Lue keskustelun säännöt.
Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea vastaanottaa kritiikkiä?
09.02.2014 |
Tai oikeastaan ei edes kritiikkiä vaan monesti ihan hyvää tarkoittavia neuvoja ja ohjausta. Enkä puhu nyt mistään parisuhteesta vaan ihan ulkopuolisten ihmisten neuvoista tyyliin parkkipaikalla "hei voisitko pitää hetken lapsestasi kiinni, niin me peruutetaan tästä"? Tai yksi opiskelukaveri on portsarina ja kertoo osan ihmisistä hermostuvan kohtuuttomasti, kun valomerkin jälkeen alkaa saatella niitä ovea kohti.
Kommentit (103)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 09:53"]
Miksei voida luottaa siihen, että aikuinen ihminen on miettinyt vaihtoehdot läpi ja valinnut pienimmän haitan periaatteella? Minä ainakin ajattelen ensin ja toimin sitten. Itsetuntoni on ihan normaali, kunnioitan sekä itseäni, että muita. Eikä tulisi pieneen mieleenkään, että aikuinen ihminen ei osaisi ajatella ihan omilla aivoillaan, vaan että "minäpä tiedän paremmin".
[/quote]
Mä olen ihmetellyt juuri samaa. Just tällaisesta neuvomisesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin. Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa anoppi tietää, että miniä syöttää lapsille pääosin terveellistä itsetehtyä ruokaa, mutta päättää sitten kommentoida niitä kerran kahdessa kuussa syötettyjä einespinaattilettuja - miksi?
Varsinkin lasten kanssa mä oletan automaattisesti, että lasten vanhemmat tuntevat kokonaistilanteen paremmin kuin minä ulkopuolinen, joten miksi ihmeessä tunkisin neuvoineni väliin. Joskus kyse voi olla myös siitä, että vanhempi ei juuri sillä hetkellä jaksa toimia optimaalisesti. Silloinkaan neuvoista ei ole normaalin vanhemman kohdalla hyötyä, hän kyllä tietää toimivansa väärin mutta ei pysty juuri sillä hetkellä parempaan. Pikemminkin ihmetyttää näiden "neuvojien" motiivit.
Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että auttaa kadulle kaatunutta tai sekavaa ihmistä. Tai puuttuu siihen jos joku lyö lasta, tai antaa lapsen juosta kadulle tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 12:19"]
Mua ärsyttää töissä usein toistuva kuvio, jossa kritiikkiä tulee töiden tekemisen jälkeen niin, ettei ensin anneta mitään toiveita ja neuvoja. Tee sää tämä. Kysyn, että onko jotain toiveita tai yleensä jotain mitä pitäisi tietää ennen hommaan ryhtymistä. Kukaan ei puhua pukahda sanaakaan. No, sitten kun saan homman tehtyä ja tulokset esitettyä, sanaiset arkut aukeavat. Eihän tässä ollu tätäkään, tää ei nyt oo ollenkaan sitä mitä odotettiin, tää puuttuu jne. Otan kyllä kritiikin vastaan, mutta lyttäyspalaute jälkeenpäin ärsyttää kun puutteellisen ohjeistuksen takia saa tehdä homman kahteen kertaan. Ja jos erehdyt sanomaan, että olisinpa tiennyt tuonkin etukäteen, niin et vaan osaa ottaa vastaan kritiikkiä niuh niuh.
[/quote]
Minä en välitä, kunhan palkka kilahtaa tilille niin antaa olla. Millään ei ole mitään väliä nykyään.
Toisilla ego ei kestä, jos tullaan neuvomaan tai määräilemään.
Hei, ap, sun olisi kannattanut jättää tämä aloitus tekemättä. Ihan näin ystävällisesti asiasta huomautan.
Minusta vaikeinta on ottaa vastaan kritiikkiä ja neuvoja asiassa jossa en ole tehnyt virhettä. Olen nyt pitkään "taistellut" asiakkaan kanssa joka väittää minun varastaneen kassasta rahaa ja mikään kassanlasku, tilitys tai muu ei saa häntä muuttamaan mieltään. Hän vaatii henkilökohtaista anteeksipyyntöä koska en suostu tunnustamaan. En ymmärrä miksi tämä on hänelle niin suuri asia kun työnantajanikaan ei minua tästä (olemattomasta) teosta syyllistä. Ko. asiakas on vihainen kun en ota palautetta vastaan nöyryydellä ja armoa pyytäen vaan väitän vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä se vahva puolustuskantareaktio tulee?
