Lue keskustelun säännöt.
Masentaa olla kiltti nynny. Tulee turpaan ja mä
13.02.2014 |
vaan hymyilen. Olen siis sellainen herttainen nynnykkä, joka on aina hienotunteinen, varoo loukkaamasta muita, siis tyypillinen liian kiltti vässykkä. Pärjään kyllä työssäni ja ihmissuhteissani ihan ok, mutta nyt masentaa tämä oma nyhveröisyys. Työssä tuli tilanne jossa jäin jyrän alle oikein tosissani, enkä oikein osannut taaskaan puolustaa itseäni. En osaa olla edes kova missään konfliktitilanteissa, väistän aina ettei tule vain tilannetta että alkaisin itkeä ja menettäisin kasvoni lopullisesti.
Miten tällaisesta veemäisestä luonteenpiirteestä pääsee eroon? Mulla on siis ystäviä, ihan hyvä työpaikka yms. asioita ihan kunnossa mutta nyt on alkanut hiertämään tämä kiltteys tosissaan, jään aina jyrämäisten ihmisten alle :( En osaa puolustautua, hymyilen vain kuin idiootti.
Onko ex-vässyköitä paikalla. Miten teitte elämänmuutoksen ja miltä se tuntuu nyt?
Kommentit (11)
Voi kuulostaa oudolta, mutta koveta ensin ruumista: punttitreeniä, potkunyrkkeilyä, leuanvetoa. Rankka liikunta lisää testosteronin määrää ja sitä kautta itseluottamusta ja henkistä kanttia. Tää tosiaan toimii. Treenin jälkeen tuntuu että vois helposti mennä vaikka Putinille aukomaan päätään. Parempi keino kuin mitkään loputtomat keskusteluterapiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ajatellut juuri tuota "ruumiin kovettamista" lääkkeeksi tähän nysverötautiin. Olen sellainen ärsyttävän hentokin, sekin jotenkin lisää tätä kiltteysimagoa. Potkunyrkkeily voisi olla aika jees :) Ja minäkään en halua muuttua ilkeäksi jyräksi itse, vaan sellaiseksi itsevarmaksi ihmiseksi joka uskaltaa olla tarvittaessa myös luja. ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:41"]
Voi kuulostaa oudolta, mutta koveta ensin ruumista: punttitreeniä, potkunyrkkeilyä, leuanvetoa. Rankka liikunta lisää testosteronin määrää ja sitä kautta itseluottamusta ja henkistä kanttia. Tää tosiaan toimii. Treenin jälkeen tuntuu että vois helposti mennä vaikka Putinille aukomaan päätään. Parempi keino kuin mitkään loputtomat keskusteluterapiat.
[/quote]
Hei, taidat olla oikeassa! Enpä ole tajunnutkaan mutta yhdistävä tekijä näillä "jyrillä" on tosiaan hyvä kunto ja kuntourheilu!
t
nro 2
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:41"]
Voi kuulostaa oudolta, mutta koveta ensin ruumista: punttitreeniä, potkunyrkkeilyä, leuanvetoa. Rankka liikunta lisää testosteronin määrää ja sitä kautta itseluottamusta ja henkistä kanttia. Tää tosiaan toimii. Treenin jälkeen tuntuu että vois helposti mennä vaikka Putinille aukomaan päätään. Parempi keino kuin mitkään loputtomat keskusteluterapiat.
[/quote]
Ja kuuntele samaan aikaan Eye Of The Tigeria.
Äh, äläs nyt ap. Olet luonteeltasi sitä mitä olet, ja varmasti ihan hyvä sellaisenaan, ja tiedätkö mitä? Joidenkin mielestä se hienotunteisuus ja fiksu pehmeys on aivan äärimmäisen viehättävää. Kovia jyriä on aivan liikaa ja etenkin työelämässä. Kyllä oman etunsa nimissä tietenkin jollakin tapaa jämäkkä kannattaa yrittää tietyissä tilanteissa olla, mutta muuten älä ihmeessä yritä väkisin muuttaa itseäsi. Ennemminkin vuoraa elämäsi arvoisillasi ihmisillä, ja jätät jyrät omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se onnistu enää aikuisiällä.
