Kärsin mielenterveysongelmista ja Joker-elokuvassa oli hieno se hänen kirjoittamansa ajatus eli "Mielisairaudessa pahinta on se, että muut odottavat käyttäytyvän kuin sitä ei olisikaan" tai jotain sinnepäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kai se on toisten tietää, mikä on sinulta liikaa vaadittu, jos se ei näy mistään päällepäin. Murtunut jalka on aika helppo havaita, mutta kukaan ei näe ajatuksiisi. Eikö sekin toisaalta johtaisi osattomuuteen, jos ihmiset yrittäisivät jotenkin ennakoida, mikä on sinulle liikaa ja jättää sen perusteella kutsumatta vaikka illanistujaisiin ja juhliin tai välttää tiettyjä tekemisiä ja puheenaiheita kanssasi? Sitten joku asia olisikin sinulle ehkä ok, mutta sinut jätettäisiin ulkopuolelle, kun muut arvioisivat asiat taas väärin.

Kyllä kymmenien selventävien keskusteluiden jälkeen pitäisi jo ymmärtää, jos on ymmärtääkseen. Sen olen toki havainnut, että hyvin harva ymmärtää, jos ei itse kärsi samoista asioista. Silti jos en vaikka vastaa puhelimeen, kun haluan eristäytyä, niin sitten tullaan oven taakse vaikka kaikilla on tiedossa, ettei oveni aukea jos en kerran yhteydenottoihinkaan reagoi. Ulkopuolelle olen pyrkinyt jäämään ihan omasta halustani. Ap

lähiomaisille laita viesti, esim lepään nyt, jos et vastaa puheluun ja asut yksin. Älä pidä heitä missään jännityksessä voinnistasi, vaan osoita pärjääväsi ja he jättävät sinut rauhaan kyllä.

Neuvot siis mielenterveysongelmallista käyttäytymään niin kuin hänellä ei olisi mielenterveysongelmia.

Jos ei tuon vertaa pysty tekemään, niin sitten on elämä kyllä vaan p askaa ymmärsi muut ihmiset sitä sairautta kuinka hyvin tahansa.

Ei ehkä ole älykästä viisastella asioista, joista ei ymmärrä tuon taivaallista. Mielenterveysongelmista kärsivä saattaa olla niin epäsosiaalinen (esim. vain hetkittäin tai vähän väliä tai koko ajan), että viestin kirjoittaminen on jo liikaa pyydetty. Ei ehkä ole älykästä yrittää selittää tätä sellaiselle, joka ei ymmärrä.

Meinaankin, että tuossa tapauksessa ei voi mitenkään päästä eroon siitä, että joku huolestunut läheinen saattaa tunkea sinne oven taakse silloin, kun ei sitä kaipaa. Läheinen kun ei voi tietää, onko kaikki kunnossa, kun ei saa yhteyttä. Tuskin tässä nyt toivotaan sitäkään, että jätettäisiin vaan kuolemaan ja mätänemään sinne asuntoon, jos olisikin esim. saanut sairauskohtauksen tai kaatunut pahasti suihkussa eikä olisikaan kyse siitä, että haluaa olla yksin? Eli p askaa mitä p askaa, kun kukaan ei sentään osaa lukea ajatuksia.

Tätä olen myös ihmetellyt. Usein kuulee sanottavan, ettei mt-ongelmat ole tekosyy mihinkään, kyllä niistä huolimatta pitäis tajuta... Kun sehän se on koko asian ydin, ettei "tajua"/kykene, kun on se sairaus. Se on syy, ei tekosyy. Eri asia sitten, ettei kaikkea/mitään tarvitse toiselta sietää. Muut suojaavat itseään sairaan käytökseltä siinä määrin kuin kokevat tarpeelliseksi. Ja toki sairaalta olisi kunnioittavaa läheisiäkin kohtaan hakea apua, mutta sen saaminen ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen myös ihmetellyt. Usein kuulee sanottavan, ettei mt-ongelmat ole tekosyy mihinkään, kyllä niistä huolimatta pitäis tajuta... Kun sehän se on koko asian ydin, ettei "tajua"/kykene, kun on se sairaus. Se on syy, ei tekosyy. Eri asia sitten, ettei kaikkea/mitään tarvitse toiselta sietää. Muut suojaavat itseään sairaan käytökseltä siinä määrin kuin kokevat tarpeelliseksi. Ja toki sairaalta olisi kunnioittavaa läheisiäkin kohtaan hakea apua, mutta sen saaminen ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys.

