Lue keskustelun säännöt.
Vaimo tuli raivoamaan, kun pelailin viisivuotiaan lapseni kanssa supermariota.
13.02.2014 |
Pelaaminen ei kuulemma ole kehittävää touhua. Miksi naiset aina vastustaa pelailua. Ellei sitten pelata lautapelejä. Olen väsynyt töiden jälkeen pelaamaan mitään lautapelejä. Haluan pelata Super Mario 3d Landia.
Jäi vähän paska olo. En viitsinyt alkaa huutamaan takaisin olen niin väsynyt. Tekee mieli huutaa sille. Painui takaisin työhuoneeseen.
Kommentit (42)
Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Lapsien sosiaalisissa ympyröissä on kohta aikalainen outcast, jos ei osaa konsolipelejä pelata.
Lisäksi niistä sikäli hyötyä, että ne kehittävät käden ja silmän koordinaatiota. Kun pelejä pelaa jonkun kanssa, ne ovat sosiaalisia pelejä siinä missä mikä tahansa lautapelikin.
Ja kolmas bonus: moni oppii niiden kautta englantia. Itse asiassa teinipoikien englannintaidot arvioidaan tätä nykyä paremmiksi kuin tyttöjen ja juuri tietokone- ja konsolipelien pelaamisen ansiosta.
Toki millä tahansa pelaamisella pitää olla rajansa. Ei pitkään kerrallaan, ja ainoastaan ikäkauteen sopivia pelejä, ei arveluttavia sisältöjä.
Minusta tuollainen sähköisten pelien vihaaminen vain siksi, että ne ovat sähköisiä on hemmetin aataminaikuista ja typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:01"]
Lukekaas viedopelien puolestapuhujat seuraava: http://www.bbc.co.uk/news/education-26049333
[/quote]
Et ilmeisesti ymmärrä englantia. Jo ekassa lausessa sanotaan: VÄKIVALTAISTEN pelien pelaaminen PITKÄÄN...
Joten juttu ei liity ap:n tapaukseen millään lailla.
Saan juoda sixpäkin kaljaa ihan koska vain, mutta nintendo on kielletty :D
Ap
AP ymmärrä että pojalle ei tee hyvää pelata koko ajan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:14"]
Tapaako raivota usein?
[/quote]
Ei. Lähinnä tästä uudesta viehätyksestä pelailusta. Löysin vanhan 8bittisen laatikon kellarista ja kokeilin toimiiko. Tammikuusta asti olen pelaillut noin tunnin iltaisin super mario brossia.
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:14"]
Tapaako raivota usein?
[/quote]
Ei. Lähinnä tästä uudesta viehätyksestä pelailusta. Löysin vanhan 8bittisen laatikon kellarista ja kokeilin toimiiko. Tammikuusta asti olen pelaillut noin tunnin iltaisin super mario brossia.
Ap
[/quote]
Hirveällä romulla pelailet. Osta WII!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väitän, että minulla naisena on tavallista parempi ajosilmä ja -taito juurikin runsaan pelaamisen johdosta. Se kun kasvattaa kordinaatiokykyä kummasti.
( ei ole vaikea arvata että miinuksia satelee)
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 18:56"]
Tietokonepelaaminen heikentaa empatiakykyä etenkin lapsilla.
[/quote]
Ei ole fakta, vaan mielipiteesi. Vain tietämättömät väittävät noin. Pelaaminen kasvattaa tiettyjä kykyjä siinä missä muutkin vapaa-ajan aktiviteetit. Ei suinkaan heikennä, ellei nyt kirjaimellisesti 24/7 ole ruudussa kiinni.
[/quote]
Ei, sinulla taitaa olla mielipide päällä, katsopa seuraavia lähteitä:
http://lilt.ilstu.edu/mjreese/psy453/Anderson%20et%20al,%202010.pdf
http://www.bbc.co.uk/news/education-26049333
[/quote]
Oikeasti, opettele nyt lukemaan englantia, ennen kuin linkittelet noita. Tottakai VÄKIVALTAISTEN videopelien pelaaminen pitkään vaikuttaa. Voisin sanoa, että melkein minkä tahansa tekemisen tekeminen pitkään vaikuttaa.
