Paikallisessa baarissani on jääpaloja, jotka sulavat juomaan hyvin hitaasti, "koska jääpalat ovat jäädytetty hyvin hitaasti". En ymmärrä tuota selitystä - voitteko selventää mistä fysiikkan ilmiöstä on kyse??
Kommentit (20)
Voin arvata kahdesta mahdollisesta fysiikan mekanismista, jotka pelaavat täällä:
1. Loukkuun jäänyt ilma
2. Jääpalan koko
Kun pakastat vettä hitaasti, sen sisälle jää paljon vähemmän ilmaa (se menee myös hyvin kirkkaaksi), mikä tarkoittaa, että jään sulattamiseen tarvitaan enemmän energiaa - jään sulaminen kestää siis kauemmin samassa lämpötilassa. Toinen mekanismi on, että veden jäädyttämisen nopeus vaikuttaa jääkiteiden kokoon - hitaampi jäätyminen saa aikaan suurempia kiteitä, flash-pakastaminen tuottaa pieniä pieniä kiteitä. Eri kristallirakenteilla on erilaiset lämpöominaisuudet (ja verisen vaikea selvittää, mitkä ne ovat ...), joten ei ole yllätys kuulla, että lämmönsiirto toimii eri tavalla hitaasti jäätyvässä jäässä, mikä johtaisi hitaampaan sulamiseen. Joten - saattaa olla jonkinlaista oikeutettua fysiikkaa, mikä tarkoittaa, että nämä jääpalat sulavat hitaammin. Mutta epäilen, että nämä vaikutukset olisivat riittävän suuria huomaamaan. Epäilen, että on käynnissä joitain mielipelejä: Sinulle on kerrottu, että ne sulavat hitaammin - joten mielesi huomaa sen enemmän, vahvistusbias Nämä jääkuutiot ovat itse asiassa hieman keskimääräistä suurempia tai hieman kylmempiä, mutta et ole huomannut vertailun puutteen vuoksi Epäoikeudenmukainen vertailu - voit verrata kahta "sulamisaikaa" eri olosuhteissa - ts. Jää sulaa ilmeisesti hitaammin täydessä jääkauhassa kuin juomassasi, äärimmäisenä esimerkkinä. Näillä on todennäköisesti suurempi vaikutus kuin ”hitaalla jäätymisellä”. Luultavasti sanoisin, että tämä on enimmäkseen ehdotuksen voima, vaikka taustalla voisi olla mielenkiintoista fysiikkaa
Apinaa on koijattu.
Maksoitko hitaasti sulavista jääpaloista normaalia enemmän :-)
Minäkin epäilen syyn olevan siinä, että jääkiteet kasvavat isommiksi, kun jäätyminen tapahtuu hitaasti. Lämpötila vaikuttaa myös siihen, mihin suuntaan kiteet kasvavat, minkä vuoksi eri lämpötiloissa muodostuu eri tyyppisiä lumihiutaleita. Mutta tämä tuskin suuresti vaikuttaa sulamisnopeuteen.
Jääpalakoneen jäät sulaa nopeammin, kuin saman koneen tekemät jääpalat laitettuna pakastimen kautta.
Jäätä voi siis olla eri lämpötilaisena.
Sisältää erimäärän nestettä eli vettä.
On erityisiä jääpalakoneita, mitkä tekevät jääpaloja jotka sopivat erityisen hyvin drinkkeihin. Sulavat eri tavalla ja lohkeavat, kuin yleiset jääkaapin jääpalat. Ei sinne muuta laiteta kuin vettä.
