sellainen pelimies vaan herrasmies myös mulle. Olen miehessäni hyvin ylpeä, ja kaverini tykkäävät miehestäni mutta on sen verran suoraselkäinen että ei alennu mihinkään likaiseen peliin.
Entä jos työkaverisi on tällainen kun mun mies..? Eivät kaikki suomalaiset miehet ole juroja ja sitten käyttäydy tuolla keinoin vain ihastuneena.. mun mies huomaa kavereitteni uuden hiustyylit ja kehuu jos on kaunis asu, se on mun ystävistäni hauskaa ja se piristää aina mieltä. :)
Kysy suoraan? Vaikka sitten sitä, mitä teki viikonloppuna että oliko hauskaa. Katso numerotiedustelusta, asuuko samassa osoitteessa muita. Voihan hän ihan hyvin olla etävanhempi, vaikka olisikin lapsia.
Mulla ei ikinä ole ollut sellaista läheistä työkaveria (siis esim. samassa yksikössä oleva työkaveri tai sellainen, jonka kanssa paljon tehdään yhteistyötä), josta ei olisi hajuakaan, onko perhettä vai ei. Vaikka paljon ei yksityiselämästä puhuttaisi, niin kyllä suunnilleen tietää kaikista, onko parisuhteessa ja onko lapsia. En tiedä kaikista, onko niamisissa vai avoliitossa, mutta tiedän kyllä, onko sinkku vai ei.
Näin vaan ohiksena sanon tämän.
Kysy joskus ap ihan suoraan, onko sulla perhettä. Tai kysy, mitä teet lomalla. Jos kertoo lähtevänsä reissuun, kysy, lähteekö sun puoliso myös. Ei ole liian tungettelevaa minusta kysyä tällaisia juttuja eikä sitä, onko lapsia tai minkä ikäisiä lapsia sulla on.
Niin ja usein rakastunut mies kyllä mainitsee puheessaan perheen, jollain tapaa. Se tulee esille termeissä (me, meillä yms.) tai kertomalla jotain perheestä, tms. En ole yhtäkään naimisissa olevaa kollegaa tavannut joka EI jossain vaiheessa kertoisi perheestään. Paitsi ne jotka eivät välitä perheestään, ja jopa häpeilevät sitä. Voihan se olla että työkaverisi on varattu mutta ei koe sitä merkitykselliseksi itselleen. Mun miehen kollegat kertoilee koko ajan perheistään ja kaikki tietävät missä kenenkin puoliso on töissä ja monta lasta on jne. Sellainen työyhteisö missä ei perhe nouse esille keskusteluissa, on sellaisten ihmisten työpaikka jossa jengi kenties pakenee arkea töihin. Minulla on ainakin hyvä mieli, kun mies kertoo miten pomon vaimo oli saanut ylennyksen tai kollegan lapset aloittivat koulun/harrastuksen jne. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 12:59"]
Mulla ei ikinä ole ollut sellaista läheistä työkaveria (siis esim. samassa yksikössä oleva työkaveri tai sellainen, jonka kanssa paljon tehdään yhteistyötä), josta ei olisi hajuakaan, onko perhettä vai ei. Vaikka paljon ei yksityiselämästä puhuttaisi, niin kyllä suunnilleen tietää kaikista, onko parisuhteessa ja onko lapsia. En tiedä kaikista, onko niamisissa vai avoliitossa, mutta tiedän kyllä, onko sinkku vai ei.
Näin vaan ohiksena sanon tämän.
Kysy joskus ap ihan suoraan, onko sulla perhettä. Tai kysy, mitä teet lomalla. Jos kertoo lähtevänsä reissuun, kysy, lähteekö sun puoliso myös. Ei ole liian tungettelevaa minusta kysyä tällaisia juttuja eikä sitä, onko lapsia tai minkä ikäisiä lapsia sulla on.
[/quote]
No tämähän tässä onkin hauskaa, kun tiedän ihan jokaisesta muusta työkaveristani jopa eksien nimet, aivan kaiken. Tämä kyseinen työkaverini ei mainitse koskaan mitään perheestään. Kysyin tosiaan mitä hän teki jouluna ja uutena vuotena, hän vastasi, että eipä oikeastaan mitään. Lomillekaan hänellä ei ole koskaan mitään suunnitelmia. Kaikki, mitä hän tekee ja kertoo, viittaa siihen, että hän olisi sinkku. Sen vuoksi minua ihmetyttääkin, miksei hän koskaan puhu perheestään mitään, jos hänellä sellainen kerran on.
