Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit, oletteko päivittäin väsyneitä?
10.02.2014 |
Pelottaa onko tää oma olo enään normaalia.
4kk ikäinen vauva ja 3v isompi lapsi. Ja päivittäinen väsy ihan kamalaa. Ei jaksas tehdä mitään eikä kiinnosta mikään. Nukahdin eilen istualleen.
Kommentit (50)
En ole väsynyt. Kolme lasta, 6 kk, 2 v ja 5 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpäkontrolliin olen menossa parin kuukauden kuluttua, sekin stressaa todella paljon ja tuntuu, että on pitkä aika odottaa sinne asti. Pelottaa niin valtavasti.
Hemoglobiini ok.
Olin. Ihan pihalla puolet lasten 3v ajoista. Joskus olin ajanut autolla ja perillä mietein, että mistähän olen tänne ajanut. Kerran lenkillä koitin soittaa miehelleni, että tule vastaan, voimat loppu, en saaanut askeltakaan, näytin varmasti känniseltä äiti-ihmiseltä lykkiessäni rattaita hoiperrellen. Olin robotti, tein asoita, en voinut pysähtyä, kun muuten olisin nukahtanut.
Jouduin opettelemaan olemaan vähemmän siivoushullu yms. kaiken ei tarvitse olla tip top.
Minulla todettiin vihdoin nuorimman olessa 3v kilpåirauhasen vajaatoiminta. Lääkitys antoi energiaa ja aloin pikku hiljaa palautumaan. Olin todella sumussa lähes 5 vuotta. Mikään uni määrä ei väsymystä poistanut, tuntui että oisin valvonut yön, vaikka olisin nukkunutkin 6-8 tuntia.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:25"]
Joo tässä ei todellakaan piritävillä lenkeillä käydä. Jos voit olla hetken yksin, sitä kaatuu sänkyynsä. :)
Isompi lapsi on 1-2 päivää viikossa päiväkodissa, tunnen siitä valtavan huonoa omaatuntoa, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa.
Suurin osa noista päivistä kyllä menee sitten lääkärissä kun isompi lapsi hoidossa. Että ei niinkään hyötyä ole. :D
ap (niinkuin myös 15)
[/quote]
Hyvä, että isompi lapsi myös pk:ssa. MInäkin ajattelin ehdottaa sitä sinulle. Lapsi EI mene pilalla pk:ssa (mulla ollut kaksi lasta kotihoidossa 3vuotiaaksi, mutta ihan yhtä hyvin lapset voi olla päiväkodissa. nyt ei ole kyse mistään 1-vuotiaasta kuitenkaan). Heitä siis romukoppaan se huono omatunto! Kysy itseltäsi vakavasti, että mistä sulla nyt on huono omatunto. Olet tehnyt niin hyvän päätöksen kun olet pystynyt. Olet pitänyt sitä parhaana ratkaisuna tilanteeseen - miksi siitä pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa?!
Sun väsymykseen tarvitset apua. Miehen, kenen vaan. Se mahdollinen vapaa hetki, joka sulla on välillä käytettävissä, pitäisi olla käytettävissä johonkin omaan kivaan, eikä vaan nukkumiseen.
Isä voi hyvin olla viikonloppuna 2n lapsen kanssa eikä vaan yhden ja sinä yhden. Järjestä ainakin tunti per päivä viiikonloppuisin,niin että olet yksin. Isä ulos isomman kanssa ja vauva rattaisiin tms. Tai isä kauppaan.
Susta tuntuu nyt tolta, mutta muista että noi pikkulapsivuodet ei kestä ikuisuuksia, joten vaikka nyt raskasta, niin kohta jo helpottaa.
Tsemppiä!
Ap, mulla puhkesi toisen lapsen vauva-aikana voimakas allergia. Se aiheutti osaltaan sen väsymyksen, koska mikään ei oikein imeytynyt ja niveliä särki jatkuvasti. Tuntui kuin kaikki voimat ois hävinneet koko elimistöstä, jalat ei vaan jaksaneet liikuttaa mua paikasta toiseen ja kädet nostella lapsia. Ennen lapsia minulla ei ole ollut minkäänlaisia allergioita (ainakaan niin että olisin itse tiennyt sitä) ja vauvavuoden jälkeen olin allerginen vaikka mille. Joten kannattaa käydä ihan lääkärissäkin jos pelottaa tai tuntuu että väsymys on muuten liikaa. Ei niinkään kannata ajatella, että kaikki hankaluuden johtuvat vain elämänvaiheesta.
-8-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
24 jälleen ap.
Isompi lapsi ei pysyisi sielä sängyssä kovin pitkään, enkä jaksa häntä alkaa sinne opettamaan, ei ole niitä voimia. Vaikka tietäisi, että se jatkossa helpottaisi.
ap
Vinkkini ydin olikin ennakoinnissa. Olen kärsinyt pahoista unettomuusjaksoista aiemmin elämässäni, joten tiedän väsymyksestä jotain. Sen vuoksi järjestelin asioita etukäteen, jotta vastaavaan väsymystilaan en edes päädy. Lapsen isä oli tarkoituksella säästellyt lomiaan ja puhunut hyvissä ajoin työnantajansa kanssa palkattomat.
