Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei vapaaehtoisesti lapsettomien päätöstä kunnioiteta?
06.11.2020 |
En tässä lähtisi väittämään että olisin kokenut painostusta. En edes ole kokenut syyttelyä itsekkyydestä, niinkuin täällä usein kuulee. Mutta kyllä se vaan jotenkin huokuu niistä joilla on lapsia, että he ovat jotenkin parempia ihmisiä ja 'onnistuneempia'. Puhutaan ikäänkuin ei lapseton tiedä millaista se elämä todella on. Nautin siitä että saan harrastaa asioita, enkä viitsi pakottaa itseäni olemaan kiinnostunut lisääntymisestä. En aio hankkia lapsia, koska silloin joutuisin lähestulkoon luopumaan rakkaasta lukuharrastuksesta, koska en osaa rentoutua jos siihen ei ole monta tuntia aikaa päivässä, enkä voi keskittyä jos en saa olla kokonaan itsekseni. Vaikkei useimpia ihmisiä sinänsä kiinnosta mitä minä teen tai en tee, ei haittaisi että aiheesta puhuttaisiin yleisellä tasolla kunnioittavaan sävyyn.
M39
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon pyrkinyt ymmärtämään perheellisiä sitä kautta, että ne peilaa lapsettomaan omaa pelkoa siitä että jäisi ilman lapsia. Ne ajattelee että lapseton on kuin he, mutta ilman heidän tietoa ja/tai rohkeutta. Ja kello tikittää ja kohta on myöhäistä ja sitten kaikki se heidän tieto ja rohkeus tulee liian myöhään.
Lapsettomuutta ihan yleisesti käsitellään mediassakin tiedon puutteena. Lapsettomilla ei ole "kontaktia lapsiin", liian paljon "muiden elämänvalintojen häiriöitä ts. pitkitetty nuoruus". Toisaalta taas lapsettomilla on liikaa kontaktia vääränlaisiin lapsiin, kuten prismaperheiden itkupotkuraivarilapsiin.
Siksi lapsettomia pitää vähän puskea, informoida, kertoa että se mitä sä luulet on väärin.
Musta tää kaikki vaan kertoo että lapsettomuutta reflektoidaan itsen kautta, sen sijaan että ymmärretäisiin lapsettoman valinta itsenäisenä asiana. Ei oikeastaan kuunnella tai uskota mitä se lapseton sanoo, koska lapseton on monelle perheelliselle se, mitä he itse olivat ennen lapsia.
Siksi mm. moni perheellinen luulee että lapseton on joku ryyppäävä esiaikuinen, joka ikiopiskelee. Vaikka ei ole juonut 5 vuoteen ja on jo edennyt esimiestehtäviin töissä. Ajatellaan että lapsettomuus on ikä ja elämänvaihe, eikä ymmärretä että ihminen kasvaa ja kehittyy ilman lapsiakin. Perheellinen tätä ei vaan voi erottaa omasta kasvustaan. Kaikki mennee lapsen piikkiin.
Hyvä kommentti, varmastikin juuri näin menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.
Hahaa... Mitäpä itse olet täällä riekkuamassa.
On tosiaan omituista, että lapselliset arvostelevat lapsettomia lapsettomuudesta. Tuntuisi, että jos heidän oma valintansa tuntuisi niin hyvältä, niin he olisivat onnessaan hiljaa omasta säkästään päästä vanhemmaksi. Ihminenhän pyrkii erottumaan positiivisesti. Miksi lapset eivät ole heille positiivisen erottautumisen keino.
Riippuu varmaan paljon, millaisissa piireissä olet. Itse olen törmännyt paljon enemmän lapsia hankkivien arvosteluun ja haukkumiseen kuin velojen haukkumiseen.
Mitä väliä sillä on kunnioittaako joku vai ei? Ei mua ainakaan kiinnosta muiden mielipiteet
Ainoastaan yhdelle oon joutunut avautumaan lapsettomuudesta. Suurinosa kohtaamistami ihmisistä on olleet mun valinnan suhteen sujut.
