Erkka jätetty retkeltä pois

Lukematta linkkiä tai kommentteja sanon, että ei tietenkään ole mustavalkoinen kysymys. Milkainen retki ja minne, millainen erityislapsi jne.

Olisi heti tähän aloitukseen pitänyt laittaa faktat eikä provota noin.

Vierailija kirjoitti:

Lukematta linkkiä tai kommentteja sanon, että ei tietenkään ole mustavalkoinen kysymys. Milkainen retki ja minne, millainen erityislapsi jne.

Olisi heti tähän aloitukseen pitänyt laittaa faktat eikä provota noin.

Osaako joku täällä käyttäytyä?

Mutta pääsikö Miska mukaan?

Miksi Suomessa halutaan aina sekoittaa kaikki, jotta mahdollisimman monella olisi kurjaa? Erkoilla voisi ihan hyvin olla omat päiväkodit tai ainakin ryhmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä erityislapsi pääsi yleensä vähänkään pidemmille retkille mukaan vain jos mukaan pääsi ylimääräinen hoitaja/avustaja.

Kerran olivat olleet jollain minimaalisella porukalla + yksi hoitaja, ja lapsi ei suostunut enää kävellä. En ihmettele jos ja kun tuollaisessa tilanteessa iskee rautaisimmallekin ammattilaiselle epätoivo!

Ja hänellä oli haasteena lähinnä arvaamattomuus, ei mikään epilepsia tms. fyysinen sairaus.

Oliko tämä vanhemmille sopiva vaihtoehto?

Jos ei kelpaa vanhemmille, sitten otetaan lapsi pois pkodista ja toinen vanhempi jää retkeilyttämään sitä lasta kotiin. Tunne suurta sympatiaa erityislasten vanhempia kohtaan, kova kohtalo on heillä. Mutta tuon kohtalon kärsijöiksi ei voi laittaa niitä terveitä lapsia. Ja sitähän nämä vanhemmat nyt haluaa. Että jos kuuro-sokea-mykkä- liikuntakyvytön Elsa-Petteri ei voi lähteä metsäretkelle, kukaan 24:n lapsen ryhmästä ei sitten lähde. Lukekaapa eka kommentti tuolta blogista, tuo äiti itsekkin jättää tuon erityislapsensa ulos perheen omista huvituksista: niillä käydään vaan, kun tämä yksi on muualla hoidossa. Että itse ei viitti, mutta muiden pitäisi.

Koska se on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa halutaan aina sekoittaa kaikki, jotta mahdollisimman monella olisi kurjaa? Erkoilla voisi ihan hyvin olla omat päiväkodit tai ainakin ryhmät.

Koulumaailmassa erkoilla homma pelaa. Itsellä kokemusta asiasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta linkkiä tai kommentteja sanon, että ei tietenkään ole mustavalkoinen kysymys. Milkainen retki ja minne, millainen erityislapsi jne.

Olisi heti tähän aloitukseen pitänyt laittaa faktat eikä provota noin.

Osaako joku täällä käyttäytyä?

XDDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta linkkiä tai kommentteja sanon, että ei tietenkään ole mustavalkoinen kysymys. Milkainen retki ja minne, millainen erityislapsi jne.

Olisi heti tähän aloitukseen pitänyt laittaa faktat eikä provota noin.

Osaako joku täällä käyttäytyä?

XDDD

Sepäse.

Vierailija kirjoitti:

Erkka ei kuulu päikkyyn jos ei pysty toimimaan omassa ryhmässään. Ei työelämäänkään päästetä ongelmatapauksia rellestämään.

Tuo lapsi tulee päätymään lapsilisiltä sairaseläkkeelle eli varsinainen yhteiskunnan tukipilari nyt ja tulevaisuudessa

Työelämässä niitä ongelmatapauksia vasta rellestääkin!

Ihmisarvo ja oikeudet eivät ole kiinni siitä, onko sairaseläkkeellä vai työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuossa hän itse listasi niin älyttömän monta syytä miksi lapsi ei mennyt mukaan. Ei päiväkodilta voi odottaa ihan mitä vain joustoa muun ryhmän kustannuksella. Erkalle pitää anoa oma hoitaja joka kantaa Erkkaa, tai kellä on aikaa jäädä "hoitamaan tilanne oikein". Sillä aikaa kun Erkka makaa maassa ja kiukuttelee tai saa odotetun epilepsiakohtauksen, muu ryhmä tulee levottomaksi ja kellään ei ole kivaa. Tämä kun toistuu riittävän usein alkaa ryhmä yhdistämään Erkan ja pieleen menneen/keskeytyneen tapahtuman. 

 Se on ikävää jos omalle kohdalle napsahtaa erityislapsi, mutta ei sitä voi muiden niskaan kantaa. Pidä se Erkka sitten kotona ja anna sille niitä kokemuksia vaikka kerhoissa.

