Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatus on täyttä tuubaa
16.02.2014 |
Mihin tarvitaan maisteritason tutkintoa kun hoidetaan pieniä lapsia? Ei mihinkään. Johan tuo kuulostaa kenen korvaan tahansa älyttömältä, että pitäisi opiskella yliopistossa vuosia noinkin yksinkertaiseen hommaan. Lähihoitajat pystyisivät täysin samaan vähemmällä koulutuksella ja rahalla. Samalla myös työurat pitenesivät. Eihän kolmansista maista tulevillakaan ole ollut ketään yliopistotason lastentarhatätiä ja he ovat yhtä hyvin kasvatettuja ja käyttäytyvät täysin samalla tavalla kuin mekin. Jos maisterin suorittamalla varhaiskasvatuksella olisi jotain merkitystä niin eikö e. Afrikkalaiset käyttäysi ihan eri tavalla kuin me?
Ehdotankin, että jottka tähän uskovat niin maksaisivat omasta pussistaan lapselle yliopiston käyneen varhaiskasvattajan tai edes osoittaisivat jotain eroa heihin, joilla ei tällaista ole ollut. Minun verorahoja ei tälläiseen humpuukiin pitäisi laittaa.
Kommentit (40)
Opinnoissa todella paljon samoja kursseja luokanopejen kanssa. Pitäiskö luokanopetkin sitten korvata jollain kouluavustajilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista miten vähän arvostatte lapsia ja lapsuutta. Kaikki tutkimukset osoittavat kuitenkin kiistatta, että koulutus takaa parhaiten laadukkaan varhaiskasvatuksen.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:04"]
Surullista miten vähän arvostatte lapsia ja lapsuutta. Kaikki tutkimukset osoittavat kuitenkin kiistatta, että koulutus takaa parhaiten laadukkaan varhaiskasvatuksen.
[/quote]
Ylikoulutus ei auta ketään. Kerro sinä mikä ero on kolmansista mailla tulleilla ihmisillä kun kukaan ei osaa vielä sanoa?
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:08"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:04"]
Surullista miten vähän arvostatte lapsia ja lapsuutta. Kaikki tutkimukset osoittavat kuitenkin kiistatta, että koulutus takaa parhaiten laadukkaan varhaiskasvatuksen.
[/quote]
Ylikoulutus ei auta ketään. Kerro sinä mikä ero on kolmansista mailla tulleilla ihmisillä kun kukaan ei osaa vielä sanoa?
[/quote]
No ero (keskimäärin) koulumenestyksessä on kyllä iso! Ja paljon on erilaisia oppimisvaikeuksia. Korkeasti koulutettujen lapset pärjäävät paremmin. Korrelaatio toimii maasta riippumatta niin, että mitä korkeammin koulutetut ihmiset (ovat he sitten vanhempia tai hoitajia) ovat lasta hoitameet, sitä parempaa on koulumenestys.
t. luokanope alueella, jossa paljon maahanmuuttajia
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa aiemmin jo mainittu erityisen tuen tarpeen tunnistaminen yksi tärkeimpiä. Muita esim. kasvatus- ja kehityspsykan tunteminen, taito- ja taideaineiden hallinta, kielen kehityksen tuntemine ja tukeminen... On todella paljon aihealueita, joita ei lähihoitajakoulutuksella hallitse.
On kurjaa jos vasta kouluiässä huomataan pulmia oppimisessa. Niihin kun voisi paremmin vaikuttaa jo vuosia aikaisemmin.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:16"]
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
[/quote]
Ei vaan, että tarvitaanko äidinkielen kuulemiseen, askarteluun ja musisointiin yliopistotutkintoa vai voisiko joku vähemmän koulutettu tehdä nämä asiat. Mielestäni voisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:16"]
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
[/quote]
Ei vaan, että tarvitaanko äidinkielen kuulemiseen, askarteluun ja musisointiin yliopistotutkintoa vai voisiko joku vähemmän koulutettu tehdä nämä asiat. Mielestäni voisi.
[/quote]
Jos lähihoitaja osaa sujuvasti eritellä esimerkiksi äidinkielestä fonologiset, morfologiset, semanttis-pragmaattiset ja syntaktiset kielen tukemisen keinoi, ja käyttää niitä tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaan, niin hieno homma. LTO:lle nämä ihan perusjuttuja.
