Milloin pitäisi puuttua naapureiden toimintaan?!

Eli käyn mielessäni kamppailua siitä, otanko naapurini asiaksi neuvolassa vaiko en... Kun en lastensuojeluunkaan oikeen osaa soittaa...



Naapurissa asuu siis nuori perhe, jossa yksi ehkä n. 8kk ikäinen poika. Jo raskausaikana pisti silmään tämän äidin todella runsas tupakointi. Edelleenkin, ja koko ajan tällä välillä, hän polttaa kuin korsteeni. He juovat kaikesta päätellen aika paljon. Äiti on aina sen näköinen kuin kaikki asiat olisi todella huonosti, naama vääränä kulkee. Perheen isä näyttää ehkä enemmän " normaalilta" , hoitelee paljon poikaa ja käy hänen kanssaan rataslenkeillä.



Aina, kun näen tuon perheen yhdessä jossain, joka ikinen kerta vanhemmat riitelevät. Tai yleensä näyttää siltä, että vaimo pauhaa ja kiroaa, mies kuuntelee...



Kerran tulin bussissa yhtä aikaa tuon äidin ja lapsen kanssa. Minullakin oli rattaat, joten oltiin siinä ratastilassa vierekkäin. Tämän äidin poika huusi ja huusi. Itse ajattelin, että hänellä on varmaan nälkä, sen oloista se itku oli. Äiti heijasi rattaita hetken, sitten karjaisi (ihan totta, karjaisi!) lapselle päin naamaa: " Pidä se turpa kii jo!!"



Viime viikon lopulla olin lasten kanssa yksikseni tuossa pihalla. Jostain kuului lapsen itkua. Se jatkui ja jatkui, välillä kuului jonkinlaista aikuisen " komentamista" , en saanut sanoista selvää. Itku jatkui edelleen, kunnes alkoi kuulua hirveä mäiske ja läiske. Itku yltyi aivan hirveeksi huutamiseksi, huomasin että lapsella oli hätä. Eli ajattelin, että siellä lasta lyödään. Hetken kuluttua perheen isä tuli pojan kanssa ulos. Poika istui rattaissa ja itki, naama punaisena. Eli todennäköisesti hän oli se lapsi, joka itki ja jota kenties lyötiinkin... :´(



Viime lauantaina olin parvekkeella, ja näin kun rannasta tuli tämä perhe. Työnsivät rattaita. Ja äidillä oli kaikki taas tosi huonosti, suun liikkeistä ja kasvojen ilmeistä, käsien huitomisesta sai sellaisen kuvan että hän " papatti" miehelleen. Sitten huomasin: poika nukkui rattaissa. Mutta ei kuten lapset yleensä, vaan " kaksinkerroin" . Istuallaan, pää ja kädet retkotti sen turvakaaren päällä, yli. Raukka pieni!! Olisivat edes hänet laskeneet makuulleen nukkumaan...



Kun odotin itse nuorimmaistani (meillä siis neljä lasta nyt, viides tulossa), tämä äiti odotti omaansa. Hän siis poltti hirveesti tupakkaa. Aina oli sätkä kädessä, sama missä hänet näki. Kerran neuvolassa sitten oltiin peräkkäisillä ajoilla, hän ensin, minä sitten. Terveydenhoitaja kysyi minulta, että tunnetko tuon naisen. Sanoin, että hän on naapurini. Täti kysyi, polttaako hän tupakkaa. Vastasin että polttaa, ja paljon polttaakin. Hän sanoi, että oli pakko kysyä, kun tuntuu että tää äiti valehtelee. Oli sanonut neuvolaan, että hän ei polta ikinä! Terkka oli alkanut ihmettelee, sanoi että tämä äiti kuitenkin AINA haisee tupakalle, ja silti kieltää sen...



Eilen kysyin varovasti kahdelta muulta äidiltä hiekkalaatikon reunalla, että mitä mieltä he ovat kyseisestä perheestä. Molemmat varoen vastasivat, että olivat panneet merkille samoja juttuja kuin minäkin. Että aina kun heitä näkee, tulee paha mieli ja tuntuu, että siinä perheessä ei ole kaikki kohdallaan... Yhdessä siinä pohdittiin, että pitäisikö tästä sanoa jonnekin? Esim. neuvolaan? Siellä he ainakin tietävät tapauksen ja voivat siten " puuttua asiaan" ?!



Kun aina kuulee, miten me suomalaiset ollaan niin juroja, eikä puututa ajoissa esim. naapureiden hätään... ja sitten toisaalta kuulee, miten on liian herkästi " valitettu" naapureista lastensuojeluviranomaisille... Mitä tässä tilanteessa oikeesti pitäisi tehdä?!



Kiitos kovasti avustanne etukäteen! Itsellä niin paha mieli tästä asiasta, ja tuntuu että se pitäisi saada vieritettyä jonkun ammattilaisen harteille...



Maarit