Ihanaa kun ihmisen figuurini alkaa jo paljastua läskin alta!

Synnytyksestä aikaa jo kohta kaksi vuotta, ja läskistä eroon pääseminen oli tosi työlästä. Kokoni on aina ollut 34 tai 36, mutta raskauden aikana ja jälkeen se lähenteli jo kokoa 42-44. Se on jo paljon se, kun pituutta on vain 165 cm..

Tuntui että koko persoona peittyi läskin alle. Mikään vaate ei näyttänyt hyvältä, kaikki ahdisti ja puristi. Ei oikein kehdannut lähteä uloskaan. Nyt vaatekoko on sentään jo 38, ja peilistä kun katsoo niin näkyy raajat selvästi. Pääkään ei näytä enää siltä kuin se nousisi suoraan hartioista. Niskakyhmy makkaroineen on hävinnyt. 

Ostin paljon vaatteita ollessani läski, luulin että uudet vaatteet tekee minusta paremman näköisen. Tajusin onneksi, että rätti kuin rätti näyttää hyvältä hoikan päällä, joten lopetin rahantuhlauksen ja päätin että mitään en osta ennen kuin alan näyttää ihmiseltä.

Olen ehdottomasti onnellisempi hoikkana kuin läskinä. Vaikka missään tapauksessa se ei ole ainut onnen avain. Taidan päästä sinnikkäällä työllä ihan rantakuntoon :) Olen esteetikko, ja läskinä tunnen itseni Rubensin naiseksi.

Muiden läskit mua ei haittaa yhtään, ja jokainen saa näyttää siltä kuin tykkää. Tärkeintä että omassa kropassa viihtyy.