Professori, fysiikka kirjoitti:
Voin arvata kahdesta mahdollisesta fysiikan mekanismista, jotka pelaavat täällä:
1. Loukkuun jäänyt ilma
2. Jääpalan kokoKun pakastat vettä hitaasti, sen sisälle jää paljon vähemmän ilmaa (se menee myös hyvin kirkkaaksi), mikä tarkoittaa, että jään sulattamiseen tarvitaan enemmän energiaa - jään sulaminen kestää siis kauemmin samassa lämpötilassa. Toinen mekanismi on, että veden jäädyttämisen nopeus vaikuttaa jääkiteiden kokoon - hitaampi jäätyminen saa aikaan suurempia kiteitä, flash-pakastaminen tuottaa pieniä pieniä kiteitä. Eri kristallirakenteilla on erilaiset lämpöominaisuudet (ja verisen vaikea selvittää, mitkä ne ovat ...), joten ei ole yllätys kuulla, että lämmönsiirto toimii eri tavalla hitaasti jäätyvässä jäässä, mikä johtaisi hitaampaan sulamiseen. Joten - saattaa olla jonkinlaista oikeutettua fysiikkaa, mikä tarkoittaa, että nämä jääpalat sulavat hitaammin. Mutta epäilen, että nämä vaikutukset olisivat riittävän suuria huomaamaan. Epäilen, että on käynnissä joitain mielipelejä: Sinulle on kerrottu, että ne sulavat hitaammin - joten mielesi huomaa sen enemmän, vahvistusbias Nämä jääkuutiot ovat itse asiassa hieman keskimääräistä suurempia tai hieman kylmempiä, mutta et ole huomannut vertailun puutteen vuoksi Epäoikeudenmukainen vertailu - voit verrata kahta "sulamisaikaa" eri olosuhteissa - ts. Jää sulaa ilmeisesti hitaammin täydessä jääkauhassa kuin juomassasi, äärimmäisenä esimerkkinä. Näillä on todennäköisesti suurempi vaikutus kuin ”hitaalla jäätymisellä”. Luultavasti sanoisin, että tämä on enimmäkseen ehdotuksen voima, vaikka taustalla voisi olla mielenkiintoista fysiikkaa
Minä veikkaan, että nopeasti jäätyessä jää enemmän ilmaa jääpalan keskelle. Jolloin se tietysti sulaa nopeammin kuin "täysjää".
Olisko kyse kuitenkin siitä, että ne jäädytetty nestetypellä? Nestetyppeä käytetään yleisesti pikajäädyttämisessä ravintolassa ja se on todella kylmää, lähes -200. Mutta silloin ei jäädytetä hitaasti, vaan nimenomaan nopeasti. Sillä saa jäätelöstäkin kivikovaa, jos ei osaa käyttää sitä. Erona nestetyppijäädytykseen on, että silloin ei muodostu jääkiteitä. En tiedä tehdäänkö jääpaloja nestetypellä, en oikein siitä löytänyt tietoa, enemmän löytyi sen käytöstä lääketieteessä, joten tämä on ihan villi arvaus.
"Yksi lonkero hitaasti jäähdytetyillä jäillä kiitos"
Oletteko ikinä ajatelleet että jääpalat eivät viilennä juomaa siksi että pystyvät jääpaloina, vaan siksi koska sulavat (imevät lämpöenergiaa pois juomasta)
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ikinä ajatelleet että jääpalat eivät viilennä juomaa siksi että pystyvät jääpaloina, vaan siksi koska sulavat (imevät lämpöenergiaa pois juomasta)
Eikö nämä ole normi lukiofysiikkaa? Tietty jos joku on vähän tyhmempi ihminen eikä ymmärrä fysiikasta mitään. Lukiofysiikan lämpöopissahan nuo on normikyssäreitä. Kahvi on sen ja sen asteista ja siihen tyrkätään jääpaloja, kauanko kestää että jääpalat on sulaneet yms.
Fysiikkaa ei ilmeisesti opeteta enää koulussa.
Joskus kuulin väitettävän keitetystä vedestä tehtyjen jääkuutioiden sulavan hitaammin. Onko näin en tiedä. Mielestäni kuitenkin kotipakastetut jääkuutiot sulavat paljon nopeammin kuin baarien jäät drinkeissä.
Siis mulla oli tänään mäkkärin kokis pöydällä puolitoista tuntia ja siinä oli yhä pieniä jääpaloja?
En osaa kertoa mihin perustuu, mutta tulin kuitenkin kertomaan, että niitä saa ostaa myös kaupasta. Erittäin veikeitä jääpaloja, kestävät yhden tai kaksikin drinkkiä, vaikka hissukseen siemailee. Entisen kollegan firma tekee.