No kyllä afrikkalaiset käyttäytyvät eri tavalla, koska meillä on tuhansia vuosia evoluutiota välissä aivan erilaisissa ympäristöissä mutta muuten olet oikeassa.
-Mies 28v-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:16"]
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
[/quote]
Ei vaan, että tarvitaanko äidinkielen kuulemiseen, askarteluun ja musisointiin yliopistotutkintoa vai voisiko joku vähemmän koulutettu tehdä nämä asiat. Mielestäni voisi.
[/quote]
Jos lähihoitaja osaa sujuvasti eritellä esimerkiksi äidinkielestä fonologiset, morfologiset, semanttis-pragmaattiset ja syntaktiset kielen tukemisen keinoi, ja käyttää niitä tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaan, niin hieno homma. LTO:lle nämä ihan perusjuttuja.
[/quote]
Onse kumma, että entisaikojen ihmiset ovat ylipäätään oppineet puhumaan.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:37"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:16"]
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
[/quote]
Ei vaan, että tarvitaanko äidinkielen kuulemiseen, askarteluun ja musisointiin yliopistotutkintoa vai voisiko joku vähemmän koulutettu tehdä nämä asiat. Mielestäni voisi.
[/quote]
Jos lähihoitaja osaa sujuvasti eritellä esimerkiksi äidinkielestä fonologiset, morfologiset, semanttis-pragmaattiset ja syntaktiset kielen tukemisen keinoi, ja käyttää niitä tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaan, niin hieno homma. LTO:lle nämä ihan perusjuttuja.
[/quote]
Onse kumma, että entisaikojen ihmiset ovat ylipäätään oppineet puhumaan.
[/quote]
On se kumma, että nykyään tarvitaan erilaisia kykyjä, vaikka mikään ei ole muuttunut - ei esim. se, että jokainen käy vähintään 12 vuotta koulua ja operoi päivittäin erilaisten (kirjallisten) tekstien maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin otsikosta, että vanukaskasvatus... AV-saldo taitaa olla tälle illalle täysi.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:37"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 00:16"]
Ensimmäisten kahden vuoden aikana lapsen aivojen massa kaksinkertaistuu. Ylipäätään varhaiset vuodet ovat todella tärkeitä koko loppuelämän kannalta, lapsen pitää saada liikkua, kuulla monipuolisesti omaa äidinkieltään, askartelu ja musisointi on tärkeää.
Kovin vähän arvostatte varhaiskasvattajia, saati lapsia...
[/quote]
Ei vaan, että tarvitaanko äidinkielen kuulemiseen, askarteluun ja musisointiin yliopistotutkintoa vai voisiko joku vähemmän koulutettu tehdä nämä asiat. Mielestäni voisi.
[/quote]
Jos lähihoitaja osaa sujuvasti eritellä esimerkiksi äidinkielestä fonologiset, morfologiset, semanttis-pragmaattiset ja syntaktiset kielen tukemisen keinoi, ja käyttää niitä tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaan, niin hieno homma. LTO:lle nämä ihan perusjuttuja.
[/quote]
Onse kumma, että entisaikojen ihmiset ovat ylipäätään oppineet puhumaan.
[/quote]
Ap vois muuttaa johonkin alkukantaiseen kulttuuriin. Jos riittää, että osaa puhua ja tehdä jotain perusjuttuja. Mitä sitä kaikkia maailman hömpötyksiä opettelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät ole kouluun mennessä samanarvoisessa tilanteessa, kun toiset ovat voineet saada laadukasta varhaiskasvatusta ja toiset taas ovat suunnilleen tynnyrissä kasvaneita.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 11:56"]
Lapset eivät ole kouluun mennessä samanarvoisessa tilanteessa, kun toiset ovat voineet saada laadukasta varhaiskasvatusta ja toiset taas ovat suunnilleen tynnyrissä kasvaneita.
[/quote]
Tosiaan, toisilla on ollut innokas LTO ja toisilla pelkästään AV-palstalla pyörivä äiti. No, mut jos lapsi on oppinut puhumaan, niin eiköhän se riitä?
