hävettää kun kirjoitin tunnepurkauksen uudelle tuttavuudelle
Tutustuin töissä yhteen mukavaan tyyppiin. Hän lähti opiskelemaan eri alaa pari kuukautta tutustumisemme jälkeen. Samaan aikaan elämässäni tapahtui mullistuksia ja en sillä hetkellä keksinyt muita joihin olisin vinut turvautua, luulin hänen ymmärtävän minua.
Nyt tuntuu, että purkaukseni meni liian pitkälle ja ettei niin lyhyen tuttavuuden jälkeen ole "normaalia" avautua niin. Nyt harmittaa, etten ehtinyt rauhassa tutustella ja kehittää kaveruutta. Molemmat ovat kai vaivautuneina tahoillaan.
Kommentit (18)
Öö siis ajauduit kriisiin juttelunne takia??
MIksi roikut jossain puolitutussa? Tapaa uusia ihmisiä, jotka antavat itsestään jotain.
MIksi roikut jossain puolitutussa? Tapaa uusia ihmisiä, jotka antavat itsestään jotain.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 23:37"]
16
[/quote] Tuskinpa, jos on työelämässä.
Opi virheistäsi, älä tee toiste samaa.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 01:06"]
Opi virheistäsi, älä tee toiste samaa.
[/quote] voiko tätä orastavaa ystävyyttä pelastaa?
Itse en ainakaan ala ajattelemaan ihmisestä mitenkään negatiivisesti tms. jos yllättäen avautuu, vaikkei tunnettaisikaan kovin hyvin. Joskus kävi vastaavasti ja itse lähinnä ajattelin että on hienoa kun luottaa minuun niin vaikkei mitään läheisiä ystäviä ollakkaan. Tuntui kyllä että henkilö itse juurikin alkoi katumaan avautumistaan ja "perääntyi".
hienoa? ap kuulostaa lapselliselta heittäytyjältä.
mieti vaikka lapsia. fiksummat tarkkailevat ihmisiä etäältä ja vierastavat. hälytyskellojen pitäisi soida, jos lapsi syöksyisi tuntemattoman syliin.
Ehdottaisin että kommentoit asiaa jotenkin, että "sori kun tuli avauduttua noin ja plaaplaa" ja sitten oot ihan neutraalisti etkä enää ota asiaa puheeksi. Anna sen kaverin ottaa ihan hetken enemmän yhteyttä suhun kun sä siihen.
Tästä on jo muutama kuukausi aikaa. Tuona aikana hän on vastannut suht. neutraaleihin viesteihini takaisin ja hän toivotti ensin hyvää joulua. Muutoin on vain vastaillut minun ei-avautuneisiin, lyhyisiin viesteihin. Kyselee aina minusta, ei kerro itsestään mitään.
Siul on oikeus siun omii tunteisii.. :)
>Kyselee aina minusta, ei kerro itsestään mitään.
Kai sinäkin kyselet hänestä? Kaikki eivät uskalla/viitsi alkaa selittää itsestään kysymättä.
Olen kysellyt, hän jotenkin väistää kysymykset ja kääntää huomion minuun ja minä alan avautua.
Nytkin hän vastasi yhteen neutraaliin huumorijuttuuni kysymällä, miten menee ja miten töissä menee. Toisaalta tekisi mieli vastata yhtä kuivasti ja ylimalkaisesti, mutta totuus on että olen lopettanut työpaikassani ja täysin hukassa. Tuo aihe alunperin sai meidät juttelemaan syvällisempiä ja minä ajauduin tunnekriisiin.