Se tuntuu unohtuvan usein, että myös sairaat suojaavat itseään muilta sillä eristäytymiseltään. Mt-ongelmaisia kohtaan ei olla mukavia, joten sairas voi kokea että ihmisten seura on siksi jo liian kuormittavaa. Mt-ongelmaiselle pitäisi myös antaa se rauha ja yksityisyys, mitä tervekin ihminen kokee tarvitsevansa. En minäkään mene kyselemään ääneen mistään fyysisestä vaivasta keneltäkään sellaiseen sävyyn, että eikö se sinun selkärankasi voisi olla jo normaali, kun minua suututtaa katsella sitä ihan vinona :D 

"Voisitko jo käydä suoristamassa tuon skolioosisi, kun en tykkää katsella sitä?"

"En jaksa sinun takiasi miettiä yhtään, että missä on lähin vessa. Pidättele sitä kakkaa äläkä valita jostain herkästä suolesta."

"Ei kiinnosta sun diabetes, se ei ole ongelma muille kuin sulle itsellesi."

"Taidat kuule olla luulovammainen, atooppinen iho ei estä ketään tekemästä mitään. Sitä paitsi uiminen on paras liikuntamuoto talvisin."

"Kuule mullakin on ollut jalkapöydässä hiusmurtuma, kävin silti ratsastamassa ja potkunyrkkeilemässä enkä tajua, miksi sinä et voi lähteä naisten kympille. Se on tykypäivä kaikille ja bonukset on siitä kiinni".

"Miten niin sinua pelottaa laulaminen? Kuule sinne vaan lavalle laulamaan Martta-tädille paljon onnea vaan ensin venäjäksi ja sitten thain kielellä että Sepon uusi vaimokin tuntee olonsa tervetulleeksi".

Vierailija kirjoitti:

"Voisitko jo käydä suoristamassa tuon skolioosisi, kun en tykkää katsella sitä?"

"En jaksa sinun takiasi miettiä yhtään, että missä on lähin vessa. Pidättele sitä kakkaa äläkä valita jostain herkästä suolesta."

"Ei kiinnosta sun diabetes, se ei ole ongelma muille kuin sulle itsellesi."

"Taidat kuule olla luulovammainen, atooppinen iho ei estä ketään tekemästä mitään. Sitä paitsi uiminen on paras liikuntamuoto talvisin."

"Kuule mullakin on ollut jalkapöydässä hiusmurtuma, kävin silti ratsastamassa ja potkunyrkkeilemässä enkä tajua, miksi sinä et voi lähteä naisten kympille. Se on tykypäivä kaikille ja bonukset on siitä kiinni".

"Miten niin sinua pelottaa laulaminen? Kuule sinne vaan lavalle laulamaan Martta-tädille paljon onnea vaan ensin venäjäksi ja sitten thain kielellä että Sepon uusi vaimokin tuntee olonsa tervetulleeksi".

Voe kuule, kun kyseisistä vaivoista kärsivät kyllä taatusti joutuvat sietämään tuon kaltaista suhtautumista ihmisiltä myös. Paitsi tuskin sentään thain kielellä pyydetään ketään laulamaan, ellei satu osaamaan kyseistä kieltä.

Mulla on sama juttu, mutta ongelmani on fyysinen, näkymätön sairaus. Olen parhaani mukaan selittänyt rajoitteista, mutta kukaan ei pyri muistamaan niitä, vaan tunnutaan edellyttävän että ajan saatossa muutun kumminkin normaaliin toimintakykyyn. Sitten kun muistutan, että en edelleenkään ole terve koska sairauteni ei parane, vastassa on tyhjä, ällistynyt, vihainen ja epäuskoinen katse. Ja todellakin rajoitteeni ovat ongelma muille ihmisille ja haittaavat muita. Tulee aika paha mieli, kun tajuaa, että toiset on taas kuukausikaupalla luulleet, että olen vaan laiska tai tylsä ja luulosairas.

Jep. Epäsosiaalisena kun jättää puheluihin ja viesteihin vastaamatta, niin joutuu kerta toisensa jälkeen selittämään samoja selityksiä, jotka menevät aina tyyliin: "Joo sori kun en vastaillut silloin. Oli vaan taas niin ahdistunut olotila...". Ja jos toteat tuon ilman pahoittelua, niin sitten oletkin jo kurja, töksäyttelijä, itsekäs ja mitä lie.

Tässä yhteiskunnassa pitää liian usein pyydellä anteeksi mielenterveysoireitaan.

Up

Missä vaiheessa elokuvaa se sanoo noin?

Se kirjoitettiin elokuvaan, koska oikea kirjoittaja, teini, eristettiin ja häntä kiusattiin, vaikka häntä huumattiin ja käyttäytyi siksi erikoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa elokuvaa se sanoo noin?

Kirjoittaa muistikirjaan, en muista kohtaa. Kirjoittaa myös "I need your help."

Parasta oli se, kun se ampui De Niron hahmon.

Nauran joka kerta sille kohtaukselle 😁