Hoidin siis syytä, en oiretta ja sen halusin teillekin jakaa vinkkinä. Hyvin toimi. Ei tarvitse ottaa itseensä hyvistä neuvoista. Täältä minäkin neuvoni aikanaan hain, kiitos siis niille, jotka silloin neuvoivat minua.
9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:34"]
24 jälleen ap.
Isompi lapsi ei pysyisi sielä sängyssä kovin pitkään, enkä jaksa häntä alkaa sinne opettamaan, ei ole niitä voimia. Vaikka tietäisi, että se jatkossa helpottaisi.
ap
[/quote]
Kuulostat kyllä aika väsyneeltä. Etkö saa mitään apua mistään? Paljonko nukut öisin?
Miksi et hae esikoiselle hoitopaikkaa? Tai edes kerhopaikkaa? Anteeksi nyt vähän kovasävyinen puuttuminen asiaan, mutta marttyyrinkruunua ei kukaan saa vaikka kuinka kituuttaisi väsyneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jeesus, 9, pässi. Kun ei toi enää toimi useamman kanssa! Meillä esimerkiksi se vauva sairasti ihan koko ajan. Ajatus siitä, että isä ulkoilee viikonloppuna ja äiti lepää, ei toimi, jos vain toinen lapsista on ulkoilukuntoinen. Tajuatko?
Ja jos on allergioita, pelkkään ruoanlaittoon menee tuntitolkulla ja kaunis ajatus lasten mukaan ottamisesta ei ole enää niin ruusuinen.
Ja apuakaan ei voi palkata loputtomiin, eikä sitä edes ole aina saatavilla. Sitä vain säveltää päivästä toiseen ja keksii keinoja, millä saa vietyä isomman kerhoon, vaikka astmalapsi olisikin jälleen kerran pakkasen takia ulkonaliikkumiskiellossa.
Juuh, tässä yhtenä päivänä kaverin luona hukkasin vauvan.. Laskin vauvan siis maahan kun menin hakemaan kolmevuotiasta pukemaan. Kun olin saanu lapselle päälle en enää muistanu mihin olin vauvan jättäny. Löyty onneksi lastenhuoneesta lelukasan keskeltä.
Otimme nyt isommille lapsille käyttöön päiväkodista opitun lepohetken. Laitan satu-cd:n pyörimään ja kuuntelevat sitä sängyissn sen 30min, nukahtavat jos nukahtavat. 3v pysyy huomattavasti paremmin sängyssään kun kuuntelee satua.
-13-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh, tässä yhtenä päivänä kaverin luona hukkasin vauvan.. Laskin vauvan siis maahan kun menin hakemaan kolmevuotiasta pukemaan. Kun olin saanu lapselle päälle en enää muistanu mihin olin vauvan jättäny. Löyty onneksi lastenhuoneesta lelukasan keskeltä.
Otimme nyt isommille lapsille käyttöön päiväkodista opitun lepohetken. Laitan satu-cd:n pyörimään ja kuuntelevat sitä sängyissn sen 30min, nukahtavat jos nukahtavat. 3v pysyy huomattavasti paremmin sängyssään kun kuuntelee satua.
-13-
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:16"]
Totuin lyhyisiin öihin jo vauva-aikoina, sillä molemmat alle 5-vuotiaista lapsistani olivat huonoja nukkumaan. Silti nyt jo työelämään palanneena ottaa koville nämä sairastelut. Nyt on viikon verran joka yö toinen lapsi tullut aamuyöstä meidän keskelle ja pärskinyt ja potkinut siinä loppuyön eli itse ei ole tarvinnut nukkua sen jälkeen yhtään. Juuri kun hän nyt alkaa olla kunnossa, niin eikös toiselle noussut tänä aamuna kuume. Jee. Valvominen jatkukoon. Homma olis muuten ok, mutta kun töissä pitäisi olla suht hereillä ja skarppina myös, niin tuntuu välillä ylivoimaiselta. Väsyttää niin prkl:eesti.
[/quote]
Voi sua, koeta jaksaa.:) Meillä sama tilanne. Höystettynä sillä, että jompi kumpi on keskellä yötä yrjönnyt sänkyynsä koska limaa kertyy kurkkuun. Olen nukkunut öisin vain parin tunnin pätkissä ja pessyt 14 koneellista yrjöpyykkiä (kyllä, olen laskenut :). Olen väsynyt ja kipeä itsekin, siis niin väsynyt että voisin tässä vain itkeä pillittää. Tulee aivan elävästi vauva-ajat mieleen. Meillä vois olla enemmänkin lapsia, jos ei tarvitsisi valvoa, mut en vaan kestä univajetta.
