Suoraa puhetta av-palstailusta.
Joitain vuosia sitten, kun vielä ei ollut lapsia ja aikaa oli, vietin todella paljon aikaa tällä palstalla. Luin varmaan kaikki viestit, vastailin turhiin ja tärkeisiin viesteihin, kehitin jonkinlaisen riippuvuuden. Jossain vaiheessa viesteily oli enää vain negatiivista, provoilua, suuttumista, kyynelsilmin loukkaannuin monet kerrat. Sitten, vuosia välissä, kiireistä pikkulapsiaikaa. Nyt elämä on seestynyt ja kokeilin taas palstailla. Ja nyt huomasin todella nopeasti, miten nettikeskustelu vie mielialaa, jaksamista alaspäin ja miten epämiellyttäviä ajatuksia päähän jää pyörimään aihe vapaalta ihan päiväkausiksi.
Eli, jää hyvästi palstailu, vielä kun olen suht järjissäni, tajuan että tämä ei ole ihmiselle hyväksi, tästä ei saa mitään, vain pahan, todella pahan mielen.
Hyvästi!
Kommentit (5)
Huh huh. Toivottavasti myötäilyä ei tule yhtään enempää. Voi vaan miettiä millaista näiden äitien lasten elämä ihan oikeasti on.
Apua, vai olet sinä loukkaantunut toisten kirjoituksista niin, että pitää itkuakin tuhertaa. Varmaan sitten parempi, ettet tätä palstaa enää lue. Minussa tämä saa aikaan lähinnä röhönaurua.
Internetiä ei pidä ottaa liian vakavasti.
Täysin samaa mieltä!!! Tää on oikeesti mullekkin ihan hirveä paikka, ikinä en hyvillä mielin poistu täältä, miksi siis pitää aina ravata täällä, sen ku tietäs nii. Tässä paikassa on joku hlvetin magneetti, mikä vetää aina puoleensa ku ei oo muutakaan tekemistä, ja varsinkin ne kaikki huonot alotukset :(