Miten joidenkin ihmisten elämässä tuntuu olevan ohjausta mutta minä ajelehdin kuin kaarnalaiva aavalla merellä?
On tarinoita, joissa täpärästi on pelastuttu ja vaihdettu elämän suuntaa, kuinka huumeet vsihtuivat uskoon ja materiaalinen hyvä seurasi perässä, miten tuleva presidentti roikkui tolpasta tsunamin keskellä ja vaikeuksien kautta voittoon esimerkkejä on vaikka kuinka.
Minä olen taas ikuinen luuseri, joka on nainut psykopaatin, saanut erityislapsia, joutunut elinikäiseen ulosottoon, menettänyt työkyvyn, ystävät, voimavarat, kaiken.
Missä se ohjaus ja pelastus on?!
Kommentit (26)
Matrix
-Sinkkiş
Jos tekisit toisin, niin estettäisiin .. et voi tehdä.
Jep, itse pitää olla myös aktiivinen, jotta elämä alkaa kulkea ”ohjauksen” mukaan. Tehdä valintoja: mitä minä haluan, mistä haaveilen yms. ja toimia aktiivisesti kohti näitä päämääriä.
Kas, sulla näyttäis olevan melkoinen värisuora käsissä ;)
-Sinkkiş
Kyllä siitäkin voi siedettävää tehdä, mutta älä soimaa itseäsi. Kaikki on ulkoa ohjattua tässä "maailmassa."
Jotkut ohjaavat elämäänsä. Lopettavat ryyppäämisen, naivat itselleen sopivan puolison, rakentavat hyvän avioliiton, maksavat velkansa ja hoitavat erityislapsensa niin hyvin kuin voivat.
Vierailija kirjoitti:
Jep, itse pitää olla myös aktiivinen, jotta elämä alkaa kulkea ”ohjauksen” mukaan. Tehdä valintoja: mitä minä haluan, mistä haaveilen yms. ja toimia aktiivisesti kohti näitä päämääriä.
Ei toimi maailma noin
-Sinkkiş
Ainoastaan matrixin valehtelevat kätyrit jauhavat tuommoista sontaansa
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaista ole, ellet ihan itse tartu elämäsi laivan ruoriin ja ala ohjata sitä. Jos alat odotella jotain jumalallista väliintuloa niin saat odotella loppuikäsi, turhaan.
Työkyvyttömänä ulosottovelkaisena luuserina, jonka voimavarat riittävät juuri ja juuri hengittämiseen, ei ruoriin tarttuminen ja suunnan muuttaminen ole realistista.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ohjaavat elämäänsä. Lopettavat ryyppäämisen, naivat itselleen sopivan puolison, rakentavat hyvän avioliiton, maksavat velkansa ja hoitavat erityislapsensa niin hyvin kuin voivat.
Pointti onkin juuri siinä, että voi tehdä mitä joku MUU haluaa.
-Sinkkiş
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaista ole, ellet ihan itse tartu elämäsi laivan ruoriin ja ala ohjata sitä. Jos alat odotella jotain jumalallista väliintuloa niin saat odotella loppuikäsi, turhaan.
Työkyvyttömänä ulosottovelkaisena luuserina, jonka voimavarat riittävät juuri ja juuri hengittämiseen, ei ruoriin tarttuminen ja suunnan muuttaminen ole realistista.
Voithan sinä alkaa maailmanennätys-naiseksi.
-Sinkkiş
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ohjaavat elämäänsä. Lopettavat ryyppäämisen, naivat itselleen sopivan puolison, rakentavat hyvän avioliiton, maksavat velkansa ja hoitavat erityislapsensa niin hyvin kuin voivat.
Minä en ryyppää. Ja olen päässyt eroon henkistä väkivaltaa käyttäneestä miehestä, mutta kannan silti taakkaa ikuisesti. Maksan velkojani minkä ikinä pystyn, mutta ne kasvavat korkoa nopeammin kuin ehdin maksamaan.
Olisi ehkä aika harkita itsensä vapauttamista elämästä. Se lohduttaa ajatuksena vähän.
Ihminen on ihan itseohjautuva laite (joka toki voi osua karikkoihin ilman omaa syytäänkin).
Jos odotat jotain ohjausta tai pelastusta "ylhäältä", niin aika kauan saat odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaista ole, ellet ihan itse tartu elämäsi laivan ruoriin ja ala ohjata sitä. Jos alat odotella jotain jumalallista väliintuloa niin saat odotella loppuikäsi, turhaan.
Työkyvyttömänä ulosottovelkaisena luuserina, jonka voimavarat riittävät juuri ja juuri hengittämiseen, ei ruoriin tarttuminen ja suunnan muuttaminen ole realistista.
Joskus on tosiaan niin että ulkoisessa elämässä on aika vähän liikkumavaraa. Silloinkin kuitenkin on omassa hallinnassa se mihin siinä omassa elämässä kiinnittää huomiota ja miten tulkitsee. Voi toki kiinnnittää huomiota kaikkeen siihen mikä on huonosti ja valittaa vaikka loppuikänsä kurjaa kohtaloaan ja sitä kun ei mikään tai kukaan tule pelastamaan. Tai sitten voi keskittyä siihen mikä vielä on ok ja pieniin iloihin jotka o omien rajoitusten puitteissa saavutettavissa. Esim nauttimaan pienistä arjen aisti-iloista, mielikuvituksista, kirjoista jne.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus pelastaa.
Miten?
Vinkkinä heittäisin että kaulatatuoitu venkula on riski isänä. Älä tee neljännelle vastaavalle lapsia.
Yksi suurimmista syistä elämän pieleen menemiseen on kuvitelma siitä, että omaan elämään ei voi vaikuttaa. Se lähtee varmasti aivan lapsuudesta alkaen, joten ajattelutavan muutos ei ole helppoa. Avuttomuuden tunne on varmasti lamaava, enkä usko, että tuollaisesta suosta pääsee omin avuin. Jos haluat muutosta, niin koeta hakeutua käytännöllisen avun piiriin ja lisäksi psykoterapiaan. Kyllä ihmiset ovat selvinneet isoistakin veloista ja saaneet elämänsä kuntoon. Ilman apua muilta ihmisiltä se on hyvin vaikeaa.
Pitää uskaltaa ottaa riskejä ja tarttua tilaisuuksiin. Ei pressakaan olisi selvinnyt tsunamista, jos olisi vain antanut aaltojen viedä.
Susta voi tulla vaikka NBA-pelaaja tai majuri vielä. Tai pikajuoksija.
Hopeakettu2223 kirjoitti:
Susta voi tulla vaikka NBA-pelaaja tai majuri vielä. Tai pikajuoksija.
Painan 112 kiloa, pikajuoksijan uran voin varmaan unohtaa.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni. Lopetat velaksi elämisen, laihdutat 50 kiloa ja menet töihin! Tämä on käsky.
Ei sellaista ole, ellet ihan itse tartu elämäsi laivan ruoriin ja ala ohjata sitä. Jos alat odotella jotain jumalallista väliintuloa niin saat odotella loppuikäsi, turhaan.