Olenkin todennut ettei kukaan meistä pysty täysin välttymään erimieltä olevista tai riidanhaluisilta porukoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni vapaaehtoisesti lapseton on itse asiassa pakosti sitä. Suvussa voi esim. periytyä joka vaikea sairaus. Toisinaan tämä kylläkin ilmenee vasta, kun yksi lapsi on syntynyt ja todetaan parantumattomasti sairaaksi. Kyseessä on usein suomalaiseen tautiperimään kuuluva kehitysvammaisuutta aiheuttava geeni. Jos molemmat vanhemmat ovat taudin kantajia, niin lapsi ei useinkaan synny terveenä. Usein myös jompi kumpi vanhemmista tietää jo etukäteen olevansa taudinkantaja, joten biologiset lapset jätetään haaveeksi. Suomalaisia on niin vähän, että suuri osa on kaukaista sukua keskenään. Siitä taas seuraa perinnöllisten sairauksien ryvästymiä.
Vierailija kirjoitti:
Moni vapaaehtoisesti lapseton on itse asiassa pakosti sitä. Suvussa voi esim. periytyä joka vaikea sairaus. Toisinaan tämä kylläkin ilmenee vasta, kun yksi lapsi on syntynyt ja todetaan parantumattomasti sairaaksi. Kyseessä on usein suomalaiseen tautiperimään kuuluva kehitysvammaisuutta aiheuttava geeni. Jos molemmat vanhemmat ovat taudin kantajia, niin lapsi ei useinkaan synny terveenä. Usein myös jompi kumpi vanhemmista tietää jo etukäteen olevansa taudinkantaja, joten biologiset lapset jätetään haaveeksi. Suomalaisia on niin vähän, että suuri osa on kaukaista sukua keskenään. Siitä taas seuraa perinnöllisten sairauksien ryvästymiä.
VMP!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni vapaaehtoisesti lapseton on itse asiassa pakosti sitä. Suvussa voi esim. periytyä joka vaikea sairaus. Toisinaan tämä kylläkin ilmenee vasta, kun yksi lapsi on syntynyt ja todetaan parantumattomasti sairaaksi. Kyseessä on usein suomalaiseen tautiperimään kuuluva kehitysvammaisuutta aiheuttava geeni. Jos molemmat vanhemmat ovat taudin kantajia, niin lapsi ei useinkaan synny terveenä. Usein myös jompi kumpi vanhemmista tietää jo etukäteen olevansa taudinkantaja, joten biologiset lapset jätetään haaveeksi. Suomalaisia on niin vähän, että suuri osa on kaukaista sukua keskenään. Siitä taas seuraa perinnöllisten sairauksien ryvästymiä.
Otapa selvää mikä on vapaaehtoisesti ja tahattomasti lapsettomien ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.Hahaa... Mitäpä itse olet täällä riekkuamassa.
On tosiaan omituista, että lapselliset arvostelevat lapsettomia lapsettomuudesta. Tuntuisi, että jos heidän oma valintansa tuntuisi niin hyvältä, niin he olisivat onnessaan hiljaa omasta säkästään päästä vanhemmaksi. Ihminenhän pyrkii erottumaan positiivisesti. Miksi lapset eivät ole heille positiivisen erottautumisen keino.
Tuntuu ettei lasten saamiseen johtaneet syyt kestä päivänvaloa. Monien luulisi saavan lapset puhtaasta palosta vanhemmuuteen vaan ei.
Niinkin vähäpätöisiä syitä on kuultu kuin hyvällä paikalla oleva talo ja puutarha. Erossa olisi lähtenyt menemään hienot puitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yhtäkkiä ihan hlvetin kiitollinen suvulleni, ystävilleni ja kaikille muillekin kohtaamilleni ihmisille, että ovat fiksuja aikuisia jotka ei kysele ja paasaa toisten elämistä ja valinnoista.
Itsellä on lapsi ja en ainakaan tietoisesti käyttäydy epäkunnioittavasti ja en oo koskaa saanu moiteitakaa et oisin sanonu jtn väärin. Mielestäni se on jokaisen oma asia ja muilla ei siihen oo sanottavaa.
Itteä ärsyttää sitte se et ite kunnioitan lapsettomien päätöstä mut on ollu muutama jotka antais vasta kunnioitusta. Pääasiassa lapsettomia ei tunnu kiinnostavan minun päätös mut sit nää muutama paasaa mulle kui oon pilannu elämäni ja kehoni turhaa ja mun seura on inhottavaa ku mun pitää nii suunnitella kaikki viimeisen päälle et voin poistua kotoa hetkeksi yksin. En saisi edes mainita lapsen olemassa oloa mitenkää. En oo semmone joka kokoaja selittää kui lapsi oli nii söpö, reipas yms yms vaa saatan vaa sanoa jtn 'ootas ku soitan lapsen likalle et muistaa asian x ku unohdin sanoa' nii siitä suututaan. Muun ajan oon kokoaja puhumatta lapsesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on lapsi ja en ainakaan tietoisesti käyttäydy epäkunnioittavasti ja en oo koskaa saanu moiteitakaa et oisin sanonu jtn väärin. Mielestäni se on jokaisen oma asia ja muilla ei siihen oo sanottavaa.
