Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen taas ratkennut oksentamaan. Haluatko kysyä jotain?
13.02.2014 |
Tiedoksi kuitenkin, että kyllä vaan, mua vituttaa, inhottaa, ällöttää. Sormista kurkussa seuraa potkupallopyöreä naama ja kurja olo. En tajua, miten vaikeeta se on olla kävelemättä sinne vessaan. Vaikka päätän, että en.
Kommentit (16)
Tsemppiä täältäkin! Oliko kertaluontoinen lipsahdus, olitko kauankin oksentamatta?
puklaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sulla mättää henkisellä puolella, että olet tuohon ajautunut? Mikä siis ahdistaa?
Oletko kauankin oksennellut? Kysyy nykyään lähes oireeton kohtalotoveri.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:23"]
No en halua kysyä mitään, mutta toivottavasti saat apua ongelmaasi. Tsemppiä!
T. entinen oksentelija
[/quote]
Kiitos. Avuista en tiedä, kun nyt saisin itse tähän jonkin rotin kehitettyä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:25"]
Tsemppiä täältäkin! Oliko kertaluontoinen lipsahdus, olitko kauankin oksentamatta?
puklaaja
[/quote]
Oho, meitä on täällä muitakin. (Kurjaa sinänsä.) On nyt ollut parin päivän putki päällä, pelottaa että jatkuu taas aikansa. Satunnaista oksentelua on ollut kuvioissa koko ajan, mutta varsinaisesta säännöllisestä purjoilusta on muutama kuukausi jo.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:25"]
Mikä sulla mättää henkisellä puolella, että olet tuohon ajautunut? Mikä siis ahdistaa?
[/quote]
En taida itse enää edes tietää tarkalleen, koko tämä elämä vissiin. Ja ahdistanut jo yli vuosikymmenen (mikä on paljon ottaen huomioon että olen aika nuori) ajan. Kai sitä pakostikin ahdistus muuttaa ilmenemistapaansa ajan saatossa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:29"]
Oletko kauankin oksennellut? Kysyy nykyään lähes oireeton kohtalotoveri.
[/quote]
Opettelin oksentamaan (miten paljon antaisinkaan siitä, etten olisi ikinä ollut niin idiootti ja OPETELLUT...) lähes tarkalleen vuosi sitten, jonkin verran yli. Koko kevät meni oksentaessa, kesällä helpottui vähän, syksyllä tuli muutama monen viikon putki. Ei tässä kai vielä hampaat ole niin pilalla kuin mitä voisivat... vaikka ei tämä taida silti mitenkään erityisen hyvästä olla.
Mahtavaa jos olet itse päässyt tästä yli!
Been there, done that. Hae apua itsellesi, sä olet sen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä sinua on ahdistanut? pitäisikö hakea ammattiapua ongelmaasi, koska jos se on jatkunut noin pitkään, et tule pääsemään siitä omin avuin eroon.... jojoilet lisäksi painosi kanssa loppu elämäsi.
Hanki parisuhde ja lapsia, niin ei ole enää niin helppoa oksentaa kun ei halua, että muut kuulee...
Mulla onneksi vain satunnaista enää, jos on tullut ahmittua liikaa tai jos oon saanut "tsempin päälle" ja päättänyt laihtua... taas kerran...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan, oletko hakenut/saanut apua mihinkään ongelmaan? Ja valitettavasti parisuhde ei automaattisesti vähennä oksentamista. Itsellä kolmen vuoden suhde, oksentelua neljä ja puoli vuotta. Mies ei ole tyhmä, mutta koska ei voisi kuvitellakaan mun tekevän niin ei osaa olla tuntosarvet kohollaan...
nro 3
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:41"]
Been there, done that. Hae apua itsellesi, sä olet sen arvoinen.
[/quote]
"Mutta kun mä haluan olla laiha laihempi laihin ja jos mä sanon kenellekään tästä niin musta tulee läski." Miten omat ajatukset voi vituttaa niin paljon - ja miksi ne huonot ajatukset peittoaa aina järjen? En tiedä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, kyllästyin kun en osaa lainata montaa viestiä kerralla...
"mikä sinua on ahdistanut? pitäisikö hakea ammattiapua ongelmaasi, koska jos se on jatkunut noin pitkään, et tule pääsemään siitä omin avuin eroon.... jojoilet lisäksi painosi kanssa loppu elämäsi. "
Tällä hetkellä käyn itse asiassa psykologilla, ensimmäistä kertaa ikinä. Tosin lähinnä ahdistuksen ja masennuksen vuoksi, en ole pukahtanut syömisistä/oksenteluista mitään. Ei vaan oikeen etene vaikka tullaankin juttuun. Tuntuu vaan, etten uskalla ottaa isoa ja psykan suosittelemaa askelta terapian suuntaan. Kaikki on helppoa kepeällä tasolla, syvemmälle sitä on niin vaikea uskaltaa. Painon jojoilu ei oikeastaan ole ongelma, vaikka sinänsä isolla skaalalla liikutaankin. Oon aina liian läski itselleni.
"Hanki parisuhde ja lapsia, niin ei ole enää niin helppoa oksentaa kun ei halua, että muut kuulee...
Mulla onneksi vain satunnaista enää, jos on tullut ahmittua liikaa tai jos oon saanut "tsempin päälle" ja päättänyt laihtua... taas kerran..."
Mä asuin kämppisten kanssa pari vuotta ja vanhemmillakin käydessä oon oksennellut, joten ei kai se seura... Vaikka varman joku parisuhde voisi rauhoittaa, jos joku olis kattomassa perään. Toisaalta, ei musta oo seurustelukumppaniksi, ällöttää ajatus.
Tsemppiä sullekin hei tosi kovasti, ei se oksentaminen kannata. Toivottavasti saat tukea kumppaniltasi/muulta taholta!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:44"]
Tosiaan, oletko hakenut/saanut apua mihinkään ongelmaan? Ja valitettavasti parisuhde ei automaattisesti vähennä oksentamista. Itsellä kolmen vuoden suhde, oksentelua neljä ja puoli vuotta. Mies ei ole tyhmä, mutta koska ei voisi kuvitellakaan mun tekevän niin ei osaa olla tuntosarvet kohollaan...
nro 3
[/quote]
Jep vastasinkin jo tuossa, että nyt ensi kertaa olen käynyt psykologilla. Tiedä tästä nyt sitten taas...
Kurja kuulla sun tilanteesta! Sehän siinä onkin, että jos ei läheiset ihmiset tiedä ja osaa moista kuvitellakaan, niin ei osaa mitenkään asiaan puuttua/huomata... :/ Toivottavasti saat parannusta tähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 21:29"]
minkä ikäinen sitten olet?
[/quote]
20
Alue: Aihe vapaa
No en halua kysyä mitään, mutta toivottavasti saat apua ongelmaasi. Tsemppiä!
T. entinen oksentelija