Tuleva äitiys ja elämä ahdistaa

Mieti, että pelkäätkö oikeasti, että raskautesi menee kesken ja siksi haluat uskotella itsellesi, että ei tässä mitään...? Moni nainen on epävarma raskauden alussa. Jossain vaiheessa raskautta yleensä raskaushormonit ottavat vallan ja mieli alkaa suojelemaan raskautta. Edelleen voi olla vaikeaa ymmärtää miten iso elämänmuutos on meneillään. Onkohan alkavaa raskauspahoinvointia, joka vain ilmenee näin? Miksi ette asuisi jo nyt yhdessä, vaikka asunnon myynti onkin kesken?

Niin vaikea sanoa. Pitäs varmaan mennä neuvolaan puhumaan myös tunteista eikä vaan siitä mitä fyysisiä asioita raskauteen liittyy... 

Olemme sitäkin miettineet kyllä että muuttaisimme jo yhteen. Tyhjää kämppää kun olisi helpompi myydä kun ei tarvitse näyttöjä varten siivoilla aina ja muutenkin saisimme viettää enemmän aikaa yhdessä. Toisaalta olen nyt niin ahdistunut että mielelläni hautaudun yksin kotiini. Täytyy vielä pohtia tätäkin asiaa mutta yhteen olemme muuttamassa joka tapauksessa lähiaikoina. Olemme seurustelleet kyllä jo vuosia mutta asunto meni myyntiin heti kun vauvahaaveet nousivat pintaan. Asuntokaupat vaan ovat aika nihkeällä mallilla tällä hetkellä ainakin täällä pk-seudulla. Ap

Me ihmiset olemme erilaisia. Itse olin niin onnellinen kun vihdoin viimein tulin raskaaksi. ei kiukuttelua, herkistyin kyllä. Olen muistellut sitä aikaa monet monituiset kerrat.

Laittakaa vuokralle se ylimääräinen kämppä.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 23:34"]

Laittakaa vuokralle se ylimääräinen kämppä.

[/quote]

Ei vuokraamisessa olisi järkeä kun tarkoitus on päästä kokonaan eroon mahd pian. 

Uskoin olevani onnellinen kun tulisin raskaaksi, kauan yritettiin. Melkein vuosi. Mutta ei niin ei käynyt valitettavasti. Ihan kuin olisin eri ihminen. Pelottaa koska en halua olla näin kylmä ja haluaisin olla iloinen asiasta. Ap

Voi johtua hormoneista!! Kuulostele muutama päivä tunteitasi ja hakeudu neuvolaan juttusille jos olet hukassa. Muutenkinhan ensimmäinen neuvolasi on pian? Odotan neljättä rv. 12 ja olen ollut niin sisäänpäinkääntyvä ja kiukkuinen, että en itsekään enää ymmärrä. Tämäkin harkittu ja kauan toivottu lapsi. Ennen ei ole tällaista raskautta ollut, mieskin on aika ihmeissään, mutta sanoi, että ymmärtää, koska hormoneista tämä johtuu tai joku lievä alakuloisuus. Mutta hei aloittaja älä jää yksin! Miehelle ei ihan kauheasti kannata vuodattaa jatkuvasti pahaa oloa, koska hänellekin kai eka lapsi niin voi olla hämillään, neuvola on oikea osoite  :)

Ihmismieli on ihmeellinen!

Aivan täysin normaalia, vakuutan sinulle :-)

Mieli heittelee juurikin raskauden tuottamien hormoonien vuoksi. Varaudu myös siihen, että pienetkin asiat voivat olla yhtäkkiä jossain raskauden vaiheessa aivan YLI-IHANIA ja pitää jopa hieman itkeä :')

Kun ihmisen elimistö kasvattaa alusta asti toista ihmistä, pureutuu jokainen solu tähän tehtävään. Silloin nämä hormoonitkin sekoittavat aivoja(tunteet, ajattelukyky, päätöksentekokyky)ja se ilmenee omituisina mielitekoina, ajatuksina yms yms.

8selitti hienosti. Pregnacy brain. Mulla oli ihan samoja tunteita. Ajattelin vaan että miten ennen raskautta ajattelin äitiydestä ja raskaudesta ja abortista, ja päätin et mitään päätöksiä en tee. Ekan kolmanneksen jälkeen olin super onnellinen. Mulla ainakin raskaus jätti pysyviä muutoksia aivoissa ja tunteissa. Esim yhtäkkiä kesken raskauden aloin vihaamaan kauhuleffoja (joista siis pidin ennen) ja niin teen edelleen.

Mä olin raskausajan tosi iloinen ja onnellinen. Nyt lapsi on puolivuotias enkä kadu mitään niin paljon kuin lapsen tekoa. Lapseni on ihana ja seurallinen, mutta en vaan saa äitiydestä nautintoa.

Ei ole pakko tehdä lapsia. Voit vielä muuttaa mielesi eikä siinäkään ole mitään väärää. Lasta et voi enää perua jos päätät synnyttää, sitten se on siinä.

Up