Se on sun perusluonne. Opi hyväksymään itsesi. Pintaan voi aina liimata vaikka mitä imagoa, mutta perusluonne siellä alla on ja pysyy ja tulee kyllä esiin tiukassa paikassa.
Sanomalla ei.
Minusta ei omaa luonnettaan kuulu muuttaa, ei tarvitse huutaa että tulee kuulluksi.
Itse olen kovaääninen mutta minusta on ainakin ihana vaan pysähtyä kuuntelemaan muidenkin mielipiteitä. Ei minun mielipide ole yhtään oikeampi vaan koska sanon ääneen ja topakasti mielipiteeni.
Minusta sinun kannattaa sanoa EI. Aiheeseen voit palata huomennakin ja nostat asian esille, sanot ettet ole ideoitten puolella ja perustelet itsesi. Äänen volyymilla ei ole merkitystä.
Jos sinusta tuntuu että joku asia tulee liian nopealla tahdilla eteen niin pyydä että puhutte tästä huomenna? Mutta oikeasti: minusta on hyvin kurja jos omalla aktiivisella toiminnalla jyrään sinut! Sano ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:46"]
Äh, äläs nyt ap. Olet luonteeltasi sitä mitä olet, ja varmasti ihan hyvä sellaisenaan, ja tiedätkö mitä? Joidenkin mielestä se hienotunteisuus ja fiksu pehmeys on aivan äärimmäisen viehättävää. Kovia jyriä on aivan liikaa ja etenkin työelämässä. Kyllä oman etunsa nimissä tietenkin jollakin tapaa jämäkkä kannattaa yrittää tietyissä tilanteissa olla, mutta muuten älä ihmeessä yritä väkisin muuttaa itseäsi. Ennemminkin vuoraa elämäsi arvoisillasi ihmisillä, ja jätät jyrät omaan arvoonsa.
[/quote]
Tämmä oli aika lohduttava kirjoitus, kiitos siitä. Mulla on hienoja ihmisiä elämässäni moniakin, mutta juuri työelämässä ja joskus muussakin elämässä pitäisi olla jämäkämpi. Jää tyhmä maku suuhun kun huomaa että jää alakynteen eikä osaa pitää puoliaan. Ehkä se kova liikunta auttaisi, testosteronia vereen :) ap
Ihan ensiksi sun tulee luopua tästä palstasta. Kukaan ei ota sua tosissaan jos roikut täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:44"]
Olen ajatellut juuri tuota "ruumiin kovettamista" lääkkeeksi tähän nysverötautiin. Olen sellainen ärsyttävän hentokin, sekin jotenkin lisää tätä kiltteysimagoa. Potkunyrkkeily voisi olla aika jees :) Ja minäkään en halua muuttua ilkeäksi jyräksi itse, vaan sellaiseksi itsevarmaksi ihmiseksi joka uskaltaa olla tarvittaessa myös luja. ap
[/quote]
Ex-potkunyrkkeilijänä naurattaa tuo ajatus että hentous on heikkous. Nimenomaan lajissa jyrää se ettei olla pullukoita, lihaksia kyllä toki mutta ne kehittyy kun lihaksia voimistaa.. Potkunyrkkeilissä tarvitaan vauhtia, hyvää tilannelukutaitoa ja iskuun napakkaa voimaa. Ja oli laji mikä tahansa niin harjoittelu tekee mestarin!
Mä tiedän tunteen. Toisaalta kun tapaa (lähinnä työelämässä) niitä jyriä jotka loukkaa lähinnä ilkeydellään -ei niinkään sillä jyrämäisyydellään- niin kyllä mä mietin että en kyllä sellaiseksikaan halua muuttua. Sitten on vaan vähän kuin pakko alistua ja koittaa ajatella positiivisesti että ainakaan en ole tuommoinen kamaluus! Toisaalta paha mieli sitten kyllä usein on.