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 11:56"]
Lapset eivät ole kouluun mennessä samanarvoisessa tilanteessa, kun toiset ovat voineet saada laadukasta varhaiskasvatusta ja toiset taas ovat suunnilleen tynnyrissä kasvaneita.
[/quote]
Tosiaan, toisilla on ollut innokas LTO ja toisilla pelkästään AV-palstalla pyörivä äiti. No, mut jos lapsi on oppinut puhumaan, niin eiköhän se riitä?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:28"]
Missä vaiheessa ihminen alkaa tarvita oppineempia ihmisiä ympärilleen? Minusta 7 vuoden ikä on teennäinen raja.
Mitä nuorempi lapsi, sen suurempi vaikutus aikuisilla on häneen. Tässä mielessä laadukas varhaiskasvatus on ensiarvoisen tärkeää.
Minulle on ihan sama vaikka antaisit apinoiden kasvattaa lapsesi. Minä arvostan asiansa osaavia akateemisia ammattilaisia.
[/quote]
Mitä mieltä olet kolmansista maista tulleista ihmisistä, joilla ei tätä "luksusta" ole ollut? Annatko esimerkin mikä ero on ihmisellä, jolla ei ole ollut akateemistä ammattilaista seuranaan lapsena?
[/quote]
En ole tuo edellinem, mutta vastaan silti. Tuollaisessa tapauksessa saattaa jäädä huomaamatta lapsen erityistarve tai jopa sairaus
Näin kävi tuttavaperheelle, jossa lapaen vakava dysfasia huomattiin heti eskarissa. Aiemmin lasta hoitanut pph ei ollut tajunnut asiaa. Nyt lapsi on pidennetyn oppivelvollisuudem piirissä erityisluokalla.
[/quote]
Luulisi neuvolan terkan huomaavan vakavan dysfasian.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 12:13"][quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:28"]
Missä vaiheessa ihminen alkaa tarvita oppineempia ihmisiä ympärilleen? Minusta 7 vuoden ikä on teennäinen raja.
Mitä nuorempi lapsi, sen suurempi vaikutus aikuisilla on häneen. Tässä mielessä laadukas varhaiskasvatus on ensiarvoisen tärkeää.
Minulle on ihan sama vaikka antaisit apinoiden kasvattaa lapsesi. Minä arvostan asiansa osaavia akateemisia ammattilaisia.
[/quote]
Mitä mieltä olet kolmansista maista tulleista ihmisistä, joilla ei tätä "luksusta" ole ollut? Annatko esimerkin mikä ero on ihmisellä, jolla ei ole ollut akateemistä ammattilaista seuranaan lapsena?
[/quote]
En ole tuo edellinem, mutta vastaan silti. Tuollaisessa tapauksessa saattaa jäädä huomaamatta lapsen erityistarve tai jopa sairaus
Näin kävi tuttavaperheelle, jossa lapaen vakava dysfasia huomattiin heti eskarissa. Aiemmin lasta hoitanut pph ei ollut tajunnut asiaa. Nyt lapsi on pidennetyn oppivelvollisuudem piirissä erityisluokalla.
[/quote]
Luulisi neuvolan terkan huomaavan vakavan dysfasian.
[/quote]
Neuvolan terkkari ei ole akateeminen. Ei se huomaa.
Jos ihminen ei osaa kirjoittaa sanaa pedagogi oikein, kertoo se aika paljon ko. hlön valmiuksista kommentoida tätä aihetta...
Juu, ja nythän ne haluaa LTO:n tutkinnon maisteritutkinnoksi. Arvostusta nääs. Ensin oltiin opistossa, sitten siirrettiin pallonheittely yliopistoon ja sillä perusteella lisää palkkaa. Nyt maisteriksi ja taas huudetaan, kun ollaan entistä enemmän alipalkattuja. Työ todellisuudessa ei juurikaan ole muuttunut. Voidaanhan me päättää, että jatkossa kopiokoneenkäyttäjän pitää olla maisteri ja sitten voidaan itkeä, kuinka yliopistokoulutuksella saa niin huonoa palkkaa.
Ja kyllä tasan tiedä, mitä LTO-koulutus on. Vierestä on katsottu ja jopa osallistuttu. Varmaan hyödyllistä työn kannalta, mutta ei sillä mitään tekemistä ole akateemisuuden kanssa.