Aloittajalle tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:36"]
Vinkkini ydin olikin ennakoinnissa. Olen kärsinyt pahoista unettomuusjaksoista aiemmin elämässäni, joten tiedän väsymyksestä jotain. Sen vuoksi järjestelin asioita etukäteen, jotta vastaavaan väsymystilaan en edes päädy. Lapsen isä oli tarkoituksella säästellyt lomiaan ja puhunut hyvissä ajoin työnantajansa kanssa palkattomat.
Hoidin siis syytä, en oiretta ja sen halusin teillekin jakaa vinkkinä. Hyvin toimi. Ei tarvitse ottaa itseensä hyvistä neuvoista. Täältä minäkin neuvoni aikanaan hain, kiitos siis niille, jotka silloin neuvoivat minua.
9
[/quote]
Kommenttisi ehkä oli hieman naaivi. Ennakointi ei auta kaikkeen. Ei kukaan jaksa lähteä lenkille kun herää joka yö 10 krt, joista yksi on esikoisen yöllinen 1h uhmakohtaus. Niin ikävää kuin se onkin, voi myös paljastua, ettei miehen hermot riitä yövalvomisiin. Siinä ei ennakointi auta.
Toisekseen, ei mies voi olla lomalla loputtomiin. Omat lapseni ovat vasta aloittaneet kunnon yöheräilyt ja valvomiset 2-3kk iässä. Siitä sinne 1,5v asti ovat valvoneet paljon.
En myöskään halua väheksyä yhden lapsen vanhempia, mutta tilanne vain on niin erilainen jos lapsia on usempi. Siinä irrottautuminen ja lepääminen on ainakin oman kokemukseni mukaan haastavampaa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:38"]
Miksi et hae esikoiselle hoitopaikkaa? Tai edes kerhopaikkaa? Anteeksi nyt vähän kovasävyinen puuttuminen asiaan, mutta marttyyrinkruunua ei kukaan saa vaikka kuinka kituuttaisi väsyneenä.
[/quote]
Esikoinen on hoidossa parina päivänä viikosta! Mutta valitettavasti suurin osa niistä päivistä menee toisen lapsen kanssa lääkärissä. Muutama päivä kuukaudessa niin,että ei ole menoa niille päiville.
Enkä näe hyvänä asiana sitä, jos esikoinen on joka päivä hoidossa. Ottaa näköjään lujille jo nuot muutama päivä ja sama ilta kun on ollut hoidossa ja seuraava päivä on aina sitten hankalampia.
Marttyyri kruunua en ole hakemassa ja en mitenkään nauti tästä väsystä!
Hei säälikää nyt ysiä. Ei se varsinaisesti ole hänen vikansa, että muilla on rankkaa. Onhan noi neuvot tietenkin sitä mitä ne on, mut ne on annettu vilpittömästi ja myönteisessä tarkoituksessa. Kyllä yhden(kin) lapsen äiti voi olla hyvin väsynyt tai vaihtoehtoisesti hoksata jotain sellaista, mistä muutkin hyötyy.
37 siis ap.
ja meillä käy myös viikottain perhetyön kautta siivooja, mutta silti valitettavasti väsy on melkoinen.
ap
No tää ysi ei kyllä nyt varsinaisesti keksinyt pyörää uudestaan.
Meillä nuorimmainen jo kaksi eikä vieläkään nukuta kokonaisia öitä. Allergiat ja refluksi riesana. Ja kyllä, tämän kahden vuoden ajan olen ollut niin väsynyt, että jo pelkästään päivistä selviäminen kun mies töissä on suuri saavutus. Että jaksaa laittaa ruokaa jne. Niitä öitä kun olen kantanut kipuaan itkevää lasta ja itkenyt samalla mm omaa väsymystäni on ihan liikaa. Ja neuvot makuullaan imettämisestä vauva-aikana oli tuskaa, kun ei poikaa voinut siinä asennossa imettää. Ja imetyksen jälkeenkin piti olla väh 30 min pystyssä..
Välillä oikein ihmettelen, miten yhä olen järjissäni. Niin tolkuton väsymys on.. Eikä sitä poista mitkään lenkkeilyt tai kunnollinen ruokavalio. Ei niilläkään pysty unta korvaamaan. Ei kun lapsi nukkuu max 30 min ja sitten taas kävellään tunti..
Kuopuksen vauva-aika myös täällä aivan sumuista, ikävä kyllä.
Joo tässä ei todellakaan piritävillä lenkeillä käydä. Jos voit olla hetken yksin, sitä kaatuu sänkyynsä. :)
Isompi lapsi on 1-2 päivää viikossa päiväkodissa, tunnen siitä valtavan huonoa omaatuntoa, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa.
Suurin osa noista päivistä kyllä menee sitten lääkärissä kun isompi lapsi hoidossa. Että ei niinkään hyötyä ole. :D
ap (niinkuin myös 15)