Musta palvelualalla työskentelevänä suunta on myös se, että on vähemmän yhteisöllisyyttä ihmisen kesken ja tuollaiset ihan normaalit "voitko pitää lapsestasi hetken kiinni" ei ole joillekuille arkea. Joillekin maailma hahmottuu sellaisena toimintakenttänä, jossa he ovat oman elämänsä sankareita ja kaikki se, minkä he itse tulkitsevat toimintaansa rajoittavaksi (vaikka lähtökohta hyväntahtoinen) on outoa ja lähes uhkaavaa. Se on harmi, käytännössähän se tarkoittaa sitä, etteivät he itsekään voi lähestyä luontevasti muita ihmisiä, jos tarvitsevat vaikka apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnustan, että en kestä neuvoja, jos ne esittää väärällä tavalla. Huomaan loukkaantuvani hyvinkin helposti, jos olen tehnyt töitä ja joku tulee arvioimaan työtäni ottamatta kantaa sisältöön tms. Kun käydään asiallista keskustelua sisällöstä, on paljon helpompi kestää. Koska jotkut esittävät aina aiheellisenkin palautteen heikommin, en oikein tule heidän kanssaan toimeen silloin, kun ovat asemassa, jossa voivat antaa palautetta.
Ja asiakkaiden kanssa tulen loistavasti toimeen, ongelma on työyhteisöjen sisällä. Yritän tietenkin aina parantaa, otan vaan hirveän vahvasti itseeni joidenkin palautteen.
Mun mies vaistomaisesti täräytti nyrkillä otsaan huomauttelijaa parkkihallissa aikoinaan.
Onneksi meni sakoilla eikä huomauttelijalle käynyt pahempaa.
Toivottavasti ei huomauttele tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:22"]Toisilla ego ei kestä, jos tullaan neuvomaan tai määräilemään.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että "ego ei kestä"?
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:22"]Toisilla ego ei kestä, jos tullaan neuvomaan tai määräilemään.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että "ego ei kestä"?
[/quote]
Sillä tarkoitetetaan heikkoa itsetuntoa. Sen vuoksi neuvot ja huomautukset koetaan uhkaavina tai loukkaavina. Monesti heikkoitsetuntoiset ihmiset pyrkivät olemaan hyvinkin kukkomaisia ja pitävät itseään todella tärkeinä mikä sitten johtaa ylilyönteihin jos saa esim. palautetta muilta. Sellainen ihminen ei usein osaa käsitellä asioita normaalisti ja laittaa niitä oikeisiin mittasuhteisiin. Hyväitsetuntoinen ihminen kestää kritiikin alkamatta uhoamaan tai loukkaantumatta. Jos tulee asiatonta kritiikkiä niin se menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset ihmiset ovat hyvin ylpeitä sillä tavalla, että eivät kestä jos heille sanoo varovastikin kritiikkiä. Heti ovat puolustuskannalla (hyökkääviä) kun sanoo ihan asiallisesti ja asiasta esim. töissä. Kukaan ei ole täydellinen töissään, vaan kyllä minusta pitää ja saa sanoa suoraa palautetta työkaverille, kun sen vain sanoo toista arvostavasti ja suorasti, ei vittuillen, ei vähätellen tai naureskellen tai ylemmyydentuntoisesti. Palautteen antajan pitää myös itse pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä; jos ei itse pysty vastaanottamaan kritiikkiä, ei pidä myöskään toisille sanoa koska muuten kritiikkiä annetaan vain yksipuolisesti, se ei ole reilua.
Esim. töissä pitää pystyä puhumaan jos toiset jatkuvasti laiskottelevat tai kaatavat ikävät asiat toisten hoidettavaksi, vaikka yhdessä tehdään samoja työtehtäviä ja samat vastuut on kaikilla.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:22"]Toisilla ego ei kestä, jos tullaan neuvomaan tai määräilemään.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, että "ego ei kestä"?
[/quote]
Luulen että siinä käytetään väärää termiä.
Ehkä kyseinen henkilö ei kestä olleensa väärässä kohdatessaan oikeassa olevan "paremman" ihmisen. Kuulija kokee ristiriidan ymmärtäessään olevansa huonompi, kuin tämä neuvoja.
