***MARRASMURUJEN TIISTAI***

Jos on tarkka rahoistansa niin kannatta miettiä milloin sen vakuutuksen ottaa jo syntyneelle lapselle. Esikoinen syntyi 6.8 ja otin hänelle vakuutuksen viikkoa myöhemmin. Tästä johtuen saimme maksaa korkeata vakuutusmaksua aina 3 vuotiaaksi asti koska VAKUUTUSKAUSI alkoi ' väärän kuun aikana' . Jos olisimme ottaneet vakuutuksen 1.9 alkaen niin olisimme säästäneet melkoisesti.



Vahingosta viisastuneena olen ottanut vakuutuksen muille lapsille syntymää seuraavalta kuukaudelta (ja pelännyt että korvatulehdus iskee ennen sitä :)

Tänään oli sitten kauan odotettu neuvola (harmi vaan, että oma terveydenhoitaja oli lomalla ja jouduin käymään " vieraalla" ). Kerroin supisteluista, ja sain ensi viikolle ajan lääkärille, niin tarkistetaan kohdunsuun tilanne.



Puhuin myös masennuksestani, ja terkan ehdotus oli että lääkkeet takaisin.... Itse en huuda hurraata, sillä mieluummin haluan lääkkeistä eroon (oon ollut syömättä niitä nyt kohta 2 kk). Kovin on erilaiset suhtautumiset ihmisillä masennuslääkkeisiin raskausaikana. Oma terkka sanoi, että niistä pitäisi päästä pois viimeistään loppuraskaudessa. Myös psykiatri oli sitä mieltä, että turvallisempaa olla ilman lääkkeitä. Nyt tämä terveydenhoitaja siis kehotti puhumaan lääkärin kanssa, jos alkaisin taas syödä lääkkeitä.

Minun mielestä lääkkeet ei ole mikään ratkaisu masennukseen. Varsinkaan nyt, kun oireet ovat vain satunnaisia itkuherkkyys- ja ahdistuskausia.



Puhuin neuvolassa myös töihinpaluusta ja siihen liittyvistä rasituksista, esim. tunnin automatkasta ja herkästä supistelusta. Siihenkin oli vain vastauksena, että liukkaat kelithän ei taida ehtiä tulla ennen äitiyslomaa...



Totta puhuen yritin siis vihjaista sairasloman suuntaan, mutta ei kai tässä auta muu kuin orientoitua siihen, että töihin mennään. Ellei sitten lääkärintarkastuksessa ilmene jotain. Mutta oikeesti pelottaa, miten jaksan automatkan ja päivät töissä, kun tavallinen kävelykin painaa vatsaa ja supistaa. Toinen on sitten se henkinen rasitus.

Olen kyllä kuullut monelta, että opettajan työstä on jääty aika helposti sairaslomalle, kun on liikunnan opettamisetkin ja muut.

Minkähänlaiset vaivat sitten pitäisi olla, että uskaltaa mennä jo vaikka vaatimaan saikkua?! No, katsotaan sitten elokuussa, miten työt lähtee käyntiin.



timaja 23+5

Momentille: olet aivan oikeassa saikun suhteen - ei se meidän firmakaan varmaan kaadu jos olen sairaslomalla ja voin tosiaan hoitaa asioita kotonakin..... Olisi toisaalta aivan ihanaa saada jäädä kotiin ja varmasti on alitajuinen huono omatunto jo siitäkin asiasta että työ ei kauheasti nyt tällä hetkellä kiinnostaisi..



Raskausarvista oli keskustelua - en totta puhuen ole itse yhtään seurannut onko tullut uusia arpia, edellisistä ainakin tuli. Nyt lomalla muutenkin on repsahtanut omasta ulkomuodosta huolehtiminen... kulmakarvat rehottaa, samoin säärikarvat.. Kesällä on niin helppo piiloutua aurinkolasien ja hatun alle. Kotosalla tulee pidettyä kaikkia vanhoja rytkyjä siivotessa ja pihahommissa että ihan hävettää jos hoku tulee yllättäen kyläilemään. Tänään kävimme naapurikaupungissa isommassa ostoskeskuksessa ja kaivelin jo aamulla lämpörullat esille ja laitoin hiukset ja meikkasin. Lapset ja mies katsoivat autossa hyvin pitkään mutta kukaan ei kommentoinut asiaa millään lailla :)



Raskausvaivoista - tällä viikolla on taas ilmennyt ikävä seuralainen : närästys. Jos malttaa olla syömättä päivällä mitään mausteista (hyvää, rasvaista, karkkia, suklaata) niin pärjää illan ihan hyvin mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis... Tänäänkin söin kebabia ja nyt siitä sitten saa napsia rennietä että pystyy nukkumaan. Piimä ja maitotuotteet auttavat jonkin verran mutta kun mieli tekisi niin paljon kaikkea muuta... Onko olemassa joku muukin närästyslääke jota voi syödä - rennien maku etoo jo vanhasta muistista :(



MrsCruiser