Miten pääsen parempiin väleihin Jumalan kanssa? Neuvoja pyydän.
Rukoilen joskus, mutta tunnen ettei Jumala halua kuunnella minua. Kirkossa en juurikaan käy, mutta haluaisin olla lähempänä Jumalaa. Miten saisin hänet elämääni?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä jumalan? Polttouhri on esim. hyvin suosittu useiden primitiivisempien jumaluuksien parissa, joillekin taas riittää kynttilöiden polttaminen. Vääräuskoisten t.e.u.r.a.s.t.a.m-i-ne-n on taas hyvin mieleinen erään aavikkouskonnon jumaluudelle.
Polttakaa noita hulluuden liekeissä!
Toivoo Rautaneito??
Onko hän joku Iron Maiden?
Vierailija kirjoitti:
Tämä viesti poistetaan kuitenkin.
Kuuntele s e ur oj a. s r k.
Googleta tuo. Alkavat tänään klo 19. 00
Tämä juuri.
Tama ketju on tänään
Full of FAITH!
Ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene seurakuntaan. Luterilaisesta iltatapahtumat, tuomasmessu, jne.
Sit hellareissa ja vapiksella on virkeää uskoa.Siellä jumala rakastaa ja tulee niin lähelle sinua, että saat koronan lahjaksi, siitä teidät, että jumala vastasi sinun ruinauksiisi.
Olet siinä mielessä oikeassa, että näinä aikoina on hyvä olla varovainen. Itsekään en ole mennyt seurakuntaan, vaikka kaipaisinkin päästä sinne. Siksi kristilliset tv, radio ja lehdet ovat nyt parempia, oman rukouksen ja Raamatun lukemisen lisäksi. Mutta tuskinpa se korona mikään rukousvastaus on, toisin kuin tämä kommentaattori väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko vs.teot -kinastelijat.
Homma menee näin:
Uskolla pelastutaan, esim. Aabrahamille usko luettiin vanhurskaudeksi.
Kun uskot Jeesukseen/annat elämäsi Jeesukselle, olet 100 %:sesti pelastettu, vaikka kuka sanoisi mitä.
Jos haaksirikkoudut merellä ja viimeisten minuuttien aikana huudat Jeesusta sydämeesi, tulet uskoon = pelastut, vaikket ehtisi tehdä yhtään hyvää tekoa ennen kuolemaasi.MUTTA. Jos se alkanut usko ei koskaan näy tekoina, niin se usko on näivettynyt, ei ole päässyt kasvamaan, eli se ihminen ei paljoa vietä Jumalan kanssa aikaa.
Jeesus sanoi "joka pysyy Minussa, tekee paljon hedelmää". Jeesus on puu, josta virtaa elämä oksiin eli seuraajiinsa.
Se menee vähän niinkuin avioliitossa: jos et koskaan tee rakkauden tekoja ja elämäsi osoittaa kaikkea muuta kuin kiinnostusta puolisoa kohtaan, on avioliitto näivettynyt.
Jaakob sanoi kirjeessään: "Teoista usko tulee täydelliseksi".
Mutta jatkan vielä: tuosta tekoasiasta ei saa tehdä orjuutusta.
Ensin pitää uskoontulon jälkeen tutustua Jeesukseen, lukea Raamattua, nauttia Hänen rakkaudestaan, käydä seurakunnassa. Kasvaa uskossa.Ne teot tulee silloin vähän kuin itsestään, kylkiäisinä. On vaan niin hyvä olla.
Mutta silloin sä et tee niitä tekoja pelastuaksesi, vaan koska olet jo pelastunut.
Niin, ne ovat rakkauden tekoja. Toimit Jumalqn rakkauden kanavana. Sellaiset teot eivät ole omavanhurskautta.
Mutta entä kuuliaisuus, kuuliaisuuden teot? Teet, mitä tiedät hyväksi ja oikeaksi, vaikka ei huvittaisi, olisi jopa vastenmielistä. Ovatko kuuliaisuuden teot oikein, vaikka niissä ei ole rakkaus mukana?
KiinanKirkkoi kirjoitti:
paastoa 40 päivää vedellä ja rukoile, muuten ei Jumala yleensä ilmesty
Kyllä Jumala ilmestyy muutenkin. Tuo 40 päivän vesipaasto voi olla jo vaarallinen, muutaman päivän nestepaasto tai puolipaasto voi olla ihan hyvä, jos olet perusterve. Paasto-ohjeita löydät kirjoista ja esim. luontaistuotekaupoissa on mehupaasto-ohjeita tai jotain pakettejakin.