Lapset ovat monesti sellaisia jästipäitä. Ei pissata ja en mene. Enkä pissannut housuun vaikka housut ovatkin märät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:52"]Mun mies vaistomaisesti täräytti nyrkillä otsaan huomauttelijaa parkkihallissa aikoinaan.
Onneksi meni sakoilla eikä huomauttelijalle käynyt pahempaa.
Toivottavasti ei huomauttele tulevaisuudessa.
[/quote]
Eiköhän pitäisi ennemminkin toivoa ettei miehesi pieksä ihmisiä parkkihallissa enää vastaisuudessa?
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:41"]
Mistä se vahva puolustuskantareaktio tulee?
[/quote]
Monasti ihan siitä tavasta, millä toinen tulee antamaan sitä rakentavaa palautettaan.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 16:07"][quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 15:41"]
Mistä se vahva puolustuskantareaktio tulee?
[/quote]
Monasti ihan siitä tavasta, millä toinen tulee antamaan sitä rakentavaa palautettaan.
[/quote]
Ei vaan mitä sen ihmisen pään sisässä tapahtuu, miksi tuollainen ulkoinen ärsyke laukaisee toisissa puolustusreaktion ja toisissa ei?
No siis kun jotkut ihmiset haluaa olla besserwistejä ja neuvoa toisia kun luulevat osaavansa/tietävänsä paremmin. Musta niilläkin vois olla päänsisäisiä ongelmia.
Mutta ongelma on se, että osalle porukasta vaikka sanoisit sen palautteen niin kauniisti ja lempeästi ja toista arvostavasti kuin mahdollista, silti suututaan, ei mennä itseen vaikka pitäisi jne. Keksitään tekosyitä miksi juuri ei voida tehdä sitä mitä pitäisi tehdä jne.
Se, että joku esim. töissä antaa palautetta, ei tee palautteen antajasta "parempaa" tai ylempää vaan kyllä työyhteisössä pitää pystyä antamaan ja vastaanottamaan palautetta! Usein tunne on, että työyhteisö on kuin iso lastentarha...
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 08:38"]
sarjassa kuinka naisista tehdään alistuvia orjia.... mutta kai tuo oli vitsi?
[/quote]
Gandhi ei vitsaillut tälläisillä asioilla eikä Jeesus. Ihan sukupuolesta riippumatta tuollainen käytös on toimivaa ja ehkäisee huonoja vibraatioita ihmisten välillä. Kuitenkaan kyseessä ei ole mullistava tilanne, joka muuttaa maailmanhistoriaa.
Siinä tilanne jota ei kukaan koskaan muista tilanne. Minä kehoitankin sinua seuraamaan viisasten viitoittamaa tietä nöyrin avoimin aistein.
T: 11cm mies
Minä olen ihan äärimmäisen herkkä kritiikille. Ja erittäin herkästi tulkitsen myös kritiikiksi kommentoinnin, joka sitä ei välttämättä edes ole. Esimerkiksi tuon aloittajan mainitseman pyynnön pitää lapsista kiinni tulkitsisin varmasti niin, että hän ei pidä lapsistani, jotka hänen mielestään eivät osaa varoa autoja vaan ryntäilevät parkkipaikalla miten sattuu.
Olen jotenkin elämässäni koko ajan puolustuskannalla, minusta tuntuu että kaikki vihaavat minua ja "katsovat pahasti". Siksi tulkitsen kaiken minuun kohdistuvan huomion johtuvan siitä, että olen jotenkin ärsyttävä tai teen jotain väärin. Olisikohan tällä jotain tekemistä sen kanssa, että olen entinen koulukiusattu? Silloin en uskaltanut puolustautua, nyt taas hyökkään heti silmille jos joku yhtään esittää mitään kritiikkiä minua kohtaan. Joo, olen lapsellinen ja minulla on heikko itsetunto. Eikä varmaan tarvitse arvata, ettei minulla ole ystäviä, ne ovat jääneet kun olen jostain sanomisistaan loukkaantunut tai olen itse lakannut pitämästä yhteyttä, "koska ei se kuitenkaan minua halua nähdä eikä seurani kiinnosta". Oikeastaan ihan sama. Haluaisin olla näkymätön enkä halua että kukaan kiinnittää minuun minkäänlaista huomiota yhtään missään.