Itteä ärsyttää sitte se et ite kunnioitan lapsettomien päätöstä mut on ollu muutama jotka antais vasta kunnioitusta. Pääasiassa lapsettomia ei tunnu kiinnostavan minun päätös mut sit nää muutama paasaa mulle kui oon pilannu elämäni ja kehoni turhaa ja mun seura on inhottavaa ku mun pitää nii suunnitella kaikki viimeisen päälle et voin poistua kotoa hetkeksi yksin. En saisi edes mainita lapsen olemassa oloa mitenkää. En oo semmone joka kokoaja selittää kui lapsi oli nii söpö, reipas yms yms vaa saatan vaa sanoa jtn 'ootas ku soitan lapsen likalle et muistaa asian x ku unohdin sanoa' nii siitä suututaan. Muun ajan oon kokoaja puhumatta lapsesta
Yksinkertaisesti: vaihdat seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.Hahaa... Mitäpä itse olet täällä riekkuamassa.
On tosiaan omituista, että lapselliset arvostelevat lapsettomia lapsettomuudesta. Tuntuisi, että jos heidän oma valintansa tuntuisi niin hyvältä, niin he olisivat onnessaan hiljaa omasta säkästään päästä vanhemmaksi. Ihminenhän pyrkii erottumaan positiivisesti. Miksi lapset eivät ole heille positiivisen erottautumisen keino.
Tuntuu ettei lasten saamiseen johtaneet syyt kestä päivänvaloa. Monien luulisi saavan lapset puhtaasta palosta vanhemmuuteen vaan ei.
Niinkin vähäpätöisiä syitä on kuultu kuin hyvällä paikalla oleva talo ja puutarha. Erossa olisi lähtenyt menemään hienot puitteet.
Eiköhän suurimmalla osalla ne syyt kuitenkin ole juurikin se, että haluaa vanhemmaksi ja haluaa rakastaa lasta. Se on sitten eri asia, onko kaikki lapsia hankkineet noihin asioihin valmiita ja kuinka realistisella pohjalla käsitys vanhemmuudesta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.Hahaa... Mitäpä itse olet täällä riekkuamassa.
On tosiaan omituista, että lapselliset arvostelevat lapsettomia lapsettomuudesta. Tuntuisi, että jos heidän oma valintansa tuntuisi niin hyvältä, niin he olisivat onnessaan hiljaa omasta säkästään päästä vanhemmaksi. Ihminenhän pyrkii erottumaan positiivisesti. Miksi lapset eivät ole heille positiivisen erottautumisen keino.
Tuntuu ettei lasten saamiseen johtaneet syyt kestä päivänvaloa. Monien luulisi saavan lapset puhtaasta palosta vanhemmuuteen vaan ei.
Niinkin vähäpätöisiä syitä on kuultu kuin hyvällä paikalla oleva talo ja puutarha. Erossa olisi lähtenyt menemään hienot puitteet.Eiköhän suurimmalla osalla ne syyt kuitenkin ole juurikin se, että haluaa vanhemmaksi ja haluaa rakastaa lasta. Se on sitten eri asia, onko kaikki lapsia hankkineet noihin asioihin valmiita ja kuinka realistisella pohjalla käsitys vanhemmuudesta on.
Toivon mukaan näin. Kylmää kuunnella noin pintapuolisia selityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.Hahaa... Mitäpä itse olet täällä riekkuamassa.
On tosiaan omituista, että lapselliset arvostelevat lapsettomia lapsettomuudesta. Tuntuisi, että jos heidän oma valintansa tuntuisi niin hyvältä, niin he olisivat onnessaan hiljaa omasta säkästään päästä vanhemmaksi. Ihminenhän pyrkii erottumaan positiivisesti. Miksi lapset eivät ole heille positiivisen erottautumisen keino.
Tuntuu ettei lasten saamiseen johtaneet syyt kestä päivänvaloa. Monien luulisi saavan lapset puhtaasta palosta vanhemmuuteen vaan ei.