Paasto voi vapauttaa aikaa Jumalan tahdon etsimiseen ja rukoilemiseen mutta sekään ei ole mikään suoritus, josta saisi Häneltä pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kanntaa pohtia hiljaa itsekseen, mikä on se asia, jonka koet erottavan sinut Jumalasta?
Olen yksinäinen enkä halua hylätä Jumalaa, siksi haluan olla Jumalan lähellä.
Miksi sinusta sitten tuntuu, ettet olisi lähellä Jumalaa? Mikä on erottava asia?
Surullisuus ja yksinäisyys.
Ymmärrän sinua. Nuo ovat inhimillisiä tunteita, aitoja sellaisia. Voit kumminkin aina kääntyä Jumalan puoleen. Kertoa, että olet surullinen ja yksinäinen, pyytäälohdutusta Häneltä. Ei kumminkaan pidä alkaa sääliä itseään ja "uhriutua". Luota Jumalaan, että Hän antaa sinulle vielä iloakin!
Vaikka et tunne Jumalan läheisyyttä, se ei tarkoita, että Hän olisi sinut jättänyt oman onnesi nojaan. Ripustaudu Jumalaan kuin viimeiseen oljenkorteen! Hän on kaikkein voimakkain ja voi tehdä ihmeitä. Hän pysyy aina rinnallasi, luonasi, tuntui miltä tuntui.
Ole siunattu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kanntaa pohtia hiljaa itsekseen, mikä on se asia, jonka koet erottavan sinut Jumalasta?
Olen yksinäinen enkä halua hylätä Jumalaa, siksi haluan olla Jumalan lähellä.
Miksi sinusta sitten tuntuu, ettet olisi lähellä Jumalaa? Mikä on erottava asia?
Surullisuus ja yksinäisyys.
Ymmärrän sinua. Nuo ovat inhimillisiä tunteita, aitoja sellaisia. Voit kumminkin aina kääntyä Jumalan puoleen. Kertoa, että olet surullinen ja yksinäinen, pyytäälohdutusta Häneltä. Ei kumminkaan pidä alkaa sääliä itseään ja "uhriutua". Luota Jumalaan, että Hän antaa sinulle vielä iloakin!
Vaikka et tunne Jumalan läheisyyttä, se ei tarkoita, että Hän olisi sinut jättänyt oman onnesi nojaan. Ripustaudu Jumalaan kuin viimeiseen oljenkorteen! Hän on kaikkein voimakkain ja voi tehdä ihmeitä. Hän pysyy aina rinnallasi, luonasi, tuntui miltä tuntui.
Ole siunattu!
Tosi hyviä ohjeita sisarella/veljellä tuossa. Näiden lisäksi voit jutella jonkun kristityn kanssa, esim. seurakunnan työntekijä, vapaaehtoinen tai joku muu. Olisi tärkeää, että saat ajatuksiasi ja tunteitasi jaettua Jumalan ja myös jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Jumala on myös tarkoittanut, että olemme toinen toisiamme varten. Rukoilen puolestasi.
Joskus myös auttaa, kun harjoittelee lisäämään kiitollisuuttaan etsimällä sen pieniä aiheita. Ehkä teetkin jo niin, mutta sanoin varmuuden vuoksi. Hyvää viikonloppua sinulle <3
Pyydä Jumalaa. Jumala vastaa aina, mutta omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Rukoilu on hyvä. T: diakoni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuamalla sen ettei jumala ole itsesi ulkopuolella, vaan sisäpuolella.
"Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". Luuk.17.20:21
Jumala ei siis ole kirkoissa tai muissakaan ulkokultaisissa instituutioissa, vaan ihmisessä itsessään sisäisesti.
Jumala on ihan vaan mielikuvituksen tuotetta.
Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin ei kannata sanoa mitään.
Mikä olisi sellainen tilanne, että totuutta ei olisi järkevää sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.
Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)
Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!
Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.
Höpö, höpö, tulet kuule vielä yllättymään.
Höpö höpö, satuolennot eivät yllättele ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus, joka sopii useimpiin ihmisiin "Tee parannus synneistäsi, tunnusta Jumalalle syntisi, äläkkä enää syntiä tee."
Niitä varten, joille tuo ei sovi, rukoile Jeesusta Kristusta antamaan syntisi anteeksi ja pelastamaan sinut tulevasta vihasta
Ei kannata satuolentoja rukoilla, vaan tehdä jotain konkreettista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.
Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)
Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!
Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.
Höpö, höpö, tulet kuule vielä yllättymään.
Höpö höpö, satuolennot eivät yllättele ketään.
