Mies väittää minua aivopestyksi (uskonnollisuus)

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:48"]

Erotkaa. Voitte molemmat sitten etsiä puolisot, jotka jakavat ajatusmaailmanne.

[/quote]

Näin. Suhteenne ei tule toimimaan kun teillä on noinkin suuri katsomusero.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:44"]

Lisäyksenä: Mies on koko ajan siis ollut tietoinen uskonnollisuudestani eikä se ole häntä häirinnyt ennenkuin nyt, kun haluan elää uskoni mukaisesti. Olen siis ev.lut., kyse ei ole mistään lahkosta. Ap

[/quote]

No voi hyvänen aika. Kaipa se 7 vuoden päästä pienesti alkaa ärsyttää jos ennen normaalisti elänyt puoliso lopettaa seksin kokonaan ja alkaa elämään aivan eritavalla. Kyllä se aivopesulta kuulostaa.

Teidän kummankin kannalta lienee parempi, että eroatte. Ihmiset muuttuvat, ei siinä ole kyse mistään toisen huijaamisesta, mutta et voi vaatia, että mies hyväksyy kaikki muutokset.

En tosin ymmärrä, millä tavoin olet ennen ollut "uskonnollinen, elämättä uskonnon mukaisesti".

Voisitko etsiä uskovaisen miehen itsellesi? Tiedäthän, että Raamatussa sanotaan, ettei ole hyvä jos puoliso ei myöskin ole uskossa.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:55"][quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:44"]

Lisäyksenä: Mies on koko ajan siis ollut tietoinen uskonnollisuudestani eikä se ole häntä häirinnyt ennenkuin nyt, kun haluan elää uskoni mukaisesti. Olen siis ev.lut., kyse ei ole mistään lahkosta. Ap

[/quote]

No voi hyvänen aika. Kaipa se 7 vuoden päästä pienesti alkaa ärsyttää jos ennen normaalisti elänyt puoliso lopettaa seksin kokonaan ja alkaa elämään aivan eritavalla. Kyllä se aivopesulta kuulostaa.

[/quote]

Noh uskiksethan on todistetusti tyhmempiä.

Miehesi on oikeassa.

Melko hyvin rakennettu provo.

No ihan viihteen vuoksi tässä vastaus: jos parisuhteen toisen osapuolen käyttäytyminen ja sen perusteet olennaisesti muuttuvat parisuhteen aikana sellaiseen suuntaan, jota toinen osapuoli ei ymmärrä eikä ole siitä samaa mieltä, on selvää että toisen tunteet voivat siinä muuttua. Ei sillä ole kovin suuri merkitys, että olet ollut puheissa uskonnollinen alusta asti, jos käyttäytymisesi on kuitenkin nyt muuttunut merkittävästi siitä mitä se on ollut aikaisemmin. Sanot, ettei miestäsi ole "häirinnyt" uskonnollisuutesi. Jos olet aikaisemminkin ollut vakaumuksestasi tosissasi, et olisi valinnut sellaista miestä, jota se vain "ei häiritse". Mutta nyt jos uskonnon merkitys elämässäsi on noussut todella paljon, niin ethän sinä silloin edes tahdo olla miehen kanssa, joka ei yhtään jaa tätä katsomustasi ja pitää sitä taakkana. Eli jos oikeasti ihminen on tässä tilanteessa, hän tajuaa, että ero on ainoa vaihtoehto. 

10: Muuten kanssasi samaa mieltä, mutta ihan turha änkeä tuota "aivopesu"-sanaa tähän yhteyteen.

Teidän pitää varmaan erota, koska maailmankatsomuksenne ovat muuttuneet liian eri suuntiin. Näissä asioissa ei ole oikeaa tai väärää, mutta samaan suhteeseen kovin erilaisia näkemyksiä on vaikea sovittaa. Etsi itsellesi yhtä uskonnollinen mies.

Niin, eli ei sinusta tuntuisi että puolisosi on aivopesty jos hän yhtäkkiä haluaisi harjoittaa vaikka buddhalaisuutta elämässään kokonaisvaltaisesti?