Ja numero 4, voisin kuvitellakin, että asia olisi noin, jos hän käyttäytyisi myös muita työpaikan naisia kohtaan samalla tavalla kuin minua, mutta asia ei ole näin. Jopa työkaverini ovat huomautelleet hänelle, että "ohhoh, sinähän olet kiva tuota naista kohtaan". On meillä töissä myös näitä joka naisen kanssa sarjaflirttaajia, joista huomaa kuitenkin sen, ettei ole oikeasti ihastunut., vaikka katseet ja hymyt olisivatkin intensiivisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen sellainen työkaveri, joka ei puhu puolisostaan työpaikalla, lapsestani kylläkin. En myöskään käytä sormusta, enää. Ai miksikö? Koska mieheni petti minua, halusi kuitenkin palata takaisin, mutta rakkautta ei enää avioliitossamme löydy. En koe siis tarpeelliseksi käyttää sormusta tai puhua miehestäni työpaikalla, olen siellä töissä enkä päivittämässä parisuhdetilannettani kaikille utelialle.
Kuten 10, minäkään en puhu puolisostani työpaikalla, koska liittomme rakoilee erittäin pahasti. Sormus on kyllä vielä sormessa. Aiemmin puhuin silloin tällöin esimerkiksi juuri lomasuunnitelmista tms, mutta nykyisin puhun mielummin jostain ihan muusta, sillä en kokisi mukavaksi kertoa tilanteestamme töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin teitä, joiden parisuhteessa on ongelmia, että ette mainitse mitään puolisostanne. Mutta miksi kyseinen mies ei mainitse sanallakaan koskaan lapsiaankaan kuulleni? Ei siis vielä KOSKAAN ole tehnyt sitä, ja näemme siis päivittäin. Ei, vaikka kysyin miten joulu meni. Ei, vaikka kysyin lomasuunnitelmista. Luulisi, että isät/äidit aina edes sivulauseessa mainitsisivat, että "käydään poikien kanssa uimassa" tai että lapset tykkäsivät joulupukista. Hän kyllä mainitsee aina jos lähtee kaverin kanssa oluelle tms. Hänen ihastumisensa minuun vaikuttaa vahventuvan päivä päivältä, ja niin kuin mainitsin jo aiemmin, myös työkaverini ovat huomanneet tämän. Työyhteisömme on vain sellainen, ettei kukaan mainitsisi minulle miehen perheestä, vaan lähinnä naureskellen sanovat tuosta ihastuksesta ja vinkkailevat silmää. Onpa ahdistava tilanne. Varsinkin, kun haluaisin selvittää asian jotenkin ennen tilannetta, jossa olemme molemmat humalassa.
vielä palatakseni, onko täällä jotain äitejä/isejä, jotka eivät koskaan mainitse lapsistaan pihahdustakaan töissä? Jos ette, niin mikä tähän syynä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on mun mies! Jätä se rauhaan! Hällä eikä kyllä minullakaan ole tapana levitellä perhe- ja kotiasioita töissä! Eikä hän tykkää pitää mitään tietoja facebookissa julkisesti varsinkaan. Ei olla huutelija-tyyppejä että kuulumme toisillemme, ennen oltiin, mut nyt suhde ja kotiasiat vakaat, joten ei tarvitse kailottaa. Paitsi nyt sanon sulle, jätä rauhaan mun ukkoni!
Miks sun ukkosis sitten on superkiinnostunut toisista naisista? Mitä susta puuttuu, jos toisia täytyy katsella? En nyt ihan olisi ylpeä miehestä, joka esittää töissä sinkkua ja iskee töissä sinkkunaisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, meillä olen ainakin kieltänyt puhumasta minun tai lasten asioista, ja samoin on toisin päin. Ei ne kuulu muille.
No, miksi miehesi sitten ottaa yhteyttä toisiin naisiin, flirttailee ja haluaa tavata, jos kaikki on noin hyvin?
Mulla on ihan samanlainen tilanne ja mietin, että onko se varattu vai eikö oo ja onko sen käytös vain ystävällsyyttä vai eikö oo, miksi se tulee aina lähelle ja katsoo silmiin, se tulee siis "liian" lähelle, en tajuu.
Itse en muuten puhu lapsistani juuri ollenkaan, en puhu, että me mentiin tms töissä, koska häpeän tätä yksinhuoltajuutta.
No miten ois sormus? Tsekkaa nimetön.