Vanhempi olisi mennyt retkelle mukaan ja huolehtinut itse lapsesta, jos hänelle olisi retkestä kerrottu. Luitko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä erityislapsi pääsi yleensä vähänkään pidemmille retkille mukaan vain jos mukaan pääsi ylimääräinen hoitaja/avustaja.

Kerran olivat olleet jollain minimaalisella porukalla + yksi hoitaja, ja lapsi ei suostunut enää kävellä. En ihmettele jos ja kun tuollaisessa tilanteessa iskee rautaisimmallekin ammattilaiselle epätoivo!

Ja hänellä oli haasteena lähinnä arvaamattomuus, ei mikään epilepsia tms. fyysinen sairaus.

Oliko tämä vanhemmille sopiva vaihtoehto?

Jos ei kelpaa vanhemmille, sitten otetaan lapsi pois pkodista ja toinen vanhempi jää retkeilyttämään sitä lasta kotiin. Tunne suurta sympatiaa erityislasten vanhempia kohtaan, kova kohtalo on heillä. Mutta tuon kohtalon kärsijöiksi ei voi laittaa niitä terveitä lapsia. Ja sitähän nämä vanhemmat nyt haluaa. Että jos kuuro-sokea-mykkä- liikuntakyvytön Elsa-Petteri ei voi lähteä metsäretkelle, kukaan 24:n lapsen ryhmästä ei sitten lähde. Lukekaapa eka kommentti tuolta blogista, tuo äiti itsekkin jättää tuon erityislapsensa ulos perheen omista huvituksista: niillä käydään vaan, kun tämä yksi on muualla hoidossa. Että itse ei viitti, mutta muiden pitäisi.

Eihän jätä? Luki näin "Myös koko perheenkin kesken teemme erilaisia asioita. Ei me kuitenkaan kolmea viikonloppua kuukaudessa vain neljän seinän sisällä olla, kun pääosin vain viikonloppuina ollaan koko perhe kasassa".

Ihanan epämääräinen tuo ilmaus: erilaisia asioita. Kun sitten kuitenkin heti seuraavaksi puhuu siitä, miten EI VOI olla neljän seinän sisällä koko ajan. Eli noi "erilaiset asiat" tapahtuu kodin seinien sisäpuolella.

Ymmärsitkö jotain väärin? Missä lukee että ei voi olla sisällä koko ajan? Tuon mimmin instastakin näkee että erityinenkin ollut retkillä.

Eihän se päiväkotikaan tätä poikaa KAIKILTA retkiltä pois jätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä erityislapsi pääsi yleensä vähänkään pidemmille retkille mukaan vain jos mukaan pääsi ylimääräinen hoitaja/avustaja.

Kerran olivat olleet jollain minimaalisella porukalla + yksi hoitaja, ja lapsi ei suostunut enää kävellä. En ihmettele jos ja kun tuollaisessa tilanteessa iskee rautaisimmallekin ammattilaiselle epätoivo!

Ja hänellä oli haasteena lähinnä arvaamattomuus, ei mikään epilepsia tms. fyysinen sairaus.

Oliko tämä vanhemmille sopiva vaihtoehto?

Jos ei kelpaa vanhemmille, sitten otetaan lapsi pois pkodista ja toinen vanhempi jää retkeilyttämään sitä lasta kotiin. Tunne suurta sympatiaa erityislasten vanhempia kohtaan, kova kohtalo on heillä. Mutta tuon kohtalon kärsijöiksi ei voi laittaa niitä terveitä lapsia. Ja sitähän nämä vanhemmat nyt haluaa. Että jos kuuro-sokea-mykkä- liikuntakyvytön Elsa-Petteri ei voi lähteä metsäretkelle, kukaan 24:n lapsen ryhmästä ei sitten lähde. Lukekaapa eka kommentti tuolta blogista, tuo äiti itsekkin jättää tuon erityislapsensa ulos perheen omista huvituksista: niillä käydään vaan, kun tämä yksi on muualla hoidossa. Että itse ei viitti, mutta muiden pitäisi.

Eihän jätä? Luki näin "Myös koko perheenkin kesken teemme erilaisia asioita. Ei me kuitenkaan kolmea viikonloppua kuukaudessa vain neljän seinän sisällä olla, kun pääosin vain viikonloppuina ollaan koko perhe kasassa".

Ihanan epämääräinen tuo ilmaus: erilaisia asioita. Kun sitten kuitenkin heti seuraavaksi puhuu siitä, miten EI VOI olla neljän seinän sisällä koko ajan. Eli noi "erilaiset asiat" tapahtuu kodin seinien sisäpuolella.