Nyt oli kumminkin kyse ei-väkivaltaisesta pelistä, ja tuskin edes kestoltaan pitkäkestoisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on jopa käytetty motorisesti heikkolahjaisen lapsen kuntoutuksessa tietokonepelejä, ihan neurologin ja toimintaterapeutin suosituksesta. Kohentaa todella hyvin ja tehokkaasti käden ja silmän yhteispeliä!
Meillä 4v kovasti kattoo netistä lego videopelejä. Minä (äiti) voisin ostaa sille oman lego pelin,kun konsolikin löytyy..ja haluttas joskus sellanen liikuntapelikin,jota voitas pelata yhdessä heiluen. Lapsi muutenkin niin yliaktiivinen,ettei haittais,kun joskus vähän istahtais paikoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kyllä yhtään tuommoista touhua. Pelit ovat parhautta. Pelaillaan monesti mieheni kanssa esimerkiksi änärimatseja.
Ehkä vaimoa kyllästyttää katsoa jatkuva pelaaminen ja muiden juttujen laiminlyönti sekä se, että peliä ei malteta lopettaa ruuan/iltapalan ajaksi ja samoista asioista saa sanoa monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:14"]
Tapaako raivota usein?
[/quote]
Ei. Lähinnä tästä uudesta viehätyksestä pelailusta. Löysin vanhan 8bittisen laatikon kellarista ja kokeilin toimiiko. Tammikuusta asti olen pelaillut noin tunnin iltaisin super mario brossia.
Ap
[/quote]
Hirveällä romulla pelailet. Osta WII!
[/quote]
Ostin tänään työkaverilta uuden Ninten-don. Sain satasella pilkkahintaan ja 12 peliä mukaan.
Ap
Itse pelailin juuri kolmevuotiaan kanssa GTA VI:sta.
Eihän se edes tajua mitä tuossa tapahtuu.
En ymmärrä, miksi niin monet pitävät pelaamista yhä normaalista arkielämästä erillisenä asiana joka esitetään lapselle jonkinlaisena kiellettynä hedelmänä, harvinaisena herkkuna. Uskon, että liikapelaamisongelmat ja lasten obsessiot peleihin vähenisivät kovasti jos lapset kasvatettaisiin siihen, että pelaaminen on vain tekeminen muiden joukossa eikä jokin erityinen, tavoiteltava asia. Peliaikaa kerran viikossa tunti, tekemällä sitä ja tätä saa lisää peliaikaa.. mielestäni tässä ei ole järkeä.
Omassa lapsuudessani kaikkien tuntemieni lasten perheillä oli ainakin jonkinlainen pelikonsoli, mutta kellään ei ollut mitään peliaikoja tai erityisiä rajoituksia. Konsolit olivat vain leluja ja aktiviteetteja siinä missä vaikkapa ulkona peuhaaminen tai piirtäminenkin. Toisinaan pelasimme kun huvitti, ehkä tunnin tai pari, sitten lähdimme ulos ajamaan pyörillä kilpaa ja juoksemaan metsässä loppupäiväksi. Kellekään pelaaminen ei ollut mikään pakkomielle, emme todellakaan jumittuneet koko päiväksi istumaan vaan yhdessä tuumin lähdimme aina ulos ruudun ääreltä yhtä helposti kuin siihen olimme istuneetkin.
Olen oppinut peleistä paljon ja minulla on niistä lukemattomia hyviä muistoja lapsuuden ajoilta. Samoin olen oppinut metsässä remutessani paljon ja muistelen leikkejä siellä kaiholla.