Raamattu myöskin käskee olla eroamatta, jos ei-uskova haluaa olla yhdessä. Mies ei halua erota. En halua minäkään. Toisaalta olen surullinen ja eksyksissä miehen torjuvan käytöksen vuoksi. Hän kuitenkin sanoo, että haluaa elää loppuelämänsä kanssani ja että olen parasta hänen elämässään. Ap

Jokainen uskova on aivopesty.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 12:06"]

Raamattu myöskin käskee olla eroamatta, jos ei-uskova haluaa olla yhdessä. Mies ei halua erota. En halua minäkään. Toisaalta olen surullinen ja eksyksissä miehen torjuvan käytöksen vuoksi. Hän kuitenkin sanoo, että haluaa elää loppuelämänsä kanssani ja että olen parasta hänen elämässään. Ap

[/quote]Te ette ole vielä naimisissa, joten tuo kohta ei päde. Ette te vielä ole puolisoita.

Uskon todeksi eläminen muuttaa ihmistä. Ja varmaan olet nyt joiltain osin miehellesi vieras. Tilanteesi on hankala. Rukoile ennen kaikkea Jumalalta johdatusta ja neuvoa kuinka toimia. Voit myös käydä juttelemassa seurakunnan työntekijän kanssa.

Tsemppiä ja siunausta!

Uskonnollisuus johtuu pääosin psykologisesta tyhjiöstä (lapsuuden turvattomuus, alkoholismista parantuminen ym.) aivopesusta, jota on syötetty lapsesta asti ja Jumalan pelosta eli usko siihen, että jotain kamalaa tapahtuu, jos uskoaan kritisoi. Harva täysjärkinen ja opiskellut ihminen uskoo siihen, että maailma on tosiaan syntynyt siitä, kun joku taikaolento on sen luonut...

Ja mitä tulee siihen, että olen ollut uskossa ja elänyt kuitenkin "maallista elämää" johtuu siitä, että olen torjunut Jumalan ääntä ja kääntänyt sille selkäni syntisyyteni vuoksi itseäni huijaten. Syntinen olen vieläkin kuten kaikki ihmiset. Haluan kuitenkin elää elämää, johon Jeesus meitä kutsu (ei pakota, vaan kutsuu). Ap

jos uskot Darwiniin tai Helsingin Sanomien kulttuuritoimitukseen, et ole aivopesty. Jos uskot Raamattuun, olet.

Jos kuulut ev.lut.kirkkoon mutta et usko Jumalaan, et ole aivopesty.

Jos kuulut luthersäätiöön ja uskot Jumalaan, olet.

Auttoiko tämä?

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:41"]

Olen ollut uskonnollinen (kristitty) koko ikäni ja kulkenut srk:n tapahtumissa aktiivisesti. Nyt olen kuitenkin huomattavasti vahvistunut uskossani ja oivaltanut, että haluan elää sen mukaisesti. mies väittää minua aivopestyksi. Hän ei ymmärrä, ettei kukaan minua kiellä juomasta esim. humalahakuisesti, en vain itse halua. Olemme seurustelleet 7v eikä mies halua vielä naimisiin. Itse koen esiaviollisen seksin tukalaksi, eikä minulla ole enää halua siihen. Taas: asia on lähtöisin halustani toimia Jeesuksen neuvojen mukaisesti, ei ulkopuolisesta pakottamisesta. Mies kokee tulleensa huijatuksi. Neuvoja?

[/quote]

Mies on tullut huijatuksi, koska sitouduit olemaan sama ihminen lopun ikää: sellainen, jolta saa seksiä ja jolle sopii avoliitto tai seksi ja seurustelu. Huijasit, koska olet muuttunut tai mielipiteesi on muuttunut. Mies teki kanssasi sopimuksen 7 vuotta sitten, että et muutu. Siksi huijaus.

Pitikö taas koulutus vetää tähän keskusteluun? Asiallisia vastauksia toivoin niin uskovilta, jotka voisivat samaistua tilanteeseen minun näkökulmasta kuin ei-uskovilta, jotka näkisivät asian mieheni näkökulmasta. Olen kasvatustieteiden ja filosofian maisteri - olenko ylikoulutettu uskovaiseksi?

Kiitos asiallisista vastauksista. Rukoiltu on sekä yksin että yhdessä.

Erotkaa. Ihan rakkaudesta mieheesi. Hän tarvitsee normaalin vaimon ja elämän. Voit sitten etsiä Jumalasi johdatuksella puolisoa itsellesi seurakunnastasi. Näin tulette tyytyväisemmiksi molemmat.