Eivät satuolennot yllättelekään, Jumala onkin eri asia. Eli edelleen, yllätyksiä voi olla tulossa, mukavia sellaisia :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko vs.teot -kinastelijat.
Homma menee näin:
Uskolla pelastutaan, esim. Aabrahamille usko luettiin vanhurskaudeksi.
Kun uskot Jeesukseen/annat elämäsi Jeesukselle, olet 100 %:sesti pelastettu, vaikka kuka sanoisi mitä.
Jos haaksirikkoudut merellä ja viimeisten minuuttien aikana huudat Jeesusta sydämeesi, tulet uskoon = pelastut, vaikket ehtisi tehdä yhtään hyvää tekoa ennen kuolemaasi.MUTTA. Jos se alkanut usko ei koskaan näy tekoina, niin se usko on näivettynyt, ei ole päässyt kasvamaan, eli se ihminen ei paljoa vietä Jumalan kanssa aikaa.
Jeesus sanoi "joka pysyy Minussa, tekee paljon hedelmää". Jeesus on puu, josta virtaa elämä oksiin eli seuraajiinsa.
Se menee vähän niinkuin avioliitossa: jos et koskaan tee rakkauden tekoja ja elämäsi osoittaa kaikkea muuta kuin kiinnostusta puolisoa kohtaan, on avioliitto näivettynyt.
Jaakob sanoi kirjeessään: "Teoista usko tulee täydelliseksi".
Mutta jatkan vielä: tuosta tekoasiasta ei saa tehdä orjuutusta.
Ensin pitää uskoontulon jälkeen tutustua Jeesukseen, lukea Raamattua, nauttia Hänen rakkaudestaan, käydä seurakunnassa. Kasvaa uskossa.Ne teot tulee silloin vähän kuin itsestään, kylkiäisinä. On vaan niin hyvä olla.
Mutta silloin sä et tee niitä tekoja pelastuaksesi, vaan koska olet jo pelastunut.
Niin, ne ovat rakkauden tekoja. Toimit Jumalqn rakkauden kanavana. Sellaiset teot eivät ole omavanhurskautta.
Mutta entä kuuliaisuus, kuuliaisuuden teot? Teet, mitä tiedät hyväksi ja oikeaksi, vaikka ei huvittaisi, olisi jopa vastenmielistä. Ovatko kuuliaisuuden teot oikein, vaikka niissä ei ole rakkaus mukana?
Rakkaus ei ole mikään tunne, joka tulee ja menee, vaan rakkaus on tahdon asia. Korinttolaiskirjeessä kerrotaan hyvin mitä rakkaus on. Myös evankeliumeissa Jeesus monessa kohdassa puhuu rakkaudesta ja siitä mitä se rakkaus tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelemalla Jumalalle ihan vaan omin sanoin. Voi myös lukea jotain uskonnollista kirjallisuutta. Suosittelen esim Lorna Byrne: Enkeleitä hiuksissani
Miksi johdat tahallasi ihmisiä harhaan. Byrnellä ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.
Ohhoh. Ja sinä mielestäsi päätät kenen kanssa Jumala on tekemisissä?
Ei satuolennot ole kenenkään kanssa tekemisissä.
Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
Tarkoitan sitä, että joku teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolella”, toinen taas: ”Minä Apolloksen”, ”Minä Keefaksen”, ”Minä Kristuksen”. Onko Kristus jaettu? Ei kai Paavalia ole ristiinnaulittu teidän tähtenne? Vai Paavalinko nimeen teidät kastettiin?
Kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muuta kuin Krispuksen ja Gaiuksen. joten kukaan ei voi sanoa, että teidät on kastettu minun nimeeni. Kastoinhan tosin myös Stefanaan perhekunnan. Sitten en tiedä, olenko kastanut ketään muuta.
Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
1. Korinttilaisille 1:10, 12-17
Vierailija kirjoitti:
Pyydä Jumalaa. Jumala vastaa aina, mutta omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Rukoilu on hyvä. T: diakoni
Paskaahan se on. Rukoiluhan on useissa tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu plaseboakin tehottomammaksi.
Hyviä näkökulmia, kiitos. Huomauttaisin kuitenkin, etten kokenut tuota usko vs. teot minään kinasteluna, vaan ihan asiallisena keskusteluna. Kumpikin toi esiin omat näkökulmansa eli erilaisen pelastusnäkemyksensä, perustuuko se Jeesuksen täydelliseen sovitustyöhön vai (myös) ihmisen tekoihin. Mitä järkeä meidän kristittyjen kinastella täällä. Siunataan toisiamme.