Monen kommentti tähän on varmasti, että "no mitä hyötyä peleistä on, miksi niitä pitäisi saada pelata?". Ettekö oikeasti itse tee koskaan mitään vain puhtaan huvin ja viihteen vuoksi? Miksette salli tätä lapsillenne edes joskus? Ei kaiken tarvitse valmentaa lasta elämään ja työntekoon, vaikka pelaamisessa tunnetusti on useitakin hyötyjä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:47"]
Itse pelailin juuri kolmevuotiaan kanssa GTA VI:sta.
Eihän se edes tajua mitä tuossa tapahtuu.
[/quote]
Siis AP:n supermarion pelaamisen voi sanoa olevan lapselle melko haitatonta, mutta Grand Theft Autoissa on K-18 merkintä ja ihan syystä!!! Siinä ammutaa, hakataa, varastetaan... Ei todellakaan sopivaa kolmevuotiaalle.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:48"]
En ymmärrä, miksi niin monet pitävät pelaamista yhä normaalista arkielämästä erillisenä asiana joka esitetään lapselle jonkinlaisena kiellettynä hedelmänä, harvinaisena herkkuna. Uskon, että liikapelaamisongelmat ja lasten obsessiot peleihin vähenisivät kovasti jos lapset kasvatettaisiin siihen, että pelaaminen on vain tekeminen muiden joukossa eikä jokin erityinen, tavoiteltava asia. Peliaikaa kerran viikossa tunti, tekemällä sitä ja tätä saa lisää peliaikaa.. mielestäni tässä ei ole järkeä.
Omassa lapsuudessani kaikkien tuntemieni lasten perheillä oli ainakin jonkinlainen pelikonsoli, mutta kellään ei ollut mitään peliaikoja tai erityisiä rajoituksia. Konsolit olivat vain leluja ja aktiviteetteja siinä missä vaikkapa ulkona peuhaaminen tai piirtäminenkin. Toisinaan pelasimme kun huvitti, ehkä tunnin tai pari, sitten lähdimme ulos ajamaan pyörillä kilpaa ja juoksemaan metsässä loppupäiväksi. Kellekään pelaaminen ei ollut mikään pakkomielle, emme todellakaan jumittuneet koko päiväksi istumaan vaan yhdessä tuumin lähdimme aina ulos ruudun ääreltä yhtä helposti kuin siihen olimme istuneetkin.
Olen oppinut peleistä paljon ja minulla on niistä lukemattomia hyviä muistoja lapsuuden ajoilta. Samoin olen oppinut metsässä remutessani paljon ja muistelen leikkejä siellä kaiholla.
Monen kommentti tähän on varmasti, että "no mitä hyötyä peleistä on, miksi niitä pitäisi saada pelata?". Ettekö oikeasti itse tee koskaan mitään vain puhtaan huvin ja viihteen vuoksi? Miksette salli tätä lapsillenne edes joskus? Ei kaiken tarvitse valmentaa lasta elämään ja työntekoon, vaikka pelaamisessa tunnetusti on useitakin hyötyjä.
[/quote]
Hyvin kirjoitettu sielä ylhäällä.
Ap
Ootko mies noin lallukka että tulet itkemään tänne riitaa vaimosi kanssa, hyi Hitto. Munaton olet! Häpeä!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 18:56"]
Tietokonepelaaminen heikentaa empatiakykyä etenkin lapsilla.
[/quote]
Ei ole fakta, vaan mielipiteesi. Vain tietämättömät väittävät noin. Pelaaminen kasvattaa tiettyjä kykyjä siinä missä muutkin vapaa-ajan aktiviteetit. Ei suinkaan heikennä, ellei nyt kirjaimellisesti 24/7 ole ruudussa kiinni.
[/quote]
Ei, sinulla taitaa olla mielipide päällä, katsopa seuraavia lähteitä:
http://lilt.ilstu.edu/mjreese/psy453/Anderson%20et%20al,%202010.pdf
http://www.bbc.co.uk/news/education-26049333