Niinkin vähäpätöisiä syitä on kuultu kuin hyvällä paikalla oleva talo ja puutarha. Erossa olisi lähtenyt menemään hienot puitteet.Eiköhän suurimmalla osalla ne syyt kuitenkin ole juurikin se, että haluaa vanhemmaksi ja haluaa rakastaa lasta. Se on sitten eri asia, onko kaikki lapsia hankkineet noihin asioihin valmiita ja kuinka realistisella pohjalla käsitys vanhemmuudesta on.
Toivon mukaan näin. Kylmää kuunnella noin pintapuolisia selityksiä.
Toivotaan. Mutta ei se poista sitä, että paljon on myös näitä, joiden ei tosiaankaan olisi ikinä pitänyt lapsia hankkia.
Varmasti aika paljon sitä mitä tuossa edellä analysoitiin, eli että ihmiset peilaavat toisten ratkaisuja omiensa kautta. Minulla ainakin se ainoa ihminen joka ei ratkaisuani ymmärtänyt, oli lukioaikainen kaverini jolla oli jo 18-vuotiaana vauva-kuume. Hänestä tuli äitiyden myötä sellainen lapsilla keulija joka kyllä kyykytti lapsettomia, näin tämän tapahtuvan muillekin, tosin hän arvosteli mielellään myös muita äitejä eli ehkä hän halusi vain pönkittää omaa itsetuntoaan muiden kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti aika paljon sitä mitä tuossa edellä analysoitiin, eli että ihmiset peilaavat toisten ratkaisuja omiensa kautta. Minulla ainakin se ainoa ihminen joka ei ratkaisuani ymmärtänyt, oli lukioaikainen kaverini jolla oli jo 18-vuotiaana vauva-kuume. Hänestä tuli äitiyden myötä sellainen lapsilla keulija joka kyllä kyykytti lapsettomia, näin tämän tapahtuvan muillekin, tosin hän arvosteli mielellään myös muita äitejä eli ehkä hän halusi vain pönkittää omaa itsetuntoaan muiden kustannuksella.
Hurahtaneet on pahimpia. Totta kai pidän hienona asiana omistautuvaa vanhemmuutta ja sitähän lapsetkin odottaa. Paasausta en siedä.
Joitakin entisiä lapsettomia on tullut vastaan joille Muumimamma moodi jäi pahasti päälle. Miniät saavat lopulta oman osansa näistä nyt kun pitäähän mummon päästä olemaan _olennaisena_ osana lastenlastensa elämää.
Vieöäkin huvittaa tapahtuma yli 10 vuoden takaa, olin yäyttänyt 30 ja pääsin vihdoin steriin, olin töistä pois pari päivää ja työkaveri kysyi kahvipöydässä, oliko sulla flunssa? Sanoin että ei, kun naisten juttuja ja eräs toinen hihkaisi liittyykö lapsiin? Sanoin kyllä ja siitä riemu repesi, alkoi höpöttämään hurmiossaan miten arvasi miten minäkin mieleni muutan, onnitteli ja hössötti, keskeytin ja kiitin onnitteluista ja sanoin käyneeni sterissä :D Jestas sitä tyrmistystä ja mulkoilua jota kesti pitkään.
Vierailija kirjoitti:
En ole menettänyt lukutaitoani tai -aikaani lasten myötä. Myös lapset ovat oppineet lukemaan ja pitävät kirjoista.
Minua ei kiinnosta muiden valinnat, vauvapalstalla riekkuavat velat lähinnä ihmetyttävät.
Kyllä lapsen kanssa pitää viettää aikaa, hoivata ja leikkiä. Jos jollekin on tärkeää lukea ja päntätä 8 tuntia päivässä, voi kyllä lisääntymisen unohtaa suosiolla.
Alue: Aihe vapaa
Ihan ehdottoman totta ja itsekin sorruin tähän. Mutta pakko sanoa, että kun olen lapsesta asti kokenut, että en halua omia koskaan, niin mua on profiloitu jonain lapsenvihaajana. Siis vitsillä enimmikseen, mutta paljon kokemuksia jossa joku vaikka sanoo että ”niin mites Sanna toi vauvan pitely, hyi yök eikö vaan heheh”! Ja että en itsekään tajunnut ennen vähän myöhäisempää aikuisikää että mähän pidän lapsista! Ja että lapsista voi samaan aikaan pitää ja olla haluamatta niitä. Kun ei sellasta pidetty minään mahdollisuutena.
Se sisäinen tiedostamaton ristiriita sai minut tuntemaan paljon epäselviä ja negatiivisia tunteita lapsiperheitä kohtaan. Kun en yhtään hahmottanut omaa paikkaani tässä kuviossa.