Ymmärsitkö jotain väärin? Missä lukee että ei voi olla sisällä koko ajan? Tuon mimmin instastakin näkee että erityinenkin ollut retkillä.

Eihän se päiväkotikaan tätä poikaa KAIKILTA retkiltä pois jätä.

Lukiko jossain sukupuolesta

Vierailija kirjoitti:

Meillä erityispedagogiikan opinnoissa käytetään "erkka" sanaa erityisopettajasta. :)

Meillä koulussa käytetään sanaa erkkaope opettajista ja opiskelijoista erkka.

Jos tuolla äidillä on aikaa katsella ikkunasta kuinka päiväkodissa toimitaan niin lähteköön itse paimeneksi lapselleen niin ehkä voisi päästäkin retkelle.

Meidän Erkka kyllä pääsee retkille mukaan ja on se retken reippain ja huolehtii myös eväistä ja toisista, erkoista en tiedä, mutta onhan se väärin että yksi jätetään pois.

Vierailija kirjoitti:

Jos tuolla äidillä on aikaa katsella ikkunasta kuinka päiväkodissa toimitaan niin lähteköön itse paimeneksi lapselleen niin ehkä voisi päästäkin retkelle.

Näin hän olisi tehnyt. Luitko postausta?

Tässä elämässä ei mene nallekarkit tasan muutoinkaan. Yhdenvertaisuus on haavekuva joka on mahdoton toteuttaa.

Erityislapsen vanhemman on sopeuduttava elämään erityisyyden kanssa ja samoin myös sen lapsen. Ei voi olettaa että maailma pyörii erityisten ehdoilla.

Erityinen retkeilköön perheensä kanssa, tosin tässä tapauksessa erityinen ei pääse kotonaankaan kaikille retkille. Äidillä on kuitenkin pokkaa arvostella hoitopaikkaa, vaikka itsekin jättää lastaan pois muiden perheenjäsenten kanssa tapahtuvilta retkiltä.

Joissakin tapauksissa integrointi normaalien joukkoon on ok ja näissä tapauksissa se ei saa tarkoittaa sitä että toimitaan erityisen ehdoilla. Joku kiva juttu jää tekemättä kun siihen on rajoittava tekijä, esim. jalat poikki tai jalkoja ei ole niin ei voi osallistua kävelyretkille - vai pitäisikö kaikilta evätä kävelyretki kun yksi ei voi kävellä. 

Mielestäni kaikki erityislasten vanhemmat eivät ole sopeutuneet tai hyväksyneet lapsensa vajavaisuutta ja sen aiheuttamia rajoitteita. Joku sopeutumisvalmennuskurssi pakolliseksi kaikille.

Toivoisin että tässä maassa ihmisillä, myös lapsilla, olisi joskus velvollisuuksiakin. Ei pelkästään oikeuksia ja jatkuvaa uhriutumista.

Vierailija kirjoitti:

Tässä elämässä ei mene nallekarkit tasan muutoinkaan. Yhdenvertaisuus on haavekuva joka on mahdoton toteuttaa.

Erityislapsen vanhemman on sopeuduttava elämään erityisyyden kanssa ja samoin myös sen lapsen. Ei voi olettaa että maailma pyörii erityisten ehdoilla.

Erityinen retkeilköön perheensä kanssa, tosin tässä tapauksessa erityinen ei pääse kotonaankaan kaikille retkille. Äidillä on kuitenkin pokkaa arvostella hoitopaikkaa, vaikka itsekin jättää lastaan pois muiden perheenjäsenten kanssa tapahtuvilta retkiltä.

Joissakin tapauksissa integrointi normaalien joukkoon on ok ja näissä tapauksissa se ei saa tarkoittaa sitä että toimitaan erityisen ehdoilla. Joku kiva juttu jää tekemättä kun siihen on rajoittava tekijä, esim. jalat poikki tai jalkoja ei ole niin ei voi osallistua kävelyretkille - vai pitäisikö kaikilta evätä kävelyretki kun yksi ei voi kävellä. 

Mielestäni kaikki erityislasten vanhemmat eivät ole sopeutuneet tai hyväksyneet lapsensa vajavaisuutta ja sen aiheuttamia rajoitteita. Joku sopeutumisvalmennuskurssi pakolliseksi kaikille.

Mitkä **tun nallekarkit tasan? Kävikö myös kettu kolossa ja muita juntteja sanontoja? oolraittinen?

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin että tässä maassa ihmisillä, myös lapsilla, olisi joskus velvollisuuksiakin. Ei pelkästään oikeuksia ja jatkuvaa uhriutumista.

Haaveilet jostain vanhasta ajasta jolloin ihmisoikeudet ja lapsenoikeudet eivät olleet vielä voimassa?

Vielä 80-luvulla näki todella hurjaa kasvatusta missä lentävä lause oli "